Eriarvoisuuden huomioiva yhteiskunnallinen siirtymä
Ilmastonmuutos vaikuttaa väestön terveyteen ja hyvinvointiin ja niiden ehtoihin monin tavoin jo nyt ja yhä enenevässä määrin tulevaisuudessa. Ympäristön muutokset voivat vaarantavat väestön terveyttä ja hyvinvointia myös Suomessa.
Ilmastonmuutoksen ja ympäristön saastumisen rinnalla etenee myös luonnon monimuotoisuuden kuihtuminen eli luontokato. Luontokadon suurin syy on elinympäristöjen hävittäminen, mutta sen rooli myös terveyden ja hyvinvoinnin ja niiden jakautumisen määrittäjänä voimistuu koko ajan. Näiden muutosten seuraukset voivat tuottaa väestössä uutta eriarvoisuutta tai vahvistaa entisiä eroja.
Ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen toimet muuttavat yhteiskuntaa
Terveyden ja hyvinvoinnin jakautumiseen vaikuttavat ilmastonmuutoksen hillinnän keinot sekä toimet ja politiikat, joita omaksutaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Ne muuttavat yhteiskunnassa tärkeäksi koettujen kysymysten tärkeysjärjestystä ja rakenteita, mahdollisesti jopa kokonaisia yhteiskuntajärjestelmiä, kun yhteiskunnan sisäiset jakolinjat piirtyvät uusiksi.
Nopeasti toteutuvat sopeutumis- ja hillintätoimet koskettavat eri tavoin eri väestöryhmiä. Esimerkiksi liikkumiseen, asumiseen, ravintoon ja elinkeinoihin liittyvät muutokset kohdistuvat eri ryhmiin eri tavoin. Vaikka ihmisten motivaatio ilmastonmuutoksen kannalta kestäviin ja samalla terveyttä edistäviin elintapavalintoihin kasvaisi, esimerkiksi liikkuminen jalan tai pyörällä ja kasvispainotteinen ruokavalio eivät ole tosiasiallisesti kaikille mahdollisia samalla tavoin.
Eriarvoisuutta ilmenee globaalisti ja paikallisesti
Maailmanlaajuisesti ruokajärjestelmä on herkkä ilmastonmuutokselle. Se, että ruokaturva heikkenee, vaarantaa ihmisten terveyttä ja hyvinvointia erityisesti kehittyvissä maissa, mikä voi kasvattaa muuttoliikettä. Kun ihmiset joutuvat muuttamaan pois kotiseuduiltaan, jotka ovat tulvien, kuivuuden tai muiden ilmastonmuutoksen seurausten vuoksi asuinkelvottomia, seurauksena voi olla ilmastosiirtolaisuutta.
Ympäristöongelmat vaikuttavat koko maailmaan, joten on tärkeää, että kaikki maat ottavat vastuun ympäristön tilan parantamisesta. Vauraampien maiden tulisi ottaa enemmän vastuuta ympäristön tilan parantamisesta, sillä ne ovat yleensä vastuussa suuremmasta osasta kasvihuonekaasupäästöistä ja vahvistavat osaltaan globaalia eriarvoisuutta.
Suomen sisälläkin eri ihmisryhmien haavoittuvuus ilmastonmuutoksen vaikutuksille vaihtelee. Vaikutukset kohdentuvat erityisesti tietyille alueille ja eri tavoin eri ikä-, sosiaali- ja etnisiin ryhmiin, kuten
- vanhuksiin
- alkuperäiskansaamme saamelaisiin
- pienituloisiin.
Vaikutuksista esimerkiksi helteet kuormittavat etenkin vanhuksia. Paikallisten olosuhteiden muutokset muuttavat alkuperäiskansamme saamelaisten elinoloja ja elinkeinojen, etenkin poronhoidon edellytyksiä. Pienituloisten haavoittuvuus ilmastonmuutoksen aiheuttamille haitallisille terveysvaikutuksille voi vahvistua, mikäli heillä ei ole resursseja varautua ja sopeutua muutoksiin kuten muilla, esimerkiksi hankkimalla asuntoihin jäähdytyslaitteita.
Välilliset vaikutukset elinkeinoihin, elintarvikkeiden hintoihin ja työpaikkoihin voivat niin ikään tuottaa eriarvoisuutta ja koetella yhteiskunnan sosiaalista kestävyyttä.
Oikeudenmukaisissa ympäristötoimissa vastuu ja vaikutukset jakautuvat tasa-arvoisesti
Systeemisestä näkökulmasta tarkasteltuna omaksutut toimet tulee kohdentaa niin, että ympäristön, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vaikutukset toteutuvat oikeudenmukaisesti.
Haavoittuvimmat yhteisöt tulee huomioida niin, että toimenpiteet hyödyttävät etenkin heitä. Näiden yhteisöjen ja eri väestöryhmien edustajien tulee olla mukana päätöksentekoprosesseissa, jotta päätökset ovat oikeudenmukaisia ja ne vastaavat yhteisöjen tarpeita ja arvoja. Tällöin toimenpiteiden käyttöönotto myös ruohonjuuritasolla toteutuu varmemmin ja vaikutukset ympäristön ja ihmisten terveyden edistämisessä ovat tasa-arvoisempia.
Sosioekonominen tausta on otettava huomioon, jotta toimet eivät tule lisänneeksi eriarvoisuutta. Esimerkiksi energiatehokkuusohjelmat tulisi suunnata pienituloisille talouksille, joilla on vähemmän resursseja energiansäästöinvestointeihin.
Toimenpiteet on myös kohdennettava ottaen huomioon eri kulttuurit ja elämäntavat. Silloin toimet ovat tehokkaita ja hyväksyttäviä ja ne edistävät globaalin vastuun jakamista.
Yhteiskunnan järjestelmien muutokseen tarvitaan ihmisten riittävää ymmärrystä ilmastonmuutoksen ilmiöistä ja seurauksista
Suomea sitovien kunnianhimoisten kansanterveys-, ilmasto- ja luontotavoitteiden toteuttaminen edellyttää toimenpiteitä valtionhallinnon kaikilla tasoilla, jokaisella hallinnonalalla ja laajamittaisessa yhteistyössä, myös globaalisti.
Systeeminen, järjestelmätason tarkastelu mahdollistaa sen, että yhteiskunnan ongelmallisimmat käytännöt pystytään eristämään ja voidaan edistää ratkaisuja, jotka sekä hyödyttävät tehokkaasti ympäristöä että kohdistuvat ihmisiin oikeudenmukaisesti.
Eräiden arvioiden mukaan mikään yhteiskunta ei tällä hetkellä kykene tyydyttämään väestönsä perustarpeita luonnonvarojen kannalta kestävästi. Planetaariset rajat huomioiden kuitenkin periaatteessa nykyisilläkin kaupan ja tuotannon järjestelyillä olisi mahdollista taata hyvän elämän vähimmäisedellytykset koko maailman väestölle.
Ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarvitaan yhteiskunnan laajaa tietoisuutta ja ymmärrystä siitä, miten muutokset vaikuttavat ympäristöön ja yhteiskuntaan. Koulutuksen ja tiedon puute voivat johtaa siihen, että osa ihmisryhmistä ei ymmärrä riittävästi ilmastonmuutokseen liittyviä ilmiöitä ja sen seurauksia, mikä voi pahentaa eriarvoisuutta.
Koulutus ja tiedon saatavuus ovat tärkeitä, jotta väestö taustasta riippumatta voi ymmärtää ilmastonmuutoksen vaikutukset ja osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Ilmastonmuutos vaikuttaa eniten heikompiosaisiin
Lue lisää ilmastonmuutoksen yhteydestä hyvinvointi ja terveyseroihin.
Kulttuurinen moninaisuus, maahanmuutto ja ilmastosiirtolaisuus