Helle vaikuttaa eniten ikääntyneisiin
Helteiden terveyshaitat kohdistuvat erityisesti ikääntyneisiin ja pitkäaikaissairauksista kärsiviin.
Riskitekijöitä ovat esimerkiksi
- sydän- ja verisuonisairaudet
- hengityselinsairaudet
- munuaissairaudet
- diabetes
- mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt sekä
- hermoston sairaudet
Ilmastonmuutos ja ikääntyminen lisäävät hellehaittoja
Terveyshaittoja voi ilmetä jo yksittäisinä hellepäivinä. Vakavien haittojen riski kasvaa erityisesti helleaaltojen aikana. Muutamien viikkojen hellejaksosta voi Suomessa aiheutua jopa useampia satoja ennenaikaisia kuolemia.
Hellekesät yleistyvät ilmastonmuutoksen myötä. Kun väestö ikääntyy, helteen terveyshaittojen riski lisääntyy.
Hoitolaitosten kannattaa varautua helteisiin etukäteen
Hoitolaitoksissa kannattaa pohtia helteisiin liittyviä riskejä hyvissä ajoin. Jo ennen hellekautta kannattaa suunnitella varautumistoimet ja laatia henkilöstölle kirjalliset ohjeet siitä, kuinka helteen aikana toimitaan.
Sisälämpötilat voivat nousta helteellä todella korkealle. Siksi olisikin tärkeää pitää huolta hoitolaitosten viilennyksestä. Tilojen viilentämisessä tulee hyödyntää passiivisia keinoja, kuten ikkunoiden suojaamista auringolta ja tilojen tuulettamista tai ilmanvaihdon tehostamista ilta- ja yöaikaan ulkoilman viilennyttyä.
Jos passiiviset keinot eivät riitä, viilennyksessä tulisi käyttää jäähdyttäviä ilmastointilaitteita. Jokaisessa hoitolaitoksessa olisi hyvä pystyä tarpeen vaatiessa viilentämään ainakin osa potilaiden ja henkilöstön käytössä olevista sekä toiminnan kannalta kriittisistä tiloista alle 25 asteen lämpötilaan.
Lisää kotikäyntejä hellekausina
Yhä useampi ikääntynyt asuu kotonaan. Siksi apua tarvitaan hoitolaitosten lisäksi myös kodeissa.
Kun helleaallot pitkittyvät, kotihoidon kannattaa lisätä käyntejä asiakkaiden luona ja ohjeistaa helteen haittavaikutusten ehkäisyssä. Jos asunto kuumenee voimakkaasti, yksi vaihtoehto on siirtyä hetkeksi asumaan hoitolaitokseen tai omaisen luo.
Helleaaltojen aikana on tärkeää yrittää pitää asuintilat viileinä. Auringonpuoleiset ikkunat kannattaa suojata vetämällä verhot tai sälekaihtimet ikkunan eteen. Helposti lämpenevien huoneiden ikkunoihin voi asentaa myös aurinkosuojakalvon. Kun ulkoilma on illalla viilentynyt, ikkunat kannattaa avata ja tuulettaa koko asunto. Siirrettävä jäähdytyslaite tai ilmalämpöpumppu tuo tehokkaasti helpotusta helteeseen.
Tuulettimet lisäävät ilman kiertoa. Jos asunnon lämpötila on alle 35 astetta, tuulettimet helpottavat oloa. Jos asunnossa on yli 35 astetta, tuulettimesta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Liian kuumassa asunnossa tuuletin vain lisää kehon lämpökuormaa.
Kehon viilentämisessä auttavat myös ihon kostuttaminen ja kosteat vaatteet, kylmäkääreet sekä viileät suihkut.
Apua lääkäriltä ja läheisiltä
Lääkärin kanssa kannattaa keskustella jo hyvissä ajoin siitä, miten helle vaikuttaa pitkäaikaissairauteen tai sen hoitoon käytettävään lääkitykseen. Lääkkeet pitää yleensä säilyttää alle 25 asteen lämpötilassa. Tarkista pakkauksesta oikea säilytyslämpötila.
Ikääntyneiden ja sairaiden läheisistä on paljon apua helteiden aikana. He voivat pitää päivittäin yhteyttä ja tarkistaa, että kaikki on hyvin. Läheiset voivat myös auttaa asunnon viilentämisessä tai tarjota tilapäismajoitusta helteiden aikana.
Lämpösairauden oireita voivat olla esimerkiksi väsymys, heikotus, huonovointisuus, päänsärky ja elimistön lämpötilan nousu. Jos oireita ilmenee, lepää viileässä ja juo lisää vettä.
Lämpösairauksien oireet ja hoito
Jos lämpösairauksiin viittaavat oireet ovat voimakkaita eivätkä helpota, tai jos perussairauden oireet pahenevat, ota yhteyttä terveydenhuoltoon. Voit soittaa terveyskeskukseen, päivystykseen tai päivitysapunumeroon 116117.
Soita hätänumeroon 112 vain kiireellisessä tilanteessa. Soita hätänumeroon välittömästi, jos henkilö on sekava tai tajunnan taso on hämärtynyt.
