Suojaudu punkki- ja hyttysvälitteisiltä taudeilta sekä myyräkuumeelta – mutta älä mieti niitä koko kesää
Riski saada punkilta tauti on pieni
Suomessa esiintyy kahta kansanterveydellisesti merkittävää punkkien levittämää tautia: borrelioosia ja puutiaisaivotulehdusta (TBE). Näistä borrelioosi on bakteerin ja puutiaisaivotulehdus viruksen aiheuttama infektio.
Borrelioosia voidaan hoitaa antibiooteilla. Puutiaisaivotulehdukseen antibiootit eivät tehoa, mutta tautia vastaan on rokote.
Viime vuosina sekä borrelioosi että puutiaisaivotulehdus ovat yleistyneet ja tautien levinneisyys on muuttunut. Silti riski saada punkkivälitteinen tauti on edelleen pieni. Esimerkiksi puutiaisaivotulehduksen riskialueilla ainoastaan 1–2 % punkeista kantaa virusta.
Borrelioosi on merkittävästi puutiaisaivotulehdusta yleisempi tauti, mutta riski tartunnalle vaihtelee paljon alueesta riippuen. Borrelioosin riskiä voi vähentää suojatumalla punkkien puremia vastaan ja poistamalla ihoon jo kiinnittyneet punkit päivittäin.
Voit estää punkkien pääsyn iholle vaatteiden avulla. Kun liikut punkkialueilla luonnossa, käytä vaaleita, pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita ja laita housunlahkeet sukkiin. Hyönteiskarkotteesta voi saada lisäsuojaa lisäämällä sitä paljaaksi jääville ihoalueille. Muista suojata myös ulkoileva lemmikkisi punkeilta ja tarkistaa sen turkki päivittäin punkkien varalta.
Punkkien aiheuttamaa sairausriskiä ei pidä vähätellä, mutta ei myöskään suurennella. Punkeista ei kannata murehtia koko kesää ja luonnossa liikkumisesta voi nauttia rauhassa, kun muistaa suojautua punkeilta asianmukaisella tavalla.
Rokote suojaa puutiaisaivotulehdukselta
Puutiaisaivotulehdusta (TBE) vastaan on rokote. Rokote ei kuitenkaan suojaa borrelioosilta eikä estä punkin puremia.
TBE-rokote on suositeltava, jos liikut paljon luonnossa taudin riskialueilla. Jos tautiriski on pieni, rokotus ei ole tarpeen. Rokotusta suositellaan vain rajatuilla alueilla. Rokotussuositukset kunnittain voi tarkistaa THL:n karttapalvelusta.
Puutiaisaivotulehduksen (TBE) riskialueet ja rokotussuositukset
Syynää punkit päivittäin
Puutiaisaivotulehdus voi tarttua jo minuuteissa punkin puremasta, borrelioosi vasta 12–24 tunnissa punkin kiinnittymisen jälkeen. Paras tapa estää borrelioosi on suojautua punkkien puremilta ja tehdä päivittäinen punkkisyyni. Jos huomaat ihollasi punkin, irrota se välittömästi. Mitä pidempään punkki on kiinni, sitä suurempi on tartuntariski.
Tartu punkkiin niin läheltä ihoa kuin mahdollista esimerkiksi pinseteillä tai sormin. Vedä punkki tasaisella liikkeellä suoraan pois. Puhdista haava desinfektioaineella ja pese kädet vedellä ja saippualla. Merkitse vielä päivä kalenteriin, jotta se on tarvittaessa tiedossa.
Varo, etteivät punkin suuosat jää ihoon, sillä ne voivat aiheuttaa paikallisen tulehduksen. Borrelioositartuntaa niistä ei kuitenkaan voi enää saada. Jos punkin osia kuitenkin jää ihoon, eikä niitä saa varovasti itse poistettua, on tärkeää seurata ja puhdistaa haavaa päivittäin sen parantumiseen saakka. Myös antibakteerista voidetta voi käyttää.
Jos purema-alueelle muodostuu lisääntyvästi tulehduksen merkkejä (kuumotus, punoitus, kipu) tai borrelioosille tyypillinen, punoittava ja laajeneva, usein rengasmainen ihottuma, tai saat yleisoireita, tulee kääntyä terveydenhuollon puoleen. Pelkän punkin pureman vuoksi ei yleensä tarvita antibioottikuuria.
Suojaudu myyräkuumeelta
Metsämyyrät levittävät myyräkuumetta. Taudin aiheuttava Puumala-virus erittyy myyrien virtsaan ja ulosteisiin. Virus tarttuu ihmisiin yleensä hengitysteitse, kun hengitysilmaan pääsee jyrsijöiden eritteitä sisältävää aerosolia. Erityisesti mökkeilijät voivat altistua virukselle esimerkiksi halkoja käsitellessä tai ulkorakennuksia siivotessa.
Myyräkuumeen ilmaantuvuus seurailee myyräkantoja, minkä vuoksi taudin esiintymisessä on merkittävää alueellista ja vuosittaista vaihtelua. Eniten tartuntoja todetaan maan keski- ja itäosissa, kun taas lounais- ja etelärannikolla tartuntoja esiintyy vähiten. Tautiin voi sairastua ympäri vuoden, mutta tautitapausten määrä lähtee yleensä nousuun loppukesästä ja tautihuippu ajoittuu yleensä marras-joulukuulle.
Estä myyrien pääsy asuintiloihin. Suojaudu myyräkuumeelta siivotessasi tai työskennellessäsi tiloissa, joissa on havaittu metsämyyriä, myyrien jälkiä tai niiden jätöksiä.
Pyyhi myyrien jätökset kostealla liinalla, jolloin ne eivät pölise ilmaan. Älä imuroi, sillä imuri levittää pölyä. Kun siivoat tiloissa, joissa on havaittu jyrsijöiden eritteitä, jälkiä tai käsittelet esimerkiksi loukutettuja jyrsijöitä, käytä suojakäsineitä.
Henkilökohtaiset suojaimet, kuten hengityksensuojaimet voivat antaa lisäsuojaa. Huolehdi käsien saippuapesusta siivoamisen jälkeen. Myyräkuume ei tartu ihmisestä toiseen.
Vaatteet suojaavat hyttysiltä
Suomessa kansanterveydellisesti merkittäviä hyttysten välittämiä tauteja ovat viruksen aiheuttama pogostantauti ja bakteerin aiheuttama jänisrutto.
Myös näiden tautien esiintyvyydessä on merkittävää vuosittaista ja alueellista vaihtelua. Tautien esiintyminen painottuu keski- ja loppukesään. Pogostantautia todetaan eniten Itä- ja Keski-Suomessa, tavallisesti joitain kymmeniä vuosittain. Jänisrutto on yleisin Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Pirkanmaalla ja Satakunnassa. Runsaammin tautia esiintyy 2–4 vuoden välein.
Suojaudu hyttysenpistoilta peittävällä pukeutumisella, hyttysverkoilla ja hyönteiskarkotteilla. Muista suojautuminen etenkin loppukesästä marja- ja sienimetsässä sekä muutoin luonnossa liikkuessasi.
Hyttyskarkotteen teho ei kestä montaa tuntia, joten muista lisätä karkotetta säännöllisesti. Älä levitä hyttyskarkotetta laajoille ihoalueille tai limakalvoille. Tarkista apteekin henkilökunnalta, mitkä tuotteet sopivat pikkulapsille.
Lisätietoa
Lyhyesti punkki- ja hyttysvälitteisistä taudeista
