Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuntajohdossa – TEA 2023

Kestävyystavoitteet ja -strategiat yleistyneet kunnissa

Kokonaisuudessaan kuntajohdon hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä (hyte) oli menty eteenpäin kahden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Myönteisestä kehityksestä huolimatta tiedonkeruu nosti esiin myös huolenaiheita sekä selviä kehityskohteita.

Kunnat olivat asettaneet kestävyystavoitteita ja tehneet kestävyyssitoumuksia ja -strategioita yhä yleisemmin. Yleisimmin kestävyystavoitteita, -sitoumuksia ja -strategioita oli tehty ruokahävikin vähentämiseksi (89 %), matalahiiliseen yhteiskuntaan siirtymiseksi ja hiilipäästöjen vähentämiseksi (79 %) sekä väestörakenteen muutoksiin sopeutumiseksi (79 %). Sosiaalisesti kestävä, eriarvoisuutta vähentävä asuntotuotanto (60 %) ja eriarvoisuutta vähentävä kaavoitus (48 %) eivät ole yleistyneet yhtä nopeasti. Kestävä kehitys oli huomioitu kuntien hyvinvointikertomuksissa ja -suunnitelmissa edelleen melko harvoin (58 %), vaikka tilanne oli kehittynyt myönteisesti edelliseen tiedonkeruuseen verrattuna.

Voimavarat olivat kehittyneet myönteisesti kahden vuoden takaiseen verrattuna. Suurimmassa osassa (95 %) kunnista toimi asiantuntija tai suunnittelija, joka koordinoi hyte-työtä kokopäiväisesti, oman toimen ohella tai osa-aikaisesti tai yhteistoiminta-alueen yhteistyönä. Kokopäiväisesti toimivien asiantuntijoiden tai suunnittelijoiden määrä (42 %) on lähes kaksinkertaistunut (23 % vuonna 2021) edelliseen tiedonkeruuseen verrattuna.

Paikalliset turvallisuussuunnitelmat (59 %) ovat vähentyneet aiemmista vuosista. Myös lasten mahdollisuudet vaikuttaa hyvinvointia ja terveyttä edistävään päätöksentekoon on selkeä kehittämiskohde. Vain yhdellä kolmesta (33 %) kunnasta oli käytössään lapsiparlamentti. Lasten kyselytunti oli käytössä 16 prosentissa kunnista.

Kuntien ja hyvinvointialueiden välinen yhteistyö oli käynnistynyt vaihtelevasti. Yhteistyörakenne hyvinvointialueen kanssa oli sovittu tai muodostettu monessa kunnassa (72 %). Erot erikokoisten kuntien välillä olivat pieniä samalla kun erot hyvinvointialueiden välillä olivat suuria. Tilanne hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvottelujen osalta oli saman kaltainen. Kaksi kolmesta (68 %) kunnasta oli sopinut hyvinvointialueen kanssa hyte-neuvottelujen toteutuksesta.

Lataa koko tilastoraportti

Kunnat olivat asettaneet kestävyystavoitteita ja tehneet kestävyyssitoumuksia ja -strategioita yhä yleisemmin. Yleisimmin kestävyystavoitteita, -sitoumuksia ja -strategioita oli tehty ruokahävikin vähentämiseksi (89 %), matalahiiliseen yhteiskuntaan siirtymiseksi ja hiilipäästöjen vähentämiseksi (79 %) sekä väestörakenteen muutoksiin sopeutumiseksi (79 %). — Kestävyystavoitteet ja kestävyyssitoumukset/-strategiat kunnissa 2019, 2021 ja 2023.

Taulukot ja kuvat

Taustatietoja

Tilastokuvaus

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuntajohdossa -aineisto tarkastelee kuntajohdon roolia ja merkitystä kunnan kaikkia toimialoja koskevassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön strategisessa ja operatiivisessa johtamisessa. Tiedot kuvaavat erityisesti perusedellytyksiä, jotka mahdollistavat toimivan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön johtamisen kunnan kaikilla hallinnonaloilla. Tiedot eivät kuvaa operatiivista, päivittäistä toimintaa. Tietoja käytetään mm. sote-uudistuksen toimeenpanon kehittämisessä ja arvioinnissa sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjauksessa. Osaa tiedoista käytetään myös kuntien valtionosuuksien perusteena olevan Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosan (hyte-kerroin) tietopohjassa. Tilastossa esitetään seurantatiedot vuodesta 2011 lähtien.

Tilasto julkaistaan joka toinen vuosi parittomina vuosina.

Lähde

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuntajohdossa – TEA 2023
Främjande av välbefinnande och hälsa i kommunledningen – TEA 2023
Health Promotion in Municipal Management – TEA 2023

Tilastoraportti 65/2023, 24.11.2023.