Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa - FinTerveys 2017

Tutut terveysongelmat yhä yleisiä Suomessa, mutta myönteistäkin kehitystä on nähtävissä.

FinTerveys 2017 -tutkimuksen tulosten mukaan pitkään jatkunut suotuisa kansanterveyden kehitys on hidastumassa. Keskeisten kansantautien riskitekijät, kuten kohonnut verenpaine, kokonaiskolesteroli ja lihavuus ovat yhä erittäin yleisiä, vaikka kolesterolitasot ovatkin laskussa. Iäkkäiden elämänlaatu on parantunut, mutta toiminta- ja työkyvyssä aiemmin nähty nousujohteinen kehitys on hidastunut tai pysähtynyt.

Koulutusryhmien väliset terveyserot ovat edelleen selviä: useimpien terveyden ja hyvinvoinnin mittareiden mukaan korkea-asteen koulutuksen saaneet voivat parhaiten ja perusasteen koulutuksen saaneet huonoiten.

Lataa koko tilastoraportti

Kuvio: Koulutusryhmien väliset terveyserot

Suomalaisten terveydessä on myös tapahtunut paljon hyvää. Kohonnut verensokeri ei ole yleistynyt väestötasolla vuosien 2011 ja 2017 välillä. Kolesterolitasot laskevat, mutta parantamisen varaa vielä on: 54 prosentilla miehistä ja 60 prosentilla naisista on kohonnut veren kolesterolipitoisuus. Kansantautien riskitekijöiden, kuten kohonneen verenpaineen ja kolesterolitason mittauksia tehdään paljon, mutta toisaalta potilaiden hoidon toteutumista seurataan terveydenhuollossa vaihtelevasti ja esimerkiksi verenpainetta alentavia lääkkeitä käyttävistä alle puolella verenpaine on yleisten hoitotavoitteiden mukainen.

Lihavuus lisääntyy, mutta kolesterolitasot laskevat

Lihavuus on yleistynyt työikäisessä väestössä kuuden viime vuoden aikana. Jos sama kehitys jatkuu, lähes joka kolmannen ennustetaan olevan lihava 10 vuoden kuluttua. Vuonna 2017 lihavia (BMI ≥ 30 kg/m2) oli 26 prosenttia miehistä ja 28 prosenttia naisista.

Kuva: Suomalaisten terveydessä tapahtuvia muutoksia

Iäkkäiden liikkumisvaikeudet ovat yleisiä, mutta elämänlaatu on parantunut

Iäkkään väestön liikkumisvaikeudet ovat edelleen melko yleisiä, mutta vielä 80 vuotta täyttäneistäkin moni on kuitenkin varsin toimintakykyinen: lähes joka toinen arvioi pystyvänsä nousemaan portaita yhden kerrosvälin vaikeuksitta. Fyysisen toimintakyvyn ongelmia raportoivat jo 30–39-vuotiaat, joista joka kymmenes ei kykene juoksemaan 100 metriä vaikeuksitta. Fyysisen toimintakyvyn ongelmat yleistyvät naisilla iän myötä nopeammin kuin miehillä.

Iäkkäiden koettu elämänlaatu on ilahduttavasti parantunut, mitä voi osaltaan selittää esimerkiksi näköongelmien harvinaistuminen sekä aktiivinen läheisavun antaminen.

Kuva: Väestön ikääntyessä liikkumisrajoitteisten ihmisten määrä lisääntyy

Masennusoireet yleistyvät

Masennusoireet ovat yleistymässä: miehillä merkittäviä masennusoireita kokevien osuus on noussut 6 prosentista 9 prosenttiin ja naisilla 9 prosentista 13 prosenttiin vuosien 2011 ja 2017 välillä.

Lääkärin toteamaa tai hoitamaa masennusta oli vuoden aikana ollut miehistä 6 prosentilla ja naisista 8 prosentilla.

Tutkimuksessa mitattiin ensi kertaa ns. positiivista mielenterveyttä, jolla tarkoitetaan esimerkiksi henkilön psyykkisiä voimavaroja, vaikuttamismahdollisuuksia omaan elämään, toiveikkuutta sekä myönteistä käsitystä omasta itsestä. Väestöstä valtaosa luokiteltiin kohtalaisen (69 %) ja korkean (14 %) positiivisen mielenterveyden omaaviksi.

Tilastokuvaus

Suomessa asuvien aikuisten terveydestä, toimintakyvystä ja hyvinvoinnista sekä niihin vaikuttavista tekijöistä saadaan ajankohtaista tietoa FinTerveys-tutkimuksessa. Tutkimuksesta saatavien tietojen avulla voidaan

tutkia sairauksien ehkäisyä ja hoitoa
edistää suomalaisten toimintakykyä ja hyvinvointia
kehittää terveys- ja hyvinvointipalveluja Suomessa.

FinTerveys 2017 -tutkimukseen kutsuttiin satunnaisotoksella Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä 10 300 yli 18-vuotiasta henkilöä eri puolilta Suomea. Tutkimus toteutettiin 50 paikkakunnalla. Tutkimukseen sisältyi terveystarkastus ja kyselylomakkeiden täyttäminen. Osa kutsutuista valittiin ravintohaastatteluun tai liikunta- ja unimittauksiin.

Keväällä 2018 ilmestyneessä perustulosraportissa julkaistiin tulokset 30 vuotta täyttäneestä väestöstä. Tästä ikäryhmästä tutkimukseen osallistui 71 prosenttia kutsutuista vuonna 2017.

FinTerveys-tutkimus toteutetaan viiden vuoden välein. Se on jatkoa THL:ssa aiemmin toteutetuille Terveys 2000 ja 2011 -tutkimuksille sekä FINRISKI 1972–2012 -tutkimuksille.