Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuntajohdossa – TEA

Laatuseloste

Tilaston laatuselosteessa arvioidaan tilaston luotettavuutta ja sopivuutta eri käyttötarkoituksiin. Laatuselosteessa noudatetaan Suomen virallisen tilaston (SVT) suosituksia.

Tämän sivun sisältö

Tilastotietojen relevanssi

Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä TEAviisari on kehitetty yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), sosiaali-ja terveysministeriön, opetus-ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja Suomen Kuntaliiton kanssa. Vertailutietojärjestelmä tekee näkyväksi kuntien tekemän työn asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi seitsemällä eri toimialalla. Kuntien strategisen johtamisen lisäksi kerätään tietoja terveydenedistämisaktiivisuudesta (TEA) perusterveydenhuollossa, perusopetuksessa, liikunnassa, lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa ja kulttuurissa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuntajohdossa -aineisto tarkastelee erityisesti kuntajohdon roolia ja merkitystä kunnan kaikkia toimialoja koskevassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Raportoidut tiedot kuvaavat erityisesti perusedellytyksiä, jotka mahdollistavat tehokkaan ja toimivan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön johtamisen kunnan kaikilla hallinnonaloilla. Tiedot eivät kuvaa operatiivista, päivittäistä toimintaa.

Tietoja käytetään mm. sosiaali-ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamistyön arvioinnissa sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ohjauksessa ja valvonnassa. Tietoja on tarkoitus käyttää myös kuntien valtionosuuden määräytymisen kriteerin, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosan laskemisessa.
Lue lisää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosasta. 

Tietojen avulla kunnat ja alueet voivat kehittää ja arvioida hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tilannetta suhteessa koko maahan tai toisiin kuntiin. Tiedot on tarkoitettu kuntien ja kaupunkien viranomaisille, kansallisille ja alueellisille viranomaisille sekä päätöksentekijöille, suunnittelijoille ja tutkijoille.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuntajohdossa -kokonaisuus jakaantuu viiteen eri ulottuvuuteen eli sitoutumiseen, johtamiseen, seurantaan ja tarveanalyysiin, voimavaroihin sekä osallisuuteen.

  • Sitoutuminen kuvaa strategiatasolla kunnan sitoutumista hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, esimerkiksi teeman näkyvyyttä keskeisissä asiakirjoissa sekä toimeenpanoa tukevien mittareiden käyttöä osana taloussuunnittelun prosessia.
  • Johtaminen kuvaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen organisointia, vastuun määrittelyä ja toimeenpanoa.
  • Seuranta ja tarveanalyysi kuvaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen vaikuttavien tekijöiden seurantaa ja tarveanalyysia väestöryhmittäin sekä raportointia johto-/työryhmälle ja luottamushenkilöille.
  • Voimavarat kuvaa hyvinvointikoordinaattorin työpanosta ja kunnan yhteisöille myöntämiä avustuksia.
  • Osallisuus kuvaa kuntalaisten mahdollisuutta osallistua palvelujen kehittämiseen ja arviointiin.

Tiedonkeruu on toteutettu parittomina vuosina, vuodesta 2011 alkaen yhteistyössä sosiaali-ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton kanssa. Tiedonkeruun valmistelussa asiantuntijatyöryhmänä toimii Terve kunta -verkoston johtoryhmä. Ryhmässä käydään läpi edellisen tiedonkeruun tuloksia ja palautteita sekä pohditaan mahdollisia uusia tietotarpeita. Valmisteluprosessiin osallistuu useita kuntien, kaupunkien ja alueiden edustajia.

Menetelmäkuvaus

THL kokoaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuntajohdossa -kokonaisuuteen tarvittavat tiedot eri tietolähteistä. Yhteensä kunnan strategiseen johtamiseen liittyviä indikaattoreita vuonna 2023 on 59 kappaletta, joista 58 kerätään suoraan kuntajohtajilta tai muilta johtavilta viranhaltijoilta tiedonkeruun avulla. Avustukset yhteisöille poimitaan Valtiokonttorilta. Avustukset yhteisöille sisältävät muun muassa yhdistyksille, seuroille ja tiehoitokunnille maksettavat toiminta-avustukset (Valtiokonttori 2023).

Tiedonkeruu kuntien johdolle väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä toteutetaan keväisin, kahden vuoden välein parittomina vuosina. Käyttäjätunnukset ja linkki tiedonkeruulomakkeeseen lähetetään kaikille kunnanjohtajille sähköpostilla. Tiedot pyydetään keräämään yhteistyössä hyvinvointikoordinaattorin ja kunnan johtoryhmän kanssa. Vuonna 2023 sähköinen tiedonkeruulomake (pdf) lähettiin myös kuntien kirjaamoihin. Tietojen toimittamisesta muistutetaan kahdesti sähköpostilla. THL:n yhteyshenkilö on vielä henkilökohtaisesti yhteydessä kaikkiin vastaamattomiin kuntiin soittamalla kesäkuussa.
Tiedonkeruun materiaalit esim. lomake tutustuttavissa TEAviisarin verkkosivuilla.

Tilaston tiedot kuvaavat viittä terveydenedistämisaktiivisuuden ulottuvuutta eli sitoutumista, johtamista, seurantaa ja tarveanalyysia, voimavaroja sekä osallisuutta. Ulottuvuuskohtaiset pistemäärät on saatu pisteyttämällä kunnan toimintaa kuvaavat tosiasialuonteiset tiedot suhteessa lainsäädäntöön, suosituksiin ja hyviin käytäntöihin. Kokonaispistemäärä on ulottuvuuksia kuvaavien pistemäärien keskiarvo. Indikaattorit on pisteytetty asteikolla 0–100. Pistemäärä kuvaa, miten hyvin hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen toteutuu kuntien strategisessa johtamisessa. Pistemäärä 100 tarkoittaa, että toiminta on kaikilta osin hyvän käytännön ja hyvän laadun mukaista.

Esimerkki indikaattorin pisteytyksestä:
Kysymys 11. Onko tarkastuslautakunnan tekemässä arviointikertomuksessa arvioitu tämän valtuustokauden aikana kuntanne hyvinvointi-ja terveystavoitteiden toteutumista?
Ei tietoa (0 pistettä)
Ei (0 pistettä)
Kyllä (100 pistettä)
Alueiden pistemäärä on kuntakohtaisten tietojen väestömäärällä painotettu keskiarvo.

Vaihtuvien teemojen ulottuvuudessa olevia tietoja käytetään vain kansallisen kehittämistyön tukena. Tietoja ei pisteytetä TEAviisariin. Tietoja hyödynnetään kansallisesti kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tuen suunnittelussa.

Taulukko 1. Muuttujaluettelo 2023 (xlsx 11 kt)
Taulukko 2. Kysymyskohtaiset perustaulukot (html)

Tietojen kattavuus

Vuonna 2023 tietonsa toimitti 288 kuntaa (98 % kaikista Manner-Suomen kunnista). Vastanneet kunnat kattoivat 99,3 prosenttia koko maan väestöstä (taulukko 2). Vastausaktiivisuus oli korkein Etelä- ja Itä-Suomen avi-alueilla (100 %) ja matalin Lounais-Suomessa (95 %).  

Lomakkeella kerättävät kunnan toimintaa kuvaavat tiedot olivat sellaisia, jotka jokaisen kunnan olisi pitänyt olla mahdollista toimittaa tiedonkeruuta varten.
TEAviisarissa hyödynnettävistä yksittäisistä tiedoista (59) kattavan vastauksen (ts. ei yhtään puuttuvaa tietoa) antoi 201 kuntaa. Alle 5 prosenttia puuttuvia tietoja oli 91 prosentissa lomakkeista. Ahvenanmaa ei ole mukana tiedonkeruussa.

Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Vuonna 2023 kahdessa kolmesta kunnasta (66 %) tiedot kokosi kunnanjohtaja yhdessä kunnan johtoryhmän kanssa. Lähes neljä viidestä kunnasta (77 %) ilmoitti käsitelleensä tiedonkeruulomaketta kunnan johtoryhmässä. Ohje oli, että lomaketta tulisi käsitellä yhdessä hyvinvointikoordinaattorin kanssa kunnan johtoryhmässä. Lähes puolessa kunnista (43 %) vastauksen valmisteluun oli osallistunut hyvinvointikoordinaattori tai vastaava. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä osallistui tiedonkeruuseen vastaamiseen harvoin (16 %).

Vuonna 2023 aineiston laadun ja luotettavuuden kehittämiseksi kaksi tiedonkeruulomakkeen tietoa tarkistettiin ja käytiin läpi systemaattisesti. Valittujen kysymysten Kyllä-vastaukset tarkistettiin käymällä läpi kuntien verkkosivuilta löytyvät tiedot ja kyseiset asiakirjat. Jos asiakirjasta ei löytynyt tietoa, asiakirja tarkistettiin uudelleen. Jos tietoa ei vieläkään löytynyt, kuntiin oltiin yhteydessä sähköpostitse tai puhelimitse ja pyydettiin tietoihin täydennystä tai vahvistusta. 

Tietojen auditointi käsitteli paikallisen turvallisuussuunnitelman olemassaoloa (kysymys 4) sekä kunnan hyvinvointi- ja terveystavoitteiden toteutumisen arviointia tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa (kysymys 11) (Niemi 2023).

Tarkastettuja, auditoituja asiakirjoja oli yhteensä 372 ja niiden perusteella muutettavia tietoja oli yhteensä 41. Yhdenkään kunnan osalta ei muutettu kahta tietoa. Luotettavuuden kannalta oleellista oli, että virheellisten tietojen toimittaminen ei ollut systemaattista. Yksittäiset virheelliset tiedot korjattiin aineistoon ja tarvittaessa tietojen päivittäminen myös myöhemmin eli jälkikäteen on mahdollista.

Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tiedot hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuntajohdossa kerätään parittomien vuosien keväällä ja kysymyskohtaiset perusjakaumat julkaistaan perustaulukoissa ennakkotietona saman vuoden elokuussa kuntakoon, tilastollisen kuntaryhmityksen, aluehallintoviraston alueen ja hyvinvointialueen mukaan.

Kuntakohtaiset tiedot on raportoitu pisteytettyinä syys-lokakuussa TEAviisarissa. tiedot esitetään valmiiksi analysoituina yhteenvetoina ja toiminnan suunnittelun, johtamisen ja arvioinnin kannalta hyödyllisinä visuaalisina graafeina. TEAviisari näyttää kokonaiskuvan sekä auttaa tunnistamaan kunnan strategisen johtamisen keskeiset vahvuudet ja kehittämistarpeet.

Uusimmat tiedot (2023) koskevat pääasiassa tiedonkeruuvuotta. Tästä poikkeuksena esimerkiksi väestön hyvinvointi- ja terveysteemojen raportointia koskevat kysymykset (kuviot 24–25).

Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tiedot ja kysymyskohtaiset perusjakaumataulukot THL:n ylläpitämässä TEAviisari-verkkopalvelussa
Poimi tilastotietoja Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanetistä

Sotkanetissä on mahdollista tarkastella vain kokonaispisteitä ja muutamia yksittäisiä indikaattoreita. Ulottuvuuksittain ja kaikkien yksittäisten indikaattoreiden tasolla tiedot ovat saatavilla TEAviisarista. Tiedot raportoidaan voimassa olevalla kuntajaolla. Tilastoraportissa julkaistaan kansalliset päätulokset.

Tilastojen vertailukelpoisuus

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuntajohdossa -aineisto on kerätty vuosina 2011, 2013, 2015, 2017, 2019, 2021 ja 2023. Tietosisältöön on kehitetty uusia indikaattoreita ja myös tehty pieniä muutoksia. Keskeinen tietosisältö, yhteensä 10 indikaattoria, on pysynyt samana. Vuonna 2015 indikaattoreita oli yhteensä 66, joista 44 oli käytössä myös vuonna 2017. Vuonna 2017 tiedonkeruulomakkeeseen lisättiin vaihtuvat teemat -osio palvelemaan esimerkiksi STM:n hallinnonalan kärkihankkeiden seurantaa. Vuonna 2019 mitattiin ensimmäisen kerran kuntajohdon voimavaroja. Vuoden 2023 tiedonkeruussa voimavaroja tarkasteltiin kolmannen kerran.

Ulottuvuuksittain indikaattoreita oli vuonna 2023 seuraavasti: sitoutuminen 24, johtaminen 10, seuranta ja tarveanalyysi 10, voimavarat 2 ja osallisuus 13. Vuoteen 2021 verrattuna sitoutumiseen lisättiin kaksi indikaattoria ja johtamisesta jäi yksi indikaattori pois.

Vuonna 2023 kestävän kehityksen sitoumuksia ja -strategioita kysymystä laajennettiin. Lisäksi kuntien ja hyvinvointialueiden yhdyspintaa koskevia kysymyksiä tarkennettiin ja laajennettiin tuomaan esille sote-uudistuksen tuomia muutoksia. Vaihtuvat teemat -osioon lisättiin kolme uutta kysymystä. Kaksi kysymystä käsitteli kuntien ja hyvinvointi-alueiden välistä yhdyspintatyöstä ja yksi miten kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä linjataan kunnissa. Vaihtuvat teemat -osion kysymyksiä ei pisteytetä TEAviisariin, vaan ne toimivat kansallisen kehittämistyön tukena.

Vuonna 2023 indikaattoreita oli yhteensä 59 kappaletta, vuonna 2021 yhteensä 58 kappaletta, 2019 yhteensä 66 kappaletta, 2017 yhteensä 50 kappaletta, 2015 yhteensä 72 kpl, vuonna 2015 yhteensä 72 kpl, vuonna 2013 yhteensä 64 kpl ja vuonna 2011 47 kpl.

Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tilasto sisältää melko kattavasti koko maan tiedot hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuntien strategisen johtamisen näkökulmasta (98 % kunnista). Kattavuus nousi hieman edellisestä tiedonkeruusta (92 %). Kattavuus oli 93 prosenttia vuonna 2019, 92 prosenttia vuonna 2017, 79 prosenttia vuonna 2015, 67 prosenttia vuonna 2013 ja 58 prosenttia vuonna 2011.

Vuoden 2021 erityiskysymykset

Kaikkiaan 5 kuntaa ei toimittanut tietojaan: Kemi, Merikarvia, Muurame, Pyhäranta ja Vaala.

Päivitetty: