Ammatilliset perhekodit
- Ammatillisen perhekodin edellytykset
- Ammatillisen perhekodin vanhempien koulutus ja työkokemus
- Hoidettavien lasten määrä
- Lupa ammatillisen perhekodin perustamiseksi
Ammatilliset perhekodit sijoittuvat sijaishuollon muotona perhehoidon ja laitoshoidon väliin. Ne toimivat lähtökohdiltaan kuten tavalliset perhekodit, mutta niiltä edellytetään perhehoitoa vahvempaa osaamista. Siksi ammatillisiin perhekoteihin on mahdollista sijoittaa myös erityistä hoitoa tarvitsevia lapsia ja nuoria.
Ammatillinen perhehoito on luvanvaraista toimintaa.
Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 7 § (Finlex)
Ammatillisissa perhekodeissa, jotka eivät ole lastensuojelulaitoksia, ei voida käyttää rajoitustoimenpiteitä. Ainoa mahdollinen rajoitustoimenpide on yhteydenpidon rajoittaminen.
Lastensuojelulaki 57 § (Finlex)
Rajoitustoimenpiteet
Ammatillisen perhekodin edellytykset
Ammatillisen perhekodin sopivuutta harkittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota kodin ihmissuhteisiin. Perhekodin hoitajien täytyy kyetä ottamaan sijoitetun lapsen tarpeet huomioon ja hoitaa lasta hänen etunsa mukaisesti. Lapsella on oikeus saada hyvää sosiaalihuoltoa ja kohtelua.
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 4 § (Finlex)
Lisäksi on selvitettävä, hyväksyvätkö muut perhekodin jäsenet perhehoitoon sijoitettavan ja voiko perhehoitoon sijoitettava lapsi saada muihin nähden tasavertaisen aseman.
Perhehoitolaki 5 § (Finlex)
Hämeenlinnan HaO 11.01.2023 nro 36/2023 (oikeus.fi): Aluehallintovirasto oli lupa- ja valvontaviranomaisena voinut yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 20 §:n mukaisesti antaa määräyksen ammatillisen perhekodin toiminnassa olevien puutteiden korjaamisesta tai epäkohtien poistamisesta siltä osin kuin kyseessä oli ollut perhekodin perhehoitajien kokoaikainen työssäkäynti kodin ulkopuolella. Aluehallintoviraston päätös ei loukannut perustuslain 18 §:n suojaamaa työ- ja elinkeinovapauden ydinaluetta.
Perhekodin tilat
Perhekodilla täytyy olla riittävät ja tarkoituksenmukaiset tilat.
- Jokaisella lapsella on oikeus kodinomaisuuteen ja yksityisyyteen.
- Jokaisella lapsella pitää olla oma, vähintään 12 neliömetrin huone. Siellä täytyy olla tilaa lapsen tavaroille.
- Hygieniatiloja pitää olla riittävästi.
- Yhteisissä tiloissa täytyy olla mahdollisuus koko perheen yhdessäoloon ja ruokailuun.
- Lisäksi perhekodissa on hyvä olla tilaa myös harrastamiselle, esimerkiksi musiikki- tai askartelutiloja.
Tilojen tulee olla sellaiset, että ne mahdollistavat lapselle terveellisen ja turvallisen kasvuympäristön. Perhekodin turvallisuudelle asetetaan tiukemmat vaatimukset kuin normaalille perheen asumiselle.
- Terveydensuojeluviranomainen ja pelastustoimi tarkistavat, että perhekoti sopii käyttötarkoitukseensa. Luvan edellytys on näiden viranomaisten hyväksyvä lausunto.
- Talossa pitää olla riittävästi poistumisteitä.
Aluehallintovirastot ja Valvira ovat linjanneet, että ammatillinen perhekotitoiminta toteutuu lähtökohtaisesti tavanomaisessa pientaloasumiseen tarkoitetussa asuinrakennuksessa. Ammatillisen perhekotitoiminnan tuottamiseen tarkoitetun rakennuksen soveltuvuus toimintasuunnitelman mukaiseen toimintaan arvioidaan aina tapauskohtaisesti lupaprosessissa.
Perhekodissa pitää olla lukittava tila asiakirjahallintoa varten ja rauhallinen neuvottelutila.
Jos perhekodissa on yksi tai useampi ulkopuolinen työntekijä, asettavat työsuojeluviranomaiset määrityksiä henkilöstön sosiaalitiloille.
Ennen perhekodin perustamista on varmistettava, että kunta pystyy tarjoamaan lapsille riittävät koulutus-, terveys- ja sosiaalihuollon palvelut, harrastusmahdollisuuksia ja että kulkuyhteydet ovat riittävät.
Ammatillisen perhekodin vanhempien koulutus ja työkokemus
Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka sopii tehtävään koulutuksensa, kokemuksensa ja henkilökohtaisten ominaisuuksiensa vuoksi.
Ammatillisessa perhehoidossa tulee olla vähintään kaksi hoitajaa, joista ainakin yhdellä hoito- ja kasvatustehtäviin osallistuvista on tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- ja kasvatustehtävistä. Myös muilla perhekodissa työskentelevillä tulisi olla kokemusta lastensuojeluasioiden hoitamisesta.
Lastensuojelun työkokemus on tärkeää, jotta perhekotia suunnittelevalla olisi realistinen käsitys siitä, mitä käytännön hoito- ja kasvatustyö sijoitettujen lasten kanssa on. Ammatillinen perhekotitoiminta edellyttää perhehoitoon nähden vahvempaa osaamista.
Perhehoitolaki 6 § 1 ja 3 momentti (Finlex)
Perhekodilla pitää olla vastuuhenkilö, joka vastaa siitä, että palvelutoiminta täyttää sille asetetut vaatimukset. Vastuuhenkilöllä pitäisi olla vähintään kolmen vuoden kokemus lastensuojelutyöstä.
Vastuuhenkilö nimetään aloittamisilmoituksen tai lupamenettelyn yhteydessä. Jos vastuuhenkilö vaihtuu, siitä pitää ilmoittaa ilmoituksen vastaanottajalle tai luvan myöntäneelle valvontaviranomaiselle.
Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 5 §, 8 § ja 12 § (Finlex)
Perhehoitajan täytyy lisäksi osata toimia yrittäjänä. Jos perhekodissa on ulkopuolista henkilökuntaa, täytyy perhekodissa olla osaamista myös työnantajavelvoitteiden hoitamiseen.
Hoidettavien lasten määrä
Ammatillisessa perhekodissa saa hoitaa samanaikaisesti enintään seitsemää henkilöä. Silloin hoitopaikassa pitää asua vähintään kaksi henkilöä, joilla on perhehoitolaissa säädetty kelpoisuus.
Samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt lasketaan mukaan enimmäismäärään.
Jos kyse on hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille, voi ammatillisessa perhekodissa olla samanaikaisesti hoidettavana useampikin henkilö.
Perhehoitolaki 8-9 § (Finlex)
Ammatit ja kelpoisuudet (Talentia ry)
Hoidettavien määrä täytyy kuitenkin suhteuttaa
- perhehoitajien lukumäärään
- hoidettavien tarvitsemaan hoitoon ja kasvatukseen sekä
- toiminnan luonteeseen.
Perhehoitolaki 9 § 3 momentti (Finlex)
Lupa ammatillisen perhekodin perustamiseksi
Ammatillisen perhekodin perustaminen edellyttää toimilupaa ympärivuorokautiseen toimintaan. Lupa on saatava ennen toiminnan aloittamista ja toiminnan olennaista muuttamista. Lupa haetaan oman alueen aluehallintovirastosta. Jos toimintaa on useilla alueella, lupa haetaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta (Valvira).
Yksityisen sosiaalihuollon luvat (Valvira)
Yksityisten sosiaalipalveluiden luvat ja ilmoitukset (Aluehallintovirasto)
Luvasta täytyy ilmetä palvelujen tuottajan palveluala ja toiminnan laajuus. Lupaan voidaan liittää ehtoja palvelujen määrästä, henkilöstöstä, tiloista, laitteista ja tarvikkeista sekä toimintatavoista.
Toiminnan lopettamisesta ja toiminnan vastuuhenkilön vaihtumisesta pitää ilmoittaa aluehallintovirastolle.
Aluehallintoviraston tai Valviran antamaan lupapäätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.
Lupahakemus
Lupahakemuksessa täytyy olla
- palvelujen tuottajan nimi, henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus, yhteystiedot sekä yrityksen toimitusjohtajan tai muun liiketoiminnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot
- niiden toimintayksiköiden nimet ja yhteystiedot, joita varten lupaa haetaan
- haettavan luvan perusteella annettavien sosiaalipalvelujen sisältö ja tuottamistapa sekä niiden suunniteltu laajuus kussakin toimintayksikössä
- asiakaspaikkojen lukumäärä kussakin toimintayksikössä
- vastuuhenkilön nimi, henkilötunnus, yhteystiedot, koulutus, työkokemus ja tehtävä toimintayksikössä
- muun henkilöstön määrä ja koulutus
- tieto rekisteröitymisestä työnantajarekisteriin
Ennakkoperintälaki (Finlex) - toiminnan suunniteltu aloittamispäivä
- asiakasasiakirjojen säilyttämispaikka, selvitys asiakasrekisterinpidon keskeisistä periaatteista ja rekisterinpidosta vastaava henkilö sekä tietosuojavastaava
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (Finlex) - palvelujen laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden arvioimiseksi tarvittavat muut tiedot.
Lupahakemukseen vaaditut liitteet on määritelty sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa yksityistä sosiaalipalveluista.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus yksityistä sosiaalipalveluista (Finlex)
Kun aluehallintovirasto on saanut hakemuksen toiminnan aloittamisesta tai muuttamisesta, se tekee tarkastuskäynnin yhdessä sijaintikunnan edustajan kanssa.
Tarkastuskäynnillä käydään läpi toimintasuunnitelma, toiminnan sisältö, omavalvontasuunnitelma, hakijoiden kelpoisuus, henkilökunnan riittävyys sekä tarkastetaan toimitilat. Tarkastuksesta tehdään pöytäkirja.
Yksityisen sosiaalihuollon luvat (Valvira)