Perhehoito

Mitä perhehoito lastensuojelussa tarkoittaa?

Perhehoidolla tarkoitetaan hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Lasten ja nuorten perhehoitajia kutsutaan myös sijaisvanhemmiksi.
Perhehoitolaki 3 § (Finlex)

Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle lapselle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalista kehitystään.
Perhehoitolaki 1 § (Finlex)

Perhehoitoa voidaan käyttää huostaanotettujen ja kiireellisesti sijoitettujen lasten hoidon ja huolenpidon järjestämiseksi tai kun lapsi sijoitetaan avohuollon tukitoimena. Perhehoitoa toteutetaan myös lastensuojelulain mukaisena jälkihuoltona.

Jotkut perhehoitajat toimivat lisäksi myös tukiperheenä. Avohuollon sijoitus kuuluu lastensuojelun avohuollon tukitoimiin eikä siihen sovelleta lastensuojelulain säännöksiä sijaishuollosta. Tukiperheen järjestäminen on sen sijaan perheille tarjottavaa yleistä sosiaalipalvelua.
Lastensuojelulaki 49 § (Finlex)
Sosiaalihuoltolaki 28 § (Finlex)

Perhehoito lastensuojelun sijaishuollon muotona

Perhehoito on laitoshoitoon nähden ensisijainen lapsen sijaishuollon muoto: laitoshoitoa järjestetään, jos lapsen sijaishuoltoa ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla perhehoidossa tai muualla.
Lastensuojelulaki 50 § (Finlex)
Muu lapsen tarpeen mukainen hoito

Perhehoidon soveltuvuutta arvioitaessa tulee ottaa huomioon, minkälaisen kokonaisuuden perhehoitajan antama hoito muodostaisi yhdessä tarvittavien tukitoimien kanssa. Tukitoimilla tarkoitetaan tässä sekä lapselle ja hänen perheellensä että sijaisperheelle annettavia tukitoimia. Perhehoitajan asema

Lapsen sijaishuoltopaikan valinnan täytyy kuitenkin aina perustua yksilökohtaiseen lapsen edun harkintaan. Valinnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota huostaanoton perusteisiin, lapsen tarpeisiin sekä lapsen sisarussuhteiden ja muiden läheisten ihmissuhteiden ylläpitämiseen ja hoidon jatkuvuuteen. Lisäksi tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon lapsen kielellinen, kulttuurinen sekä uskonnollinen tausta.
Lastensuojelulaki 50 § (Finlex)
Lastensuojelulaki 4.1 § (Finlex)
Sijaishuoltopaikan valinta

Lapsen oikeus perheeseen ja läheisiin ihmissuhteisiin

Lapsen oikeus kasvaa perheessä mahdollistuu perhehoidossa tilanteissa, joissa lapsen omien vanhempien voimavarat eivät riitä lapsen tarpeisiin vastaamiseen. Perhehoidolla voidaan edistää lapsen myönteisten, läheisten ja pysyvien ihmissuhteiden kehitystä. Perhehoito tukee lapsen suhteita vanhempiin sekä muihin läheisiin ihmisiin.

Perhehoidossa lapsella on mahdollisuus saada ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä sekä ohjausta yksilöllisten tarpeidensa ja toivomustensa mukaisesti.
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 1 § (Finlex)

Lapsen ja nuoren hoito ja kasvatus

Hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito perheessä antavat lapselle perusturvallisuuden tunteen ja mahdollisuuden tasapainoiselle kasvulle ja kehitykselle.

Kotiympäristö tarjoaa lapselle virkkeitä arkielämän taitojen oppimiseen sekä tuen taipumuksiaan ja toivomuksiaan vastaavaan koulutukseen. Perhehoidon tavoitteena on edistää lapsen ja nuoren itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen.

Sijaishuoltona perhehoitoon sijoitettuihin lapsiin ei voida kohdistaa muita lastensuojelulain mukaisia rajoitustoimenpiteitä kuin yhteydenpidon rajoittaminen. 
Rajoitustoimenpiteet
Lastensuojelulaki 62-64 § (Finlex)

Lisätietoa ja kirjallisuutta

  • Parasta perhehoitoa. Perhehoidon tietopaketti. Perhehoitoliitto 2012.
  • PRIDE – kirja toinen tapaaminen. Pesäpuu ry.
  • Räty, Tapio (2015). Lastensuojelulaki. Käytäntö ja soveltaminen. Edita Publishing Oy. Helsinki.
  • Saastamoinen, Kati (2010). Lapsen asema sijaishuollossa. Käsikirja arjen toimintaan. Edita Publishing Oy. Helsinki.

Päivitetty: