Perhehoitajan asema

Sijoittajahyvinvointialue vastaa perhehoitajan tuesta, joka jakautuu neljään osa-alueeseen: taloudellinen, tiedollinen, emotionaalinen ja käytännön/arjen apu. Perhehoidon aikana tarvittavan tuen järjestämiseksi perhehoitajalle on nimettävä jokaista hoidettavaa varten vastuutyöntekijä. Perhehoitajalle on järjestettävä riittävä mahdollisuus saada tukea ja tavata vastuutyöntekijää.
Perhehoitolaki 15 § (Finlex)

Perhehoitajan tarvitsema tuki määräytyy pitkälle hoidettavan tarpeista käsin, mikä korostaa asiakassuunnitelman merkitystä. Tuen järjestämisen vastuutyöntekijänä voi toimia esimerkiksi lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Myös muu riittävän koulutuksen saanut työntekijä, kuten sosiaaliohjaaja, voi toimia tässä vastuutyöntekijänä.

Perhehoitajan tukeminen on erittäin tärkeää perhehoitajien jaksamisen ja osaamisen kannalta, ja tukee samalla lapsen oikeutta pysyviin olosuhteisiin. Tieto tukimuodoista tulee antaa jo valmennusvaiheessa. Perhehoitajalle on järjestettävä lakisääteinen tuki ja nämä tuen muodot tulee kirjata toimeksiantosopimukseen tai sopimukseen perhehoidon järjestämisestä.
Perhehoitolaki 10 -11 § (Finlex)

Toimeksiantosopimus

Perhehoitaja tekee hyvinvointialueen kanssa toimeksiantosopimuksen. Hyvinvointialue voi myös hankkia perhehoitoa tekemällä sopimuksen perhehoidon järjestämisestä yksityisen perhehoidon tuottajan kanssa.

Sopimus tulee tehdä ennen lapsen sijoittamista perheeseen. Osapuolet sitoutuvat sopimuksen sisältämiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Toimeksiantosopimuksen tehnyt perhehoitaja ei ole työsuhteessa sopimuksen tehneeseen hyvinvointialueeseen. Perhehoitajana toimiminen ei kerrytä työssäoloehtoa eikä hyvinvointialueella ole velvollisuutta kustantaa tai järjestää työterveyshuoltoa.
Perhehoitolaki 10 § 3 momentti (Finlex)

Toimeksiantosopimuksessa on sovittava

  • perhehoitajalle maksettavan palkkion määrästä ja suorittamisesta
  • perhehoidosta ja hoidon käynnistämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta
  • perhehoidossa olevan henkilön kalenterikuukausittaisten käyttövarojen maksamisesta
  • perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kustannusten korvaamisesta
  • hoidon arvioidusta kestosta
  • perhehoitajan oikeudesta vapaaseen, vapaan toteuttamisesta sekä palkkion maksamisesta ja kustannusten korvaamisesta vapaan ajalta
  • perhehoitajalle annettavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä näiden toteuttamisesta
  • perhehoitajan hyvinvointi- ja terveystarkastusten järjestämisestä
  • toimeksiantosopimuksen irtisanomisesta
  • tarvittaessa muista perhekotia ja perhehoitoa koskevista seikoista sekä
  • yhteistyöstä hyvinvointialueen ja perhehoitajan kesken.
    Perhehoitolaki 10 § (Finlex)

On suositeltavaa sopia myös siitä, millaista tukea arjesta selviytymiseen perhehoitaja saa hoitotyön onnistumiseksi ja työssä jaksamiseksi. Voi syntyä tarve sopia esimerkiksi perhehoitajan velvollisuudesta viedä lapsi tapaamaan hänelle läheisiä henkilöitä ja korvata perhehoitajalle aiheutuvat kuljetuskustannukset. Voi myös syntyä tarve sopia esimerkiksi erityisestä tuesta lapsen tai nuoren harrastustoiminnan vuoksi.

Toimeksiantosopimusta tarkistetaan, kun muutetaan hoidon kestoa tai sisältöä, tai kun sopimuksen tarkistamiseen muutoin on aihetta. Sopimus voidaan irtisanoa päättymään irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua, jos toimeksiantosopimuksessa ei ole sovittu toisin.
Perhehoitolaki 10 § 3 momentti ja 12 § (Finlex)

Jos hoito tai perhekoti todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, tulee pyrkiä saamaan aikaan korjaus asiassa. Toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi, jos puutetta ei korjata annetussa määräajassa tai puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa.
Perhehoitolaki 12 § (Finlex)

Hoitopalkkio

Perhehoitajalle myönnetty taloudellinen tuki on perhehoidon perustoimintaedellytys. Sijoittajahyvinvointialueen tulee selvittää perhehoitajan mahdollisuudet jäädä kotiin hoitamaan lasta tai nuorta, jos lapsen tai nuoren etu sitä vaatii.

Perhehoidosta maksettava hoitopalkkio perustuu hoitoon käytettävään aikaan ja hoidon vaativuuteen. Hoitopalkkio on veronalaista tuloa. Perhehoitajan tulee saada tietoa sijoittavan hyvinvointialueen perhehoidon hoitopalkkioiden määräytymisperusteista ennen sijoitusta ja hoitopalkkiosta neuvoteltaessa.
Perhehoitajan verotus (Verohallinto)

Hoitopalkkiota määriteltäessä on otettava huomioon mm. perhehoidon vaativuus, sitovuus ja muoto. Onko esimerkiksi kyseessä pitkä- vai lyhytkestoinen perhehoito tai osavuorokautinen perhehoito? Hoitopalkkio voidaan maksaa joko vain toiselle puolisoista tai jakaa molemmille perhehoitajille.

Toimeksiantosopimuksessa on sovittava perhehoidon keskeytyksen vaikutus palkkioon. Hoitopalkkio on indeksisidonnainen ja se kerryttää eläkettä.

Hoitopalkkion vähimmäismäärä on hoidossa olevaa henkilöä kohden 924,02 euroa kuukaudessa vuonna 2024. Hoitopalkkion määrän tulee vastata henkilön hoidettavuutta ja sitä arvioidessa tulee ottaa huomioon toiminnan luonne. Perhehoitajille maksettavien hoitopalkkioiden määrää tulee tarkistaa kalenterivuosittain työntekijän eläkelain mukaisella palkkakertoimella.

Hoitopalkkiota ei makseta perhehoitoon sijoitettua omaa alle 18-vuotiasta lastaan hoitavalle. Henkilö voi myös kieltäytyä hoitopalkkiosta. Hoitopalkkion enimmäismäärää ei ole laissa säädetty. Hoitopalkkio voidaan erityisestä syystä sopia maksettavaksi säädettyä vähimmäismäärää pienempänä.
Perhehoitolaki 2 § 2 momentti (Finlex)

Kustannusten korvaaminen

Sijoittajan tulee korvata perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta perhehoitajalle aiheutuvat kustannukset. Kulukorvaus maksetaan todellisten kustannusten mukaisesti. Kysymyksessä on niin sanottu täyden korvauksen periaate, koska perhehoitaja ei ole elatusvelvollinen suhteessa sijoitettuun lapseen. Toimeksiantosopimuksessa tulee sopia myös kulukorvauksen maksamisesta perhehoidon keskeytymisen ajalta.

Kulukorvausten vähimmäismäärä vuonna 2024 on 496,81 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kuukaudessa. Erityisestä syystä kulukorvaus voidaan kuitenkin maksaa säädettyä vähimmäismäärää pienempänä. Kulukorvauksia tulee tarkistaa kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti.

Kulukorvauksen tarkoituksena on korvata perhehoidossa olevan henkilön

  • ravinnosta
  • asumisesta
  • harrastuksista
  • henkilökohtaisista tarpeista ja
  • muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset menot sekä
  • ne tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset, joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata.
  • Lisäksi kulukorvaus sisältää lastensuojelulain nojalla perhehoitoon sijoitetulle lapselle tai nuorelle hänen omaan käyttöönsä mainitun lain nojalla annettavat käyttövarat.
    Lapsen käyttövarat sijaishuollon aikana

Kulukorvauksen lisäksi perhehoitajalle maksetaan korvaus

  • perhehoidossa olevan yksilöllisistä tarpeista johtuvista terapian ja terveydenhuollon kustannuksista ja
  • alle 21-vuotiaan lapsen tai nuoren opinnoista aiheutuvista erityisistä kustannuksista,

jos niitä ei korvata muun lainsäädännön nojalla.
Perhehoitolaki 17 § 3 mom (Finlex)

Lisäksi voidaan korvata perhehoidossa olevan

  • lomanvietosta johtuvat
  • erityisten harrastusten tai harrastusvälineiden aiheuttamat ja
  • muut jatkuvaluontoiset tai kertakaikkiset erityiset kustannukset.
    Perhehoitolaki 17 § 4 mom (Finlex)

Käynnistämiskorvaus

Käynnistämiskorvaus myönnetään hoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista, jotka perustuvat yksilöllisiin tarpeisiin. Käynnistämiskorvauksella tuetaan mm. hoito- ja harrastusvälineiden, kodintekstiilien, vaatteiden ja kalusteiden hankintaa sekä perhehoidon kannalta välttämättömiä asunnonmuutostöitä. Käynnistämiskorvaus voidaan kohdentaa myös ansionmenetyslaskelmaan.
Perhehoitolaki 18 § (Finlex) 

Käynnistämiskorvauksia tulee tarkistaa kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti. Käynnistämiskorvaus maksetaan aina laskelman pohjalta, kuitteja vastaan tai ennakkoon. Sijoittaja ja perhehoitaja sopivat mahdollisesta takaisinperinnästä perhehoidon keskeytyessä.
Perhehoitolaki 19 § (Finlex)

Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä vuonna 2024 on 3528,16 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti.
Kuntainfo: Perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2023 (STM)

Tiedollinen tuki

Perhehoidon järjestämisestä vastaava hyvinvointialue vastaa toimeksiantosopimukseen kirjattavalla tavalla tarvittavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä perhehoitajaksi aikovalle henkilölle annettavasta ennakkovalmennuksesta. Perhehoidon aikana tarvittavan tuen järjestämiseksi perhehoitajalle on nimettävä jokaista hoidettavaa varten vastuutyöntekijä.

Emotionaalinen tuki

Sijoittava hyvinvointialue vastaa myös perhehoitajalle järjestettävästä tarvittavasta työnohjauksesta. Ennen työnohjauksen aloitusta tulee perhehoitajan ja sijoittajakunnan sopia työnohjauksen toteuttamisesta. Sijaisperheeseen ja lapseen tai nuoreen tulee pitää säännöllisesti yhteyttä. Yhteydenpidon voi toteuttaa perhehoitajan vastuutyöntekijä tai sijoitetun lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Perhehoitajille järjestetään tarpeenmukaista yksilö-, perhekohtaista tai ryhmätyönohjausta, jolla tuetaan hoito- ja kasvatustyötä, perhehoitajan jaksamista ja voimavaroja.
Perhehoitajalaki 15 § (Finlex)

Sijoittajatahon tulee tarpeen mukaisesti mahdollistaa perhehoitajalle esim. yhdistys- ja virkistystoimintaa, parisuhdekursseja, voimaannuttavaa pienryhmätoimintaa, vertaistukiryhmätoimintaa ja sijoitettujen lasten ryhmätoimintaa. Vertaisryhmässä jaetaan ajatuksia ja kokemuksia sekä käydään läpi joskus hankaliakin perhehoidon arjen tilanteita. Vertaisryhmässä perhehoitajat saavat tilaisuuden oppia toistensa kokemuksista, lisätä ammattitaitoaan ja vahvistaa voimavarojaan.

Perhehoidon mentoritoiminta on kehittyvä perhehoidon tukimuoto. Menetelmän avulla siirretään kokemukseen perustuvaa tietoa ja osaamista. Kokenut, mentorikoulutuksen saanut perhehoitaja kuuntelee, tukee ja ohjaa uutta sijaisvanhempaa erilaisissa arjen tilanteissa ja kysymyksissä. Suhde perustuu avoimuuteen ja molemminpuoliseen luottamukseen. Menetelmänä mentoritoiminta palvelee kaikkia osapuolia, niin uutta perhehoitajaa (aktoria) kuin kokenutta perhehoitajaa (mentoria) ja samalla myös sijoittajakunnan sosiaalityöntekijää.

Parhaimmillaan mentori on kokemuksen välittäjä, arjen selkeyttäjä ja sillanrakentaja osapuolien välillä. Mentorisuhde on tavoitteellinen, määräaikainen ja palkkiollinen ja siitä sovitaan aina kirjallisesti sosiaalitoimen tai sijoittajaorganisaation kanssa.
Mentoritoiminta (Perhehoitoliitto)

Mentoroinnissa ja vertaisryhmätoiminnassa on muistettava perhehoitajan vaitiolovelvollisuus toimeksiantosuhteessa saaduista tiedoista, jotka koskevat hoidettavaa ja hänen läheisiään.

Käytännön ja arjen apu

Perhehoitajalle voidaan myöntää esim. sijaishoitajan vapaan ajaksi tai tarvittaessa kiertävä sijainen tai erilaista käytännön apua (esim. siivousapua) sijoituksen tueksi. Tieto erilaisista tukimuodoista tulee käydä läpi jo valmennusvaiheessa ja ne tulee olla nähtävissä kunnan tai kuntayhtymän perhehoidon toimintaohjeessa.
Perhehoidon toimintaohje (Perhehoitoliitto)

Hyvinvointi- ja terveystarkastukset

Perhehoitajalle on tarvittaessa järjestettävä toimeksiantosopimuksessa sovittavalla tavalla hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. Päätoimiselle perhehoitajalle mahdollisuus tarkastukseen on järjestettävä vähintään joka toinen vuosi. Päätoimisella perhehoitajalla tarkoitetaan perhehoitajaa, joka ei ole perhehoitoperheen ulkopuolella ansiotyössä eikä näin ollen myöskään työterveyshuollon piirissä.

Muille toimeksiantosuhteisille perhehoitajille mahdollisuus tulee järjestää tarvittaessa. Hyvinvointi- ja terveystarkastusten järjestämisen perusteet tulee kirjata toimeksiantosopimukseen. Lisäksi on järjestettävä perhehoitajan hyvinvointia tukevia sosiaali- ja terveyspalveluja.

Hyvinvointi- ja terveystarkastuksella tarkoitetaan kliinisillä tutkimuksilla tai muilla tarkoituksenmukaisilla ja luotettavilla menetelmillä suoritettua hyvinvoinnin, terveydentilan ja toimintakyvyn tarkastusta sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvää terveydentilan selvittämistä ja neuvontaa.

Hyvinvointi- ja terveystarkastuksen tulee tehdä perhehoitoon liittyviin erityiskysymyksiin perehtynyt terveydenhuollon ammattihenkilö, kuten terveydenhoitaja.

Perhehoitajan oikeus vapaaseen ja sijaishoito

Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalle tulee järjestää mahdollisuus vapaaseen. Sen pituus on kaksi vuorokautta kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella vähintään 14 vuorokautta perhehoitajana. Perhehoitolaki 13 § (Finlex)

toimeksiantosopimuksessa. Sijoittajahyvinvointialueen tulee huolehtia tai tarvittaessa avustaa perhehoidossa olevan henkilön hoidon tarkoituksenmukaisessa järjestämisessä perhehoitajan vapaan ajaksi.

Perhehoitajan vapaan tai muun tilapäisen poissaolon ajaksi voidaan järjestää sijaishoito tekemällä sijaishoitajan kanssa toimeksiantosopimus, jolla tämä sitoutuu huolehtimaan sijaishoidosta perhehoitajan tai hoidettavan kotona.

Edellytyksenä on, että

Sijaishoitajaksi voidaan siis hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Sijaishoitajan sopivuutta tulee myös aina arvioida hoidettavan henkilön kannalta kokonaisvaltaisesti. Myös hoidettavan henkilön mielipide tulee ottaa huomioon. Hoitojärjestelyn on aina turvattava hoidettavan hyvinvointi, terveys ja turvallisuus.

Sijaishoitajan kanssa tehtävässä toimeksiantosopimuksessa sovitaan

  • sijaishoitajalle maksettavan hoitopalkkion määrästä ja suorittamisesta
  • tarvittaessa sijaishoitajalle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta
  • toimeksiantosopimuksen voimassaolosta ja
  • tarvittaessa muista sijaishoitoa koskevista seikoista.
    Perhehoitolaki 14 § 2 momentti (Finlex)

Sopimus tehdään jokaista hoidettavaa kohti siltä hoitoajalta, jolloin sijaishoitaja toimii perhehoitajan sijaisena. Sijaisen palkkion määrä ei ole sidoksissa perhehoitajalle lain mukaan maksettaviin perhehoidon palkkioihin, vaan siitä sovitaan hyvinvointialueen ja perhehoidon sijaisen välillä aina erikseen.

Sijaishoitaja ei ole työsuhteessa sopimuksen tehneeseen hyvinvointialueeseen. Koulutusta ja tukea tulee järjestää sijaishoitajalle samoin kuin perhehoitajalla. Myös sosiaaliturvan osalta säännökset ovat samat niin sijais- kuin perhehoitajalle.
Perhehoitolaki 14 § 3 momentti (Finlex)

Perhehoitajan sosiaaliturva

Perhehoitajan eläketurvasta säädetään julkisten alojen eläkelaissa. Sopimuksen tehneiden perhehoitajien tapaturmavakuuttaminen kuuluu sijoittajahyvinvointialueen lakisääteisiin tehtäviin.

Sijoitettaessa on myös selvitettävä, onko hyvinvointialue vakuuttanut perhehoidossa olevan lapsen tai nuoren henki- ja tapaturmavakuutuksella sekä vahingonkorvausvakuutuksella. Sijoittajalla ei ole lakisääteistä velvoitetta ottaa perhehoidossa oleville henkilöille edellä mainittuja vakuutuksia. On suositeltavaa, että sijoittava hyvinvointialue korvaa lapselle otetusta vakuutuksesta aiheutuvat kustannukset. Perhehoitaja voi hakea sijoittajahyvinvointialueelta korvausta, jos lapsen aiheuttamia aineellisia vahinkoja ei korvata perheen tai lapsen vakuutuksesta.

Lisätietoa ja kirjallisuutta

Päivitetty: