Muu lapsen tarpeen mukainen hoito

Lapsen sijoittaminen kotiin

Lapsi voidaan sijoittaa väliaikaisesti, enintään kuudeksi kuukaudeksi, vanhemman tai muun huoltajan hoidettavaksi. Tämä on mahdollista esimerkiksi silloin, kun valmistellaan lapsen palaamista kotiin sijoituksen jälkeen ja halutaan varmistua, että kotiin palaaminen on lapsen edun kannalta hyvä ratkaisu.

Lapsen ja kodin tilannetta seurataan tietty aika, jonka kuluessa päätetään, lopetetaanko huostaanotto vai jatkuuko kodin ulkopuolinen sijoitus.

Kun lapsi sijoitetaan väliaikaisesti kotiin, täytyy tehdä sijaishuollon muuttamista koskeva päätös. Päätöksessä määritellään aika, jonka kuluessa arviointi tehdään.

Muissa tilanteissa omaan kotiin sijoittamiselle täytyy olla poikkeuksellisen painavat perusteet. Jos huostaanoton perusteena on ollut lapselle välttämättömien terveydenhuollon toimenpiteiden turvaaminen, lapsi voidaan hoidosta huolimatta sijoittaa turvallisesti kotiinsa. Lapsi voidaan tarvittaessa noutaa sairaalaan hoitoon.

Kotiin sijoittamista ei tule käyttää ratkaisukeinona tilanteissa, joissa vanhemmilla on erimielisyyttä lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta.

KHO:2021:44 (Finlex): Lapsen sijoittaminen huostaanotettuna kotiin on tiettyihin tilanteisiin rajoitettu erityinen järjestely, joka oli yleensä mahdollinen vain silloin, kun valmisteltiin lapsen kotiin palaamista kodin ulkopuolisen sijoituksen jälkeen. Lapsen huostaanotto hallinto-oikeudessa oli perustunut merkittäviltä osin vanhemman väkivaltaiseen käytökseen ja väkivallan jatkumisesta oli herännyt vakava epäily vielä kiireellisen sijoituksenkin aikana. Asiassa ei siten ollut edellytyksiä katsoa, että lapsen sijoittaminen kotiin vanhempiensa luokse voisi olla lapsen edun kannalta perusteltua.

Läheisverkostosijoitus

Lapsen läheisverkosto tulee kartoittaa ennen päätöstä sijoituspaikasta. Lapsi voidaan mahdollisuuksien mukaan sijoittaa myös sukulaisen tai muun läheisen luo. Sukulaisilla tai muilla läheisillä ei ole kuitenkaan erityistä oikeutta saada lasta luokseen asumaan. Sijoituspaikan valinnan lähtökohtana on aina lapsen tarve.

Yksityinen sijoitus

Yksityisessä sijoituksessa lapsen huoltaja sopii lapsen hoidosta ja kasvatuksesta muun yksityishenkilön, esimerkiksi sukulaisen, luona. Yksityinen sijoitus ei liity huostaanottoon, eikä hyvinvointialue myötävaikuta tai osallistu sen järjestämiseen. Hyvinvointialueelle täytyy kuitenkin ilmoittaa yksityisesti sijoitetusta lapsesta. Yksityinen sijoitus ei vaikuta lapsen huoltajuuteen, ellei lapsen huollosta ole sovittu tai tuomioistuin määrännyt siitä lapsenhuoltolain mukaisesti. Jos lapsen luokseen ottanut henkilö ei ole lapsen huoltaja, hänellä ei ole huoltajalle kuuluvaa päätösvaltaa lapsen asioissa. Yksityisesti sijoitetun lapsen hoitajalla ei ole lapsen elatusvelvollisuutta. Hyvinvointialueen on selvitettävä lapsen hoitoonsa ottaneelle henkilölle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa.

Hyvinvointialueelle saattaa joissakin tilanteissa syntyä velvollisuus tukea lapsen hoitajaa. Silloin hyvinvointialue järjestää lastensuojelulain 7 luvussa tarkoitettuja avohuollon tukitoimia lapsen hoidon ja kasvatuksen edistämiseksi.

Jos yksityinen sijoitus tapahtuu hyvinvointialueen aloitteesta tai myötävaikutuksella, on hyvinvointialueella velvollisuus turvata lapsen hoitoonsa ottaneelle henkilölle taloudelliset edellytykset lapsen hoitamiseksi ja kasvattamiseksi.

Turun hallinto-oikeus 23.08.2013 13/0571/2: Sosiaalitoimen myötävaikutettua lapsen yksityiseen sijoitukseen isovanhempansa luokse ja oheishuoltajuusjärjestelyyn kaupungilla oli velvollisuus turvata isovanhemmalle perhehoitajalain 4 §:n 1 ja 2 momentissa mainitut edellytykset lapsen hoitamiseksi ja kasvattamiseksi maksamalla tälle perhehoitajan palkkion ja kulukorvauksen luonteista taloudellista tukea perhehoitajalain sisältämien periaatteiden mukaisesti, vaikka lastensuojelulain 32 §:ssä tarkoitettua läheisverkoston kartoitusta ei ollut tehty.

Jos huostaanoton edellytykset täyttyvät, lapsi täytyy ottaa huostaan ja järjestää sijaishuolto.

Yksityisessä sijoituksessa

  • lapsen huoltaja hyväksyy sijoituksen ja valitsee sijoituspaikan
  • lapsen vanhempi vastaa edelleen lapsen elatuksesta
  • lapsilisät ja mahdolliset lapselle kuuluvat eläkkeet siirretään lapsen hoidosta vastaavalle henkilölle käytettäväksi lapsen elinkustannuksiin
  • lapsen hoidosta vastaavalle henkilölle esitellään normaalit sosiaali- ja terveyspalvelut sekä tarvittaessa tuetaan perhettä avohuollon tukitoimilla.

Laki lapsen elatuksesta (Finlex)

Yksityisesti sijoitetusta lapsesta täytyy ilmoittaa hyvinvointialueelle, joka pitää rekisteriä kuntaan yksityisesti sijoitetuista lapsista. Ilmoituksen on velvollinen tekemään sekä lapsen huoltaja että henkilö, jonka hoitoon lapsi on sijoitettu. 

Perheen asuminen laitoksessa lapsen kanssa

Joskus paras vaihtoehto on, että koko perhe sijoitetaan asumaan laitokseen lapsen kanssa. Niin saatetaan tehdä esimerkiksi silloin, kun arvioidaan perheen tilannetta tai perheessä on hyvin pieniä lapsia. Koko perhe voidaan sijoittaa esimerkiksi päihdehuoltolaitokseen tai perhekuntoutuskeskukseen.

EVA-yksiköt

Tampereen yliopistollisen sairaalan alaisuudessa toimiva psykiatrinen tutkimus- ja hoitoyksikkö EVA on erityisen haastavasti oireilevia lapsia ja nuoria varten.

Vastaavanlainen yksikkö on myös Niuvanniemen sairaalassa Kuopiossa. Yksiköt vastaanottavat vakavista mielenterveyden häiriöistä kärsiviä lapsia ja nuoria, joiden hoitoa ei voida muualla järjestää.

Asiakkaat

Asiakkaaksi tulee muun muassa itsemurhavaarassa olevia, poikkeavan impulsiivisesti käyttäytyviä, vaikeasti käytöshäiriöisiä ja päihderiippuvaisia lapsia ja nuoria.

EVA-yksikköön sijoitusperusteet liittyvät oman ja muiden ihmisten terveyden tai turvallisuuden vakavaan vaarantamiseen, mutta lisäksi taustalla on vaikeita psykiatrisia ongelmia. Asiakkaat tulevat yksikköön useimmiten nuorisopsykiatriasta tai sosiaalialan laitoksesta.

Toiminta

EVA-yksiköt ovat valtakunnallisen erityistason tutkimus- ja hoitopaikkoja. Yksikössä tutkitaan, hoidetaan, kasvatetaan ja kuntoutetaan alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria. Asiakkaille tarjotaan kehitystä tukevaa psykiatrista hoitoa ja turvaosasto-olosuhteet. EVA-yksiköt vastaanottavat lapsia ja nuoria koko maan alueelta.

Lapsi turvakodissa

Turvakotia ei voida pitää lastensuojelulaissa tarkoitettuna sijaishuoltopaikkana. Turvakodin tarkoitus on tarjota paikka, jossa saa suojan väkivallalta ja ammatillista tukea, neuvontaa ja ohjausta akuuttiin tilanteeseen. Turvakoti ei täytä lastensuojelulain mukaisia lastensuojelulaitoksen edellytyksiä.

Yksin tulevaa alaikäistä ei voida kuitenkaan kieltää ottamasta vastaan turvakodin asiakkaaksi. Turvakodista tehdään näissä tilanteissa lastensuojeluilmoitus, ja lastensuojelun velvollisuus on arvioida lapsen lastensuojelun tarve ja tarvittaessa tehdä päätös kiireellisestä sijoituksesta, ja järjestää lapselle sijaishuoltopaikka.

Sijoitus avohuollon tukitoimena on lapselle järjestettyä, asiakassuunnitelmaan kirjattua tuen tarvetta arvioivaa tai kuntouttavaa perhehoitoa tai laitoshuoltoa. Lastensuojelulaissa on kuitenkin säännös, jonka mukaan lapsi voidaan sijoittaa väliaikaisesti yksin "lapsen huolenpidon järjestämiseksi väliaikaisesti huoltajan tai muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta tällöin vastaavan henkilön sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi." (Lastensuojelulaki 37 § 2 momentti 3. kohta, Finlex). Vaikka tämä edellytys täyttyisi, ensisijaista on kuitenkin sijoittaa lapsi lastensuojelulaitokseen tai perhehoitoon.
Sijoitus avohuollon tukitoimena

Lähteet ja lisätietoa

Päivitetty: