Vastaanottokoti

Mikä on vastaanottokoti?

Vastaanottokodeilla tarkoitetaan pääasiassa sellaista yksikköä, jonka tehtävänä on selvittää ja arvioida lastensuojelun tarpeessa olevan lapsen sekä hänen perheensä elämäntilannetta.

Sijoitukset vastaanottokodeissa kestävät tavallisesti korkeintaan puoli vuotta ja tänä aikana tehdään lapsen edun mukainen ja perhettä tukeva arvio ja ehdotus lapsen hoito- ja kasvatussuunnitelmasta sekä perheen kuntoutussuunnitelma. Vastaanottokoti vastaa sijoituksen aikana lapsen kasvun ja kehityksen tukemisesta sekä huolehtii tarvittaessa erityishoidon ja kuntoutuksen järjestämisestä ja toteuttamisesta.

Vastaanottokodissa työskennellään yhdessä, lapsen, vanhempien, perheen verkostojen ja viranomaisverkoston kanssa ja arvioidaan vanhempien hoito- ja kasvatuskykyä sekä vanhempien edellytyksiä ja voimavaroja turvata lapsen edun mukainen huolenpito.

Sijoituksen aikana vastaanottokodin tehtävänä on käydä vanhempien kanssa keskustelua siitä, miten perheen ongelmat vaikuttavat lapseen ja hänen kehitykseensä. Lapsen tai perheen sosiaalityöntekijä motivoi, ohjaa ja tukee vanhempia omien ongelmiensa tunnistamisessa ja tuen vastaanottamisessa.

Vastaanottokodissa olon aikana tehdään ratkaisu siitä, palaako lapsi kotiin vai sijoitetaanko hänet lyhyt- tai pitkäaikaisesti kodin ulkopuolelle. Vastaanottokodin keskeisenä tavoitteena on auttaa perheitä löytämään vaihtoehtoja ratkaista lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyvät pulmat.

Jos päädytään kodin ulkopuoliseen sijoitukseen, niin lapselle etsitään hänen tarpeisiinsa vastaava sijaishuoltopaikka joko lastensuojelulaitoksessa, perhekodissa tai muualla. Tavoitteena on valmistella suunnitelmallinen ja lapsen tarpeen mukainen sijoitus mahdollisimman hyvässä yhteistyössä perheen kanssa.

Vastaanottokotien toiminnan ominaispiirteitä

Vastaanottokotien perustehtävänä on tehdä arvio siitä, missä lapsen turvallinen ja tarpeiden mukainen hoito ja huolto tulee tapahtua. Toisena keskeisenä vastaanottokodin tehtävänä on tehdä lapsen ja hänen läheistensä kanssa mahdollisesti tarvittavaa kriisityötä.

Vastaanottokodissa, kuten muissa lastensuojelun sijaishuoltopaikoissa, lasten ja nuorten perushoito on olennainen osa arkirutiineja. Perushoidon merkitys korostuu pienten lasten kohdalla. Arki pyritään luomaan normaalin arjen rutiinien mukaiseksi, jolloin päivärytmi ja muu arkielämä muokkaantuvat säännöllisiksi.

Perushoidon lisäksi vastaanottokotien keskeinen tehtävä on huolehtia lapsen ja perheen tilanteen arvioinnista.

Arvioinnin tavoitteena on arvioida esimerkiksi

  • mistä syystä kasvu ja kehitys on tämän lapsen kohdalla vaarantunut
  • pystyvätkö vanhemmat ottamaan vastuun lapsesta
  • kykenevätkö vanhemmat tarjoamaan lapselle riittävän hyvän vanhemmuuden ja turvallisen kasvuympäristön
  • saako lapsi ikätasoonsa nähden riittävän hyvän hoidon ja huolenpidon
  • ovatko vanhemmat valmiita ottamaan vastaan apua ja ymmärtävätkö vanhemmat, miksi he ottavat tarjottua apua vastaan.

Arviointi tehdään yhteistyössä lapsen, vanhempien, perheen verkostojen ja viranomaisverkoston kanssa.

Arvioinnin lähtökohtana ovat lapsen yksilölliset tarpeet

  • arvioidaan lapsen hyvinvointia; fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä
  • havainnoidaan lapsen toimintaa; leikkiä, käyttäytymistä, vuorovaikutusta
  • keskustellaan vanhempien kanssa heidän näkemyksistään
  • konsultoidaan tarvittavia viranomaisia; lastenpsykiatria, psykologia jne.
  • tarjotaan lapselle mahdollisuus keskustella hoitohenkilökunnan kanssa kaikista lasta mietityttävistä asioista.

Vanhempia tuetaan oman tilanteensa selvittelyssä ja vanhemmuudessa

  • tehdään perhetyötä
  • tuetaan arjen vanhemmuutta, usein "kädestä pitäen"
  • tarvittaessa motivoidaan hakeutumaan omaan hoitoon; usein mielenterveys- ja päihdepalvelujen piiriin
  • motivoidaan ja autetaan pitämään lapseen yhteyttä sijoituksen aikana
  • autetaan ymmärtämään lapsen tilannetta ja hyväksymään mahdollinen sijaishuoltoon sijoittaminen
  • tuetaan vanhempia heidän omassa kriisissään ja tuetaan hakemaan apua tarvittaessa.

Päivitetty: