Koulukoti
Koulukoteja on yhteensä seitsemän. Näistä viisi on valtion ylläpitämiä ja kaksi yksityisiä. Valtion koulukodit ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Opetushallituksen (OPH) tulosohjaamia, taloudellista voittoa tavoittelemattomia lastensuojelun laitoshuollon yksiköitä.
Valtion koulukodit
Opetushallitus (OPH)
Valtion koulukoteja ovat
- Lagmansgården, Pedersöre (kaksikielinen: suomi ja ruotsi)
- Limingan koulukoti, Liminka
- Sippolan koulukoti, Anjalankoski
- Vuorelan koulukoti, Nummela
- Sairilan koulukoti, Mikkeli
Yksityisiä koulukoteja ovat
Valtion koulukodit nuoren ja perheen tukena vaikeimmissakin elämäntilanteissa
Valtion koulukodit tuottavat lastensuojelun ja erityisopetuksen palveluita. Koulukodeista saa tukea kun tapahtumat lapsen, nuoren ja perheen elämässä ovat johtaneet turvattomuuteen, koulupoissaoloihin, ristiriitoihin, päihteisiin, rikoksiin, karkailuun ja kun tuntuu, että elämään tarvitaan mielenterveyttä suojaavia tekijöitä. Koulukodit työskentelevät perheiden kanssa ja tukevat vanhemmuutta erilaisissa eteen tulevissa haasteissa.
Koulukodin kasvatuksessa painotetaan nuoren psyykkistä kasvua tukevia ja suojaavia tekijöitä. Suojaavia tekijöitä koulukodissa ovat esimerkiksi vakaa ja kuntouttava arki, turvalliset vuorovaikutussuhteet, yhteisön tarjoamat osallistumismahdollisuudet ja sosiaalisten verkostojen vahvistaminen.
Työntekijät tarjoava nuorelle mallia tunteiden sääntelyssä ja ovat nuoren tukena haasteellisissa tilanteissa. Jokainen nuori saa kaksi nimettyä omaohjaajaa, jotka toimivat lapsen ja perheen rinnalla ja lähimpänä tukena koko sijoituksen ajan.
Monipuolinen asiantuntijuus ja hyvinvoivat työntekijät
Nuoren iänmukaisen kehityksen turvaamiseksi valtion koulukodeilla on hoidon, kasvatuksen ja opetuksen erityisasiantuntijoita sekä luotettavia yhteistyökumppaneita.
Osaavat ja hyvinvoivat työntekijät ovat toiminnan tärkein voimavara. Valtion koulukodeissa työskenteleviltä edellytetään lainmukaista kelpoisuutta niin lastensuojelun kuin perusopetuksenkin tehtävissä. Erityistason työ koulukodeissa edellyttää myös erikoistumis- ja täydennyskoulutusta. Työnohjauksen ohella työntekijöiden kouluttaminen on valtion koulukodeille yksi laadukkaan ja kehittyvän työn tae. Työntekijöiden hyvinvointia tuetaan muun muassa Aslak-kuntoutuksella, tyky- toiminnalla sekä kulttuuri- ja liikuntaseteleillä.
Valtion koulukotien toiminnan valvonta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Opetushallituksen (OPH) tulosohjaus sekä eduskunnan oikeusasiamiehen ja sijoittaja- ja sijaintihyvinvointialueiden tarkastuskäynnit merkitsevät koulukodeille jatkuvaa toiminnan järjestämiseen ja lainmukaisuuteen liittyvää valvontaa.
Koulukodeissa on käytössä sähköinen IMS-toiminnanohjausjärjestelmä, jolla koulukodit pyrkivät itse varmistamaan mahdollisimman laadukkaan toiminnan.
THL:n asettaman Valtion koulukotien ja Vanajan vankilan perheosaston johtokunnan keskeisenä tehtävänä on kehittää, valvoa ja yhteen sovittaa lastensuojeluyksiköiden toimintaa sekä tehdä aloitteita niiden tuloksellisuuden ja toimintaedellytysten parantamiseksi.
Valtion koulukotien palvelut
Koulukodin palvelut ovat laaja-alaisia. Ne vastaavat monenlaisiin lapsen ja nuoren tarpeisiin eri elämän vaiheissa. Palvelut muodostavat kuntouttavan kokonaisuuden, jossa yhdistyvät huolenpito, hoito, kasvatus ja opetus.
Koulu
Koulukodissa on oma peruskoulu. Koulunkäynti tapahtuu pienryhmässä ja erityisopettajien lisäksi koulussa työskentelee koulunkäyntiavustajia. Koulunkäyntiä tuetaan monin erilaisin keinoin asumisyksiköiden sekä moniammatillisen tiimin toimesta. Koulunkäynti sujuukin yleensä hyvin, koska yksilöllisellä opetuksella on mahdollista poistaa oppimisen esteitä, tukea oppilaan omia vahvuuksia ja löytää uusia voimavaroja. Näin kaikki suorittavat oppivelvollisuutensa loppuun.
Peruskoulun päättötodistus
Päättötodistuksen merkitys nuoren kehitystä ja valintamahdollisuuksia luovana sekä syrjäytymistä estävänä tekijänä on merkittävä. Koulukodissa säännöllinen koulunkäynti onnistuu ja oppimista tukevat arjen vakautuminen ja voimia antava vapaa-ajan vietto sekä harrastustoiminta.
Osastohoito
Osastosijoitus on tarkoitettu nuorille, jotka hyötyvät vahvarakenteisesta ja moniammatillisesta toimintaympäristöstä. Osasto on kodinomainen, turvallinen ja jokaisella nuorella on oma huone. Nuorelle on tarjolla paljon harrastusmahdollisuuksia. Toimintatavat ovat yksilöllisiä, yhteisöllisiä, perhekeskeisiä ja ne edistävät nuoren tavoitteiden mukaista eheytymistä. Lisäksi tavanomaisen terveydenhuollon lisäksi huolehdimme siitä, että nuori saa tarvittaessa psykiatrista hoitoa tai tutkimusta.
Erityinen huolenpito
Erityinen huolenpito tarkoittaa kokonaisvaltaista hoitoa, kasvatusta ja huolenpitoa sekä yksilöllistä erityisopetusta sellaisille nuorille, joiden toiminta erityisen vakavasti vaarantaa heidän terveyttään ja kehitystään. Erityistä huolenpitoa järjestetään esimerkiksi aggressiivisesti käyttäytyvien, karkailevien, paljon rikoksia tekevien tai päihderiippuvaisten nuorten elämäntilanteen tasaamiseksi.
Tavoitteena on lapsen hyvinvointia uhkaavan tilanteen pysäyttäminen, vakauttaminen ja arviointi. Sijoitus erityisen huolenpidon osastolle on määräaikainen, pisimmillään 90 vuorokautta. Moniammatillinen työryhmä arvioi jatkuvasti lapsen tilannetta. Erityinen huolenpito on resursoitu muita osastoja vahvemmin. Erityisen huolenpidon päätyttyä nuori siirtyy suunnitellusti hänelle sopivaan jatkopaikkaan.
Itsenäistymisharjoittelu
Itsenäistymisharjoittelu on suunnattu alle 18-vuotiaille nuorille, jotka ovat siirtymässä itsenäiseen elämään täysi-ikäisyyden lähestyessä. He asuvat koulukodin yhteydessä toimivassa yksikössä tai koulukodin asunnossa. Nuori saa tiivistä tukea aikuiselta vahvistaessaan itsenäiseen elämään tarvittavia taitojaan ja valmistautuessaan uusiin haasteisiin. Nuorelle tarjoutuu mahdollisuus suorittaa peruskoulu loppuun, jatkaa opintojaan ja hyödyntää harrastusmahdollisuuksia.
Jälkihuolto
Valtion koulukotien jälkihuollossa tuetaan nuoren koulukotisijoituksen jälkeistä elämää joko takaisin kotiin muutettaessa tai nuoren muuttaessa omaan asuntoon.
Yhdessä nuoren kanssa laaditaan elämänhallintaa tukeva jälkihuollon suunnitelma. Nuorta tuetaan yksilöllisen tarpeen mukaan asumiseen ja itsestä huolehtimiseen liittyvissä asioissa, kuten raha-asioiden hoitamisessa, toimeentulon hankkimisessa, viranomaiskäynneillä, sosiaalisten suhteiden hoitamisessa sekä harrastuksissa.
Lisäksi nuorta tuetaan ja ohjataan hakemaan apua esimerkiksi fyysiseen tai psyykkiseen terveyteen liittyvissä sekä mahdollisesti päihteisiin tai rikoksiin liittyvissä asioissa. Tavoitteena on tukea nuorelle tärkeitä ihmissuhteita ja auttaa nuorta löytämään hyvät, arkea tukevat rutiinit.
