Lastenkoti, nuorisokoti

Lastenkodeissa ja nuorisokodeissa arjesta pyritään luomaan mahdollisimman kodinomaista, turvallista ja kuntouttavaa. Normaalin arjen lisäksi eri laitoksilla on luonnollisesti omia erityisalueitaan, erityisen kiinnostuksen kohteita ja osaamisen alueita.

Näitä erityispiirteitä ja laitosten erilaista profilointia kannattaa tarkastella siinä vaiheessa kun etsitään lapselle sijaishuoltopaikkaa.
Sijaishuoltopaikan valinta

Mistä arki muodostuu?

Tyypillinen arki muodostuu lastensuojelulaitoksissa seuraavantyyppisistä asioista.

1. Päivärytmi

Päivärytmi pyrkii olemaan mahdollisimman säännöllinen ja rutiininomainen. Säännöllisyys tuo lasten elämään ennustettavuutta, turvallisuuden tunnetta ja tunnetta elämänhallinnasta. Päivä etenee normaalien rutiinien mukaisesti:

• aamupala
• koulu/kerho/päivähoito
• lounas
• päiväunet
• välipala
• päivällinen
• ulkoilua/leikkiä/harrastuksia
• iltapala
• nukkumaanmeno.

Huostaan otetuille lapsille normaali arki itsessään on jo kuntouttavaa. Säännöllisen päivärytmin opetteluun voi kulua runsaasti aikaa ja hoitohenkilökunnan resursseja.

2. Harrastukset

Kaikille lapsille pyritään löytämään heidän kiinnostustaan vastaavia harrastus- ja liikuntamahdollisuuksia. Yksilökohtainen harrastusmahdollisuuksien kartoittaminen ja hyödyntäminen on erittäin tärkeää lapsen hoidon ja kuntoutumisen näkökulmasta.

3. Lasten palaverit

Lasten asioissa pidetään monenlaisia palavereja vaihdellen eri laitosten käytäntöjen mukaan. Tyypillisiä ovat laitoksen sisäiset osastopalaverit, joissa käydään läpi lapsen arkea ja tilannetta. Palavereissa laaditaan lapselle kasvatus- ja hoitosuunnitelma ja/tai arvioidaan sitä yhdessä muiden työntekijöiden kanssa.

Palavereja pidetään luonnollisesti myös lasten vanhempien kanssa sekä erilaisia viranomaispalavereja, esimerkiksi koulun kanssa. Tavoitteena on lapsen kokonaisvaltainen hyvinvoinnin lisääntyminen ja lapsen edun mukainen kehitys.

4. Koti-illat

Jotta elämä laitoksessa olisi mahdollisimman kodinomaista, niin useat laitokset järjestävät niin sanottuja koti-iltoja, jolloin kaikki asukkaat ovat kotona. Koti-illoissa puuhastellaan yhdessä ja tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja hoitopaikan yhteishenkeä.

5. Yhteistyö lapsen syntymävanhempien kanssa

Lapsen tasapainoisen kehityksen, lapsen huollon jatkuvuuden ja sijaishuollon onnistumisen kannalta tärkeää on sijaishuoltopaikan yhteistyö lapsen syntymävanhempien kanssa sekä sijoittajan yhteistyö perheen ja lapsen kanssa.
Yhteistyö syntymävanhempien kanssa

6. Hoidossa käytettäviä menetelmiä

Useissa laitoksissa käytetään omahoitajaa eli lapselle nimetään saapumisvaiheessa omahoitaja/-t, jotka ovat päävastuussa lapsen asioista. Omahoitajan tehtävänä on tukea lasta kotiutumaan laitokseen, luoda kokonaiskuvaa lapsen sen hetkisestä ja aikaisemmasta elämästä ja kasvuympäristöstä, pitää yhteyttä viranomaisverkostoihin, rakentaa lapsen arkea laitoksessa jne.

Perhekeskeisyys on pääsääntöisesti lastensuojelulaitosten työtapana. Perheiden kanssa pyritään hyvään yhteistyöhön ja tarkoituksena on yhteisten tavoitteiden luominen lapsen kasvua koskevissa asioissa, lapsen ja vanhempien välisen yhteydenpidon edellytysten luominen sekä yleinen lapsen ja perheen välisen suhteen tukeminen.

Toiminnallisuus on osoittautunut hyväksi tavaksi työskennellä huostaan otettujen lasten ja nuorten kanssa. Erilaiset seikkailu-, toimintaelämykset ja kokemukset ovat hyvä lähtökohta lapsen kuntoutumiselle. Toiminnallisuuden kautta päästään usein pureutumaan myös vaikeisiin tunne-elämän ongelmiin.