Työnantajamalli

Viranomaisen rooli työnantajamallissa
Työnantajan oikeudet ja velvoitteet
Työntekijän asema
Työnantajarengas henkilökohtaisen avun järjestämismuotona

Työnantajamalli on henkilökohtaisen avun järjestämistapa, jossa vammainen henkilö palkkaa avustajan itse ja hyvinvointialue korvaa vaikeavammaiselle henkilölle

henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset
työnantajan maksettavaksi kuuluvat lakisääteiset maksut ja korvaukset
muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut.

Hyvinvointialue korvaa vammaiselle työnantajalle suoranaiset avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset sekä sellaiset muut kustannukset, jotka johtuvat työnantajan lakisääteisistä velvoitteista.

Vammaispalvelulain mukaan hyvinvointialueen korvattaviksi tulevat myös muut kohtuulliset ja työsuhteesta syntyneet välttämättömät kulut, joita ilman avustustyöstä ei ole voitu aloittaa, suorittaa, jatkaa tai lopettaa. Kyseessä voivat olla sellaiset kustannukset, jotka ovat syntyneet avustajatoiminnasta ja ovat ehdottoman tarpeellisia, esimerkiksi rekrytointikulut tai avustajan matkakulut, kun avustaminen on edellyttänyt matkustamista työnantajan mukana.

Työnantajamalli on haluttu luoda sellaiseksi, että vaikeavammaisen henkilön itsemääräämisoikeus, osallisuus ja omat valinnat toteutuvat käytännössä. On tärkeää, että päätäntävalta siitä, mitä arkipäivässä tapahtuu, pysyy vammaisella henkilöllä.

Työnantajamalli edellyttää, että vaikeavammainen henkilö haluaa toimia työnantajana ja työnjohtajana. Mikäli henkilö kieltäytyy työnantajamallista, vammaispalvelulain 8 d §:n 1 momentin mukaan järjestämistapaa valittaessa ja siitä päätettäessä on huomioitava paitsi henkilön oma mielipide ja toivomus myös vammaisen henkilön elämäntilanne kokonaisuudessaan. Vammaisen henkilön elämäntilanteessa voi olla sellaisia erityisiä syitä, jotka estävät työnantajana toimimisen. Tällöin hyvinvointialueen on valittava joku muu hänen tarpeensa ja toivomuksensa huomioiva järjestämistapa. Henkilökohtaisen avun järjestäminen työnantajamallilla edellyttää myös, että avun saajalla on kykyä selviytyä työnantajan velvoitteista. Vaikeavammaisen henkilön ei kuitenkaan tarvitse selviytyä täysin yksin. Eri järjestämistapoja voi olla tarpeen myös yhdistää asiakkaan tarpeen mukaisen palvelukokonaisuuden saavuttamiseksi.

Viranomaisen rooli työnantajamallissa

Hallintolain 8 §:n mukainen neuvontavelvollisuus merkitsee sitä, että viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annetta asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää menettelyllistä neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. Hallintolain mukaisella ohjauksella tarkoitetaan yleisiä neuvoja ja ohjeita menettelymuodoista (esim. miten asia saatetaan vireille). Neuvonta on maksutonta.

Asiakkaalla on oikeus tietää

kuka hänen asiaansa hoitaa
milloin viranhaltija tai työntekijä on paikalla
kuinka kauan asian käsittely kestää.

Jos asia ei kuulu viranomaisen toimivaltaan, sen on pyrittävä opastamaan asiakas toimivaltaiseen viranomaiseen.

Sosiaalihuollon asiakaslain 5 §:n mukaan asiakkaalle on selvitettävä hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan.

Viranomaiselle syntyy säännöksen mukaan oma-aloitteinen velvollisuus selvittää asiakkaalle myös sisällöllisiä seikkoja, kuten palvelujärjestelmään sisältyvät erilaiset vaihtoehdot ja minkälaisilla edellytyksillä asiakas on oikeutettu saamaan palveluja ja tukitoimia.

Lisäksi henkilökohtaisen avun järjestämisen osalta hyvinvointialueelle on säädetty vammaispalvelulain 8 d §:ssä erityinen velvollisuus auttaa ja opastaa avustajan palkkaamiseen liittyvissä asioissa. Säännöksen perusteella hyvinvointialueen on tarvittaessa hyvinkin yksityiskohtaisesti neuvottava ja autettava vaikeavammaista henkilöä suorittamaan esimerkiksi ennakonpidätykset maksamastaan palkasta, ottamaan tarvittavat vakuutukset ja järjestämään työterveyshuolto. Hyvinvointialueen on neuvottava myös työehtosopimuksen merkityksestä ja sen työnantajaa velvoittavasta luonteesta, jos työnantaja kuuluu Heta-liittoon (Henkilökohtaisten avustajien työnantajien liitto ry).

Joissain tilanteissa vammainen henkilö voi ulkoistaa osan työnantajavelvoitteistaan, jolloin esimerkiksi palkanmaksuvelvoitteet hoitaa tilitoimisto tai hyvinvointialue. Hyvinvointialueen tulee tarvittaessa auttaa asiakasta suoriutumaan työnantajavelvoitteista joko hoitamalla osan niistä itse tai ostopalvelusopimuksin taikka myöntämällä asiakkaalle palvelusetelin. Lisäksi hyvinvointialue voi täyttää osin ohjausvelvoitettaan korvaamalla esimerkiksi kustannuksia, jotka aiheutuvat vammaisen henkilön osallistumisesta työnantajavelvoitteita käsitteleviin koulutuksiin.

Avustamisvelvollisuuden laajuutta tulisi arvioida jo palvelusuunnitelmaa laadittaessa ja vammaispalvelupäätöstä tehtäessä. Ohjaus- ja avustamisvelvollisuus eivät tarkoita sitä, että hyvinvointialueelle siirtyisi työnjohto- tai valvontaoikeus. Nämä oikeudet säilyvät täysimääräisesti vaikeavammaisella työnantajalla.

Työnantajan oikeudet ja velvoitteet

Työnantajavelvoitteet hoitaa lähtökohtaisesti vaikeavammainen henkilö itse, mahdollisesti hyvinvointialue tai jommankumman palkkaama tilitoimisto. Vaikka työnantaja voi valtuuttaa myös muun henkilön tai tahon hoitamaan osaa työnantajavelvoitteista, on työnantaja viime kädessä itse vastuussa lakisääteisten velvollisuuksien hoitamisesta. Käytännössä työnantajana toimiminen merkitsee erilaisia oikeuksia ja velvollisuuksia. Kaikissa oikeudellisissa suhteissa, myös työsuhteessa, valta ja vastuu kulkevat aina käsi kädessä.

Työnjohto-oikeus on yksi keskeisimmistä työnantajan oikeuksista. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että työnantaja voi määrätä seuraavista seikoista:

Mitä työntekijä tekee (työn sisältö)
Miten työntekijä työnsä suorittaa (työn suoritustapa)
Milloin työtä tehdään (työvuoro)
Missä työtä tehdään (työpaikka)

Työnjohto-oikeuden keskeisimmät rajoitukset ovat:

Lain tai hyvän tavan vastaisia työnjohtomääräyksiä ei saa antaa.
Työnantajan täytyy ottaa huomioon työntekijän fyysiset ja ammattitaidolliset edellytykset suoriutua hänelle määrätyistä tehtävistä.
Työnantajan työnjohtovalta ulottuu vain työaikaan.
Työnantaja ei voi poiketa laissa työntekijälle annetuista oikeuksista muuten kuin työntekijälle edullisempaan suuntaan.
Työnantaja ei saa loukata työntekijän yksityisyyden suojaa.

Työnantajan tärkein velvollisuus on palkan maksaminen. Sen lisäksi hänen on pidettävä huolta siitä, että työntekijän suojaksi säädettyä lainsäädäntöä noudatetaan. Tämä koskee mm. työsuojelua, työterveydenhuoltoa sekä tapaturmavakuutuksia. Jos henkilökohtaisen avustajan työnantaja kuuluu Heta-Liittoon, työnantajan tulee huolehtia, että työsuhteessa noudatetaan myös Heta-Liiton ja JHL:n välistä henkilökohtaisten avustajien työehtosopimusta.

Palkanmaksu

Työnantajana toimiva vammainen henkilö vastaa palkanmaksusta avustajalle. Hyvinvointialue tai ulkopuolinen palveluntuottaja voi toimia sijaismaksajana eli palkanmaksun teknisenä toteuttajana työnantajan puolesta. Tämä ei poista kuitenkaan työnantaja-asemaa ja työnjohto-oikeutta vaikeavammaiselta työnantajalta.

Tulorekisterin käyttöönotto 1.1.2019 on tuonut muutoksia palkkojen ilmoittamiseen ja maksamiseen. Kun hyvinvointialue maksaa henkilökohtaisen avustajan palkat omista varoistaan, se toimii sijaismaksajana. Usein hyvinvointialue hoitaa avustettavan henkilön puolesta myös muut työnantajavelvollisuudet, kuten palkkatietoilmoitukset, työnantajan erillisilmoitukset ja sosiaalivakuutusmaksut. Muiden työnantajavelvoitteiden siirtäminen hyvinvointialueelle edellyttää kuitenkin sitä, että hyvinvointialue on saanut avustettavalta valtuutuksen. Valtuutuksesta huolimatta sairausvakuutusmaksuvelvoite jää lähtökohtaisesti edelleen avustettavalle henkilölle. Voidakseen hoitaa myös sairausvakuutusmaksuvelvoitteen avustettavan puolesta, hyvinvointialue tarvitsee tätä varten henkilön oma-aloitteisten verojen maksuviitteen.
Henkilökohtaisten avustajien palkkoja maksavan kunnan velvollisuudet (Kuntaliitto)

Viime kädessä vaikeavammainen työnantaja vastaa siitä, että työntekijän (avustajan) oikeudet työsuhteessa toteutuvat. Tähän perustuu myös se, että halutessaan työnantajalla on oikeus hoitaa palkanmaksu ja muut työnantajan velvoitteet itse. Vaikeavammaista henkilöä on tarvittaessa ohjattava ja autettava avustajan palkkaukseen liittyvissä asioissa.

Niissä tilanteissa, joissa avustettava on vajaavaltainen (esim. lapsi), toimii työnantajana huoltaja tai muu edunvalvoja. Alaikäisen kanssa työskentelemään valitun avustajan tulee esittää rikosrekisteriote työnantajalle.

Pakottava lainsäädäntö

Pakottava lainsäädäntö sääntelee työsuhdetta varsin laajasti. Tärkeimpiä lakeja ovat

työsopimuslaki
työaikalaki
työturvallisuuslaki
työterveyshuoltolaki
vuosilomalaki
laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä.

Työntekijän asema

Avustajan toimenkuva ja asema määrittyvät pakottavan lainsäädännön ja työsopimuksen pohjalta. Vaikeavammaisen työnantajan ja henkilökohtaisen avustajan välille syntyy työsuhde. Hyvinvointialueen ja avustajan välille ei synny työsuhdetta tai muutakaan oikeudellista suhdetta. Hyvinvointialue on vaikeavammaisen työnantajan ja tämän työntekijän väliseen työsuhteeseen nähden ulkopuolinen.

Työntekijän yleiset oikeudet ja velvollisuudet

Työntekijälle perustavanlaatuisia oikeuksia ovat oikeus tehdä työtä sekä oikeus saada työstä palkkaa. Työntekijän tärkein velvollisuus työssään on tehdä työnsä huolellisesti ja niin joutuisasti kuin yleisesti voidaan edellyttää. Työntekijän tulee noudattaa niitä määräyksiä, joita työnantaja antaa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta.

Työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. Tätä periaatetta kutsutaan lojaalisuus- eli uskollisuusvelvoitteeksi.

Laki yksityisyyden suojasta työelämässä, tietosuojalaki ja EU:n tietosuoja-asetus asettavat varsin tarkat rajoitukset sille, miten työntekijää koskevia tietoja tulee käsitellä. Lähtökohtaisesti niiden luovuttaminen sivulliselle on kiellettyä.

Työntekijän toimenkuva

Varsinainen työntekijän toimenkuva ilmenee siitä, mitä työnantajan ja työntekijän välillä on sovittu. Henkilökohtaisen avustajan tehtäviä ei ole missään tyhjentävästi määritelty. Tämä johtuu siitä, että avustajalle voi kuulua mikä tahansa sellainen tehtävä, jonka avustettava itse tekisi, jos hänen vammansa tai sairautensa ei olisi esteenä. Poikkeuksena ovat lain ja hyvän tavan vastaiset tehtävät.

Rahoittajan roolissa toimiva hyvinvointialue ei voi päättää avustajan toimenkuvasta ja yksittäisistä tehtävistä. Joitain rajoituksia voi seurata siitä, mihin tarkoitukseen avustajaa on haettu ja myönnetty. Esimerkiksi, jos avustaja on myönnetty nimenomaisesti vaikeavammaisen henkilön työnteon mahdollistamiseksi ja työsuhde sittemmin purkautuu, avustajatunteja ei voi automaattisesti siirtää johonkin muuhun tarkoitukseen.

Toimenkuvasta ja työn sisällöstä sovitaan työsopimuksessa. Työsopimukseen kirjataan pääasialliset työtehtävät ja lisäksi usein yleislause "muut työnantajan osoittamat tehtävät". Tämä muotoilu johtuu siitä, että liian yksityiskohtainen sopiminen on mahdotonta mutta toisaalta työntekijää ei voi velvoittaa tekemään sellaista, mikä suuresti poikkeaa hänen pääasiallisista tehtävistään ja mitä ei ole erikseen työsopimuksessa mainittu.

Jos avustajan pääasiallinen tehtävä on avustaa henkilökohtaiseen hygieniaan ja ruokatalouteen liittyvissä asioissa, avustajaa ei voi ilman muuta velvoittaa korjaamaan autoa, ellei tästä ole erikseen sovittu. Sen sijaan esimerkiksi ikkunoiden peseminen voi olla sellainen "muu työnantajan osoittama tehtävä", joka voidaan työsopimuksen rajoissa avustajalla teettää.

Työsopimusta tehtäessä on hyvin tärkeää keskustella siitä, mitä työ tulee todennäköisesti pitämään sisällään ja kirjata työsopimukseen tarvittavat seikat. Sopimuksista kerrotaan laajemmin muualla käsikirjassa.

Työnantajarengas henkilökohtaisen avun järjestämismuotona

Työnantajarengas on malli, jossa useampi vammainen ihminen toimii yhdessä työnantajana. He työllistävät yhdessä yhden tai useamman henkilökohtaisen avustajan. Työnantajarengas on vaihtoehtoinen tapa järjestää henkilökohtainen apu varsinkin silloin, kun kunkin renkaaseen kuuluvan avun tarve on ajallisesti vähäistä. Työnantajarengas on epävirallinen malli, jolla ei ole itsenäistä oikeudellista asemaa.

Työnantajat jakavat työntekijän työpanoksen sovitusti: työntekijä suorittaa kullekin työnantajalle työsopimuksessa sovitut työtehtävät. Työntekijän työvuoroista sovitaan yhdessä. Kunkin työnantajan avustajatuntimäärät huomioidaan työajoissa.

Havaitut hyödyt työnantajarenkaassa:

Työnantajan mahdollisuus avun saantiin laajenee esimerkiksi eri vuorokaudenaikoina ja viikonloppuina.
Työnantajarengas saattaa työllistää avustajan kokopäiväisesti, jolloin avustajan löytyminen ja sitoutuminen työhön helpottuu.
Työnantajarengas tehostaa henkilökohtaisen avustajan työajan käyttöä.

Työnantajarengas voi aiheuttaa epäselvyyksiä oikeudellisista vastuista, mikä tulisi huomioida palvelua järjestettäessä.