Henkilökohtainen apu palvelusetelillä
Tämän sivun sisältö
Palvelusetelistä säädetään sosiaali- ja terveyshuollon palvelusetelistä annetussa laissa. Laki tulee sovellettavaksi silloin, kun palveluseteli myönnetään henkilökohtaisen avun järjestämiseksi. Palveluseteliä käytetään useimmiten esimerkiksi pienten viikoittaisten avustajatuntimäärien mahdollistamiseksi tai silloin, kun vakituiselle avustajalle tarvitaan sijainen. Palvelusetelin käyttöalaa ei ole kuitenkaan rajattu, joten sitä voidaan käyttää runsaankin henkilökohtaisen avun tarpeen kattamiseen.
Kunkin asiakkaan kohdalla on arvioitava yksilöllisesti, soveltuuko palveluseteli hänelle ja hänen tarpeisiinsa. Palvelusetelin käyttäminen edellyttää asiakkaalta kykyä ja mahdollisuutta toimia kuluttajan asemassa ja hankkia palveluntuottajilta henkilökohtaista apua itselleen.
Palvelusetelin käyttäminen on vapaaehtoista
Vaikeavammaisen henkilön ei ole pakko hyväksyä palveluseteliä henkilökohtaisen avun tuottamistavaksi. Jos hän kieltäytyy, hyvinvointialueen on järjestettävä henkilökohtainen apu jollakin toisella tavalla.
Palvelusetelin arvon määritys
Jos henkilökohtaista apua järjestetään kokonaan tai osaksi palvelusetelin avulla, omavastuuosuutta ei saa periä, sillä henkilökohtainen apu on säädetty maksuttomaksi palveluksi.
Palvelusetelin arvon on oltava sellainen, että sillä on käytännössä mahdollista hankkia henkilölle päätöksessä määritelty riittävä henkilökohtainen apu. Myös asiakkaan palvelusuunnitelmaan kirjatut seikat osaltaan vaikuttavat siihen, millä tavoin palvelu on toteutettavissa ja missä laajuudessa se tulee järjestää. Näillä seikoilla ja tiedoilla saattaa olla merkitystä myös, kun asiakkaalle myönnettävän palvelusetelin arvoa määritetään.
Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisu: Palvelusetelin arvon määritys
Kantelija arvosteli kuntien menettelyä määritellä ja tarkistaa palvelusetelin arvoa vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista apua järjestettäessä. Oikeusasiamies totesi, että silloin kun kunta on järjestänyt palvelun palvelusetelillä, sen on huolehdittava siitä, että palvelusetelillä järjestettävä palvelu täyttää asiakkaalle tehdyn päätöksen ja palvelusuunnitelman mukaisesti tarvittavan palvelun.
Sekä vammaispalvelulaissa että palvelusetelilaissa edellytetään, että palvelusetelin arvon on oltava kohtuullinen. Vaatimus arvon kohtuullisuudesta pitää sisällään sen, että palvelusetelin arvon riittävyys tulee kustannusten noustessa ja tarpeen tullen muutoinkin tarkistaa. Oikeusasiamiehen mukaan palvelusetelin arvo tulee mitoittaa sellaiseksi, että vaikeavammainen henkilö saa sillä tosiasiassa välttämättömän avuntarpeensa turvattua siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin, kun häntä koskevassa päätöksessä ja palvelusuunnitelmassa on määritelty.
Asiakas määrittelee avun
Hyvinvointialue hyväksyy ne sosiaalihuollon palveluntuottajat, joiden palvelujen ostamiseen palveluseteliä voidaan hyvinvointialueen kriteerien perusteella käyttää. Hyvinvointialue määrittelee nämä kriteerit palvelusetelin sääntökirjassa. Sääntökirja ohjaa palvelusetelin toteutusta ja on näin ollen merkittävä asiakirja.
Asiakkaan itsemääräämisoikeus tulee varmistaa ja sitä tulee tarvittaessa tukea myös silloin, kun henkilökohtaista apua tarjotaan palvelusetelillä. Sääntökirjan ehdoilla turvataan asiakkaan asemaa. Sääntökirjassa on hyvä olla selkeästi kerrottuna esimerkiksi miten toimitaan, jos asiakas ei ole tyytyväinen palveluun tai pitää reklamoida virheestä. Palvelusetelijärjestämisessä hyvinvointialue ei tee sopimusta palveluntuottajan kanssa vaan sopimuksen osapuolia ovat asiakas ja palveluntuottaja.
Palvelusetelillä toteutettavassa palvelussa on otettava huomioon, kuten muissakin palveluissa, vammaispalvelulain 8 c §, jonka mukaan henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa vaikeavammaista henkilöä toteuttamaan omia valintojaan. Henkilökohtainen apu on asiakkaan oman näkemyksen mukaista auttamista niissä tehtävissä ja toimissa, joita asiakas haluaa toteutettavan.
Lisäksi on huomioitava vammaispalvelulain 8 d §, jonka mukaan henkilökohtaisen avun tuottamistavoista päätettäessä ja henkilökohtaista apua järjestettäessä hyvinvointialueen on otettava huomioon vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan.
Hyvinvointialueen on selvitettävä asiakkaalle hänen asemansa palvelusetelin käyttäjänä. Hyvinvointialueella on myös velvollisuus neuvoa ja opastaa asiakasta riittävällä tavalla.
Saatuaan hyvinvointialueelta päätöksen henkilökohtaisen avun järjestämisestä palvelusetelillä asiakas valitsee palveluntuottajan hyvinvointialueen hyväksymistä henkilökohtaisen avun palveluntuottajista ja tekee sopimuksen palveluntuottajan kanssa.
Lue myös:
Lähteet
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021 (Finlex)
Laki hyvinvointialueesta 611/2021 (Finlex)
Eduskunnan oikeusasiamiehen päätös EOA 4.11.2016 Dnro 1101/4/16.
Hallituksen esitys vammaispalvelulain ja asiakasmaksulain muuttamisesta: (HE 166/2008) (Finlex). Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 §:n muuttamisesta.
Räty, Tapio. Vammaispalvelut. Vammaispalvelujen soveltamiskäytäntö. Kynnys ry. 2010.
Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun sääntökirja. (pdf 190 kt, Sitra 2011)
