Palvâlusah vádulij várás
Huom!
Alla olevat saamenkieliset sivut on julkaistu ennen hyvinvointialueille siirtymistä. Tästä syystä teksteissä käytetään vielä kunta-sanaa.
(Vammaispalvelut inarinsaameksi - Om funktionshinderservice på enaresamiska)
Palvâlusah vádulij ulmui várás uárnejuvvojeh sosialtipšomlaavâ, vádulâšpalvâlemlaavâ já ovdánemváddulaavâ mield. Tot, magarijd palvâlusâid vádulâš olmooš taarbâš, čielgejuvvoo palvâlemtáárbu árvuštâlmist, já ton vuáđuld sunjin ráhtoo palvâlemvuávám.
Jieškote-uvlágán palvâlusâi mieđettem iävtuh láá miäruštâllum laavâst.
Uási palvâlusâin kuleh kieldâi sierânâs ornimkenigâsvuođâ siisâ. Vádulijn ulmuin lii subjektivlâš vuoigâdvuotâ finniđ täid palvâlusâid. Tot uáivild, et kieldâ kalga ain mieđettiđ uccum palvâlus, jis iävtuh palvâlus finniimân tiävdojeh.
Kieldâ almolii ornimkenigâsvuođâ siisâ kullee palvâlusah vist láá čonnâšum meriruuđáid. Meriruuđáid čonnâšum palvâlusah mieđettuvvojeh kieldâ väridem meriruuđâi raamijn ton vuáđuld, lii-uv toos kuorâttâllâm maŋa tárbu.
Ko virgeomâhâš addel palvâlusân kyeskee miärádâs, te äššigâs puáhtá uuccâđ toos nubástus.
Laavah
Vádulij ulmui palvâlusah uárnejuvvojeh Suomâst vuosâsaajeest sosialtipšomlaavâ (1301/2014) vuáđuld.
Jis sosialtipšomlaavâ tâi monnii eres almoslaavâ miäldásiih palvâlusah iä lah vádulii ulmui tuárvi tâi hiäivuliih, te palvâlusah uárnejuvvojeh vádulâšpalvâlemlaavâ (380/1987) vuáđuld.
Ovdánemváddulaavâ (519/1977) miäldásâš sierânâstipšom adeluvvoo ulmuid, kiäh ovdánem tâi jiegâlâš toimâm lii estâšum já hemâdum jo šodâdijn tiettum tâi ovdánemavveest šoddâm puácuvuođâ tâi váádu keežild. Sierânâstipšom finnim iähtun lii ton lasseen, et olmooš ij pyevti finniđ tarbâšum palvâlusâid eres laavâi vuáđuld.
Sämmilij vuoigâdvuotâ jieijâs kielân já kulttuurân
Suomâ vuáđudemlaahâ torvee sämmilijd vuoigâdvuođâ algâaalmugin paijeentoollâđ já ovdediđ jieijâs kielâ já kulttuur.
Vádulii ulmuu kalga palvâliđ nuuvt, et váldá huámmášumán suu eenikielâ (laahâ vádulâšvuođâ vuáđuld uárnejum palvâlusâin já toorjâtooimâin, 7§).
Maht olášuttiđ sämmilij vuoigâdvuođâid jieijâs kielân já kulttuurân
Sämikielâlii ášástâllâm kalga viggâđ adeliđ sämikielâlii pargoviehân tipšomnáál. Jis taat ij lah máhđulâš, te puáhtá kevttiđ tuulhâid. Tulkkum lii äššigâsân ain mávsuttem. Virgeomâhâš tipšo koloi lasseen meid tuulhâ tiiláámân lohtâšuvvee keevâtlijd orniistâlmijd.
Sämitigge paijeentuálá listo sämikielâ tuulhâin já jurgâleijein.
Jurgâleijeeh já tuulhah (Sämitigge)
Kielâ lasseen meid kulttuurist já ton huámmášumán väldimist lii tehálâš roolâ palvâlusâi falâdijn.
Kielâliih vuoigâdvuođah päikkikuávlust
Sämmilijn lii ain vuoigâdvuotâ valjiđ kevttiđ sämikielâ tâi suomâkielâ, ko sij ášásteleh virgeomâhijguin sämmilij päikkikuávlust. Sämmilij päikkikuávlun kuleh Aanaar, Iänudâh, Ucjuuhâ já Suáđigil kieldâ taavaabele uási.
Veikkâ sämikielâlâš olmooš mátáččij meid suomâkielâ, te virgeomâhâš kalga kuittâg palvâliđ suu sämikielân, jis sun nuuvt haalijd.
Kielâliih vuoigâdvuođah päikkikuávlu ulgguubeln
Meid sämmilij päikkikuávlu ulgguubeln sämmilijn láá kielâliih vuoigâdvuođah. Säämi kielâlaavâst láá luvâttâllum maaŋgah sämmilij päikkikuávlu ulgguubeln tuáimee páiháliih já väldikodáliih virgeomâhááh, kiäin lii kenigâsvuotâ palvâliđ sämikielân. Sämmilij päikkikuávlu ulgguubeln vuoigâdvuotâ kevttiđ sämikielâ lii räijejum ulmuu jieijâs áášán teikkâ taggaar áášán, mast virgeomâhááh kuleh suu.
Motomijn tilálâšvuođâin sämmilijn lii vuoigâdvuotâ finniđ mávsuttes jurgâlus jieijâs áášán kyeskee äššikiirjijn. Vuoigâdvuotâ kuáská tuše taid virgeomâháid, mooid Säämi kielâlaahâ (1086/2003) heiviittuvvoo.
