Hyviä käytäntöjä kotoutumista tukevaan ryhmätoimintaan – ratkaisuja osallisuushankkeista

Suomeen muutetaan eri syistä, ja on sekä Suomen etu että vastuu panostaa siihen, että maahan muuttavat pääsevät osallisiksi yhteiskunnasta. Kotoutumisen edistämiseksi järjestetään erilaisia palveluja, usein ryhmämuotoisena toimintana. Tyypillinen palvelupolku ei kuitenkaan aina riittävästi vastaa moninaisten maahanmuuttaneiden erilaisiin tarpeisiin, ja ihmisiä saatetaan lähettää palvelusta toiseen, jolloin apu voi jäädä jopa saamatta.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) osallisuushankkeissa on kehitetty hyviä käytäntöjä ryhmätoiminnan järjestämiseen, joilla voidaan tukea yhtä lailla kotoutumisen alkuvaiheen kuin muidenkin kotoutumista tukevien palveluiden vaikuttavuutta. Keinot sopivat hyödynnettäviksi kunnille ja muille kotoutumista tukevien palvelujen järjestäjille helpottamaan maahanmuuttaneiden tarpeisiin vastaamista ja siten palveluiden toimivuutta.

Omakielisyys lisää toiminnan tuloksellisuutta

Kielen oppiminen on monelle Suomeen muuttaneelle tärkeä tavoite, jonka eteen työskennellään aktiivisesti. Suomen tai ruotsin kielen harjoittelu onkin usein tarpeisiin vastaava ryhmätoiminnan sisältö, mikä mahdollistaa kielen käyttämisen yhdessä muiden samankaltaisessa tilanteessa olevien kanssa. Yhteinen kieli voi helpottaa myös ryhmäytymistä, kun ymmärretään, mistä muut puhuvat.

Omakielisyys on kuitenkin suomen tai ruotsin kielen ohella havaittu tärkeäksi vetovoimatekijäksi ja toiminnan positiivisia vaikutuksia vahvistavaksi elementiksi – etenkin jos kielen oppiminen on vasta alkanut. Omakieliseen toimintaan voi olla matalampi kynnys osallistua, ja omalla kielellä tapahtuva toiminta sekä saatu apu ja ohjaus lisäävät tunnetta siitä, että tulee aidosti kohdatuksi ja ymmärretyksi.

Omakieliseen toimintaan voi myös olla helpompi sitoutua, kun ymmärtää paremmin, mitä siihen kuuluu ja mitä osallistujilta mahdollisesti odotetaan. Lisäksi tutulla kielellä uusien asioiden sisäistäminen on helpompaa, minkä merkitys korostuu erityisesti monimutkaisten aiheiden, kuten palvelu- ja koulutusjärjestelmien, äärellä.

Realismia kuitenkin on, että palveluissa ei välttämättä pystytä toimimaan kaikilla asiakkaiden puhumilla kielillä, vaan käytettyjä kieliä joudutaan priorisoimaan. Tällöin toiminnassa voidaan käyttää muuta osallistujalle tutuhkoa kieltä, jolloin korostuu selkeän kielen tärkeys. Lisäksi toimintaan kannattaa ottaa mukaan ainakin osalle kerroista omakielisiä tulkkeja.

Vertaisuus toiminnan järjestäjissä tukee sekä Suomeen muuttaneita että vertaisia

Yhtenä keinona palvelun onnistumisessa on tunnistettu myös vertaisuus, jossa aiemmin maahan muuttanut on toiminnan vetäjän roolissa ja jakaa palveluun osallistuvien kanssa kokemuksen siitä, millaista on olla uusi maahantulija. Vertaiset toiminnan vetäjät voivat tarjota osallistujille syvällisempää ymmärrystä ja tukea, ja palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä pystytään huomioimaan paremmin eri näkökohtia.

Vertainen voi toimia palkattuna työntekijänä tai tuetusti vapaaehtoisena muiden vetäjien kanssa. Vapaaehtoisilla vertaisilla toimijuuden ja osallisuuden kokemukset voivat lisääntyä, kun he pääsevät hyödyntämään omia vahvuuksiaan haluamiensa toimintojen järjestämisessä yhdenvertaisesti muiden vapaaehtoisten kanssa. Toiminnan järjestäminen voi toimia myös työkokemuksena ja tutustumisena suomalaiseen työkulttuuriin.

Toiminnan vetäminen palkattuna työntekijänä voi lisätä osallisuuden kokemusta ja ammatillista kehittymistä vielä vapaaehtoisroolia vahvemmin, ja lisäksi se voi hyödyttää myös kuntia ja alueita lisäämällä sellaisten työpaikkojen määrää, jossa ei vaadita täydellistä kotimaisen kielen taitoa.

Olennaista on tarjota riittävä tuki vertaisille toiminnan vetäjille. Siihen voi kuulua esimerkiksi ohjauskokemusten läpikäymistä ja tukea vertaisen roolissa pysymiseen. Vapaaehtoistoimijoille merkitykselliseksi on havaittu kaikille vapaaehtoisille samanlaiset perehdytykset ja työtodistukset sekä pääsy viestintä- ja keskusteluryhmiin.

Lasten huomioiminen toiminnassa tukee parhaimmillaan koko perheen kotoutumista

Jos toiminta kohdentuu pienten lasten vanhemmille, tulee lapsille järjestää luotettava paikka olla sen aikaa, kun huoltajat osallistuvat toimintaan. Yksi malli on varhaiskasvatuksen ammattilaisten järjestämä kerhotoiminta lapsille, jonka aikana vanhempi pystyy keskittymään omaan toimintaan. Huoltajien sitoutumista parantaa luottamus ja kokemus siitä, että toiminnassa panostetaan lasten parhaaseen ja heidän sopeutumiseensa. Esimerkiksi tutustumisjakso auttaa lievittämään mahdollisia huolia toimintaan liittyen.

Tavoitteellinen varhaiskasvatustoiminta tukee myös lasten kehitystä ja kielen oppimista, ja ammattilaiset pystyvät tarvittaessa tarjoamaan myös muuta tukea perheille. Kun varhaiskasvatus tulee perheille tutuksi, voi siihen osallistumisaste myöhemmin kasvaa, mikä tukee lasten kielitaidon kehittymistä ja sitä kautta myöhempää koulumenestystä.

Sen sijaan, että palveluissa tarjotaan erillistä lastenhoitoa tai varhaiskasvatusta, voidaan lapset ottaa mukaan osaksi toimintaa. Ryhmässä vanhemmat voivat harjoitella yhdessä lasten kanssa esimerkiksi suomen kieltä toiminnallisesti pelillisiä menetelmiä, kuten onnenpyörää, tietovisoja sekä askartelua hyödyntäen.

Tasa-arvoon liittyvien teemojen käsittely sopii luontevaksi osaksi kotoutumista tukevaa toimintaa

Kotoutumisen edistämisessä tulee kotoutumislain mukaan toimia tavoitteellisesti tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusteemoja kannattaakin suunnitella arkiseksi osaksi toimintaa. Kaikille sukupuolille suunnatussa ryhmätoiminnassa ammattilaiset ovat onnistuneesti pitäneet alustuksia naisten oikeuksista ja haastaneet perinteisiä sukupuolirooleja. Kielen oppimista tukevien keskustelujen aiheina on käsitelty tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyviä teemoja, kuten äänestämistä, pyrkimistä sukupuolirooleista vapaisiin valintoihin koulutus- ja urahaaveissa sekä Pride-viikon yhteydessä sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuutta.

Sukupuolten tasa-arvoon liittyvissä keskusteluissa on tärkeää olla arvostava niin, ettei arvoteta yksilöiden toimintaa ja valintoja toisia paremmaksi, vaan mahdollistetaan se, että jokainen voisi tehdä omia vapaita valintoja koskien omaa elämäänsä. Uutta tietoa ei usein omaksuta hetkessä, vaan tasa-arvo- ja ihmisoikeusteemojen jatkuva käsittely toiminnan osana tukee tiedon omaksumista omaan tahtiin.

Tiedon ja keskustelujen lisäksi myös konkreettinen toiminta ja tekeminen tukee tasa-arvoa. Yksi esimerkki on harrastuskokeilut, joissa eri sukupuolta olevat osallistujat ja ohjaajat osallistuvat samaan aktiviteettiin, vaikka se perinteisesti miellettäisiin vain yhdelle sukupuolelle ominaiseksi tekemiseksi.

Yhdenvertaista osallistumista tukevat turvallisempien tilojen periaatteet. Ne kannattaa luoda yhdessä osallistujien kanssa, jolloin niihin on mielekästä sitoutua. Tärkeää turvallisemman tilan tukemiseksi on myös kiinnittää huomiota periaatteiden toteutumiseen ja suunnitella, miten toimitaan, jos niitä ei noudateta.

Katsauksessa esitetyt ratkaisut on koottu Euroopan sosiaalirahasto plussan erityistavoitteen 4.3 hankkeista loppuvuonna 2025. Katsauksen on koonnut Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatio ja se on julkaistu 28.1.2026. Katsaus on koordinaation Katsauksia osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen -verkkojulkaisusarjan julkaisu.

Viittausohje: Hyviä käytäntöjä kotoutumista tukevaan ryhmätoimintaan – ratkaisuja osallisuushankkeista. Katsauksia osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen 3/2026. Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatio, THL.