Maahanmuuttaneiden yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnän ehkäisy työllistymisen tukena

Tässä katsauksessa luomme näkymän maahanmuuttaneiden kohtaamaan syrjintään. Annamme suosituksia yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja syrjinnän vähentämiseksi viranomaisille ja työllistymisen tuen ja edistämisen toimijoille näiden toiminnassa huomioitavaksi. Näitä viranomaisia ja toimijoita ovat esimerkiksi: työllisyysalueet, työllistymisen tukea tarjoavat yksityiset palveluntuottajat, elinvoimakeskukset, KEHA-keskus, maakuntien yhteistyöryhmät (MYR:it), maakuntien liitot sekä hyvinvointialueet. Eri toimijoiden yhteistyö ja aktiiviset toimet edistävät työllisyyttä ja vähentävät syrjintää työelämässä.

Maahanmuuttaneet ovat yksi Euroopan sosiaalirahaston toimintalinjan 4 (Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi) hankkeiden erityinen kohderyhmä, joiden yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja työllistymistä edistetään. Toimintalinjan 4 tavoitteena on edistää työnhakijoiden työllistymistä, tukea jatkuvaa oppimista ja koulutusmahdollisuuksia erityisesti yksinyrittäjille sekä vahvistaa heikommassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden osallisuutta, työkykyä ja kiinnittymistä koulutukseen ja työmarkkinoille.

Euroopan alue- ja rakennepolitiikan sekä Euroopan sosiaalirahaston ohjelmakauden 2021–2027 tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä kaikissa hankkeissa ja toimenpiteissä. Viranomaisia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen velvoittaa myös laki.

Tutkimus tuo syrjinnän näkyväksi

Työ vaikuttaa merkittävästi ihmisen hyvinvointiin ja osallisuuteen yhteiskunnassa. Vastaavasti heikompi osallisuuden kokemus on yhteydessä heikompaan hyvinvointiin, terveyteen ja köyhyyden kokemuksiin. (esim. Leemann ym. 2022)

Yhteiskuntamme moninaisuus on rikkaus. Kuitenkaan kaikki eivät pääse osallistumaan yhdenvertaisesti yhteiskunnalliseen toimintaan, kuten työelämään. Eri taustoista tulevat ihmiset voivat kohdata moniperusteista syrjintää työnhaussa tai työssä esimerkiksi syntyperän, vamman, sukupuolen tai iän perusteella (Siukola ym. 2024). Näin on siitä huolimatta, että syrjintä on kielletty lainsäädännössä ja laki velvoittaa viranomaisia edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kaikessa toiminnassaan.

Työikäiset maahanmuuttaneet ovat useammin työelämän ulkopuolella kuin koko väestö. Tähän vaikuttaa muun muassa puutteellinen suomen tai ruotsin kielen taito, vähäinen työkokemus, ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnistamisen haasteet ja syrjintä (Työ ja elinkeinoministeriö 2023). Aikaisempi tutkimus osoittaa, että maahanmuuttaneista yli neljännes (26 %) oli kokenut syrjintää työelämässä kuluneen vuoden aikana. Maahanmuuttaneilla syrjinnän kokemukset olivat huomattavasti yleisempiä kuin Suomen koko väestössä (14 %). Erityisen yleisiä syrjinnän kokemukset olivat Lähi-idästä ja Afrikasta tulleilla miehillä. Tarkempi tarkastelu osoittaa, että näissä ryhmissä noin kolmasosa oli kokenut syrjintää työnhaussa (31–39 %) ja työssä (33–36 %) (Kuusio ym. 2023).

Moninaisuus työyhteisöissä kannattaa

Työelämä tarvitsee monenlaisia osaajia ja moninaisilla työyhteisöillä on tutkitusti useita myönteisiä vaikutuksia:

innovointi lisääntyy ja osaaminen laajenee, mikä lisää työn vaikuttavuutta
työntekijöiden turvallisuuden tunne ja luottamus vahvistuu siihen, että työssä arvostetaan monenlaisia osaajia
työntekijöiden hyvinvointi ja suoriutuminen työssä paranee
ymmärrys erilaisia asiakasryhmiä kohtaan lisääntyy ja tätä kautta palveluiden asiakaskokemus paranee.

Suosituksia yhdenvertaisuuden edistämiseen

Yhdenvertaisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistäminen edellyttävät toimia yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Tämä tukee sekä ihmisten työllistymistä että oikeuksien toteutumista työelämässä.

Suosittelemme ottamaan nämä työpaikan yhdenvertaisuutta edistävät keinot käyttöön kaikilla työpaikoilla, työllistymistä tukevissa toimissa ja kehittämistyössä. Kannustamme työvoimaviranomaisia edistämään keinojen käyttöönottoa toiminnassaan:

Tehdään tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmat yhdessä henkilöstön edustajien kanssa, sekä seurataan asetettujen toimenpiteiden toteutumista ja vaikutuksia.
Rekrytoinnissa otetaan käyttöön tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävät käytännöt, kuten anonyymi rekrytointi.
Johtoa, esihenkilöitä ja henkilöstöä koulutetaan sukupuolten tasa-arvosta, yhdenvertaisuudesta ja syrjimättömyydestä.
Tehdään toimintaohjeet häirintätilanteisiin ja niiden ennaltaehkäisyyn.
Seurataan aktiivisesti tilannetta asiakas- ja henkilöstökyselyin ja puututaan välittömästi ongelmakohtiin.

Ota nämä yhdenvertaisuuden edistämisen työkalut käyttöön:

Tasa-arvon tarkistuslista tukee sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä tarjoamalla konkreettisia näkökulmia toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.
Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden arviointikysymyksiä voi käyttää: 1) arvioitaessa osallistujien tai palvelun käyttäjien kokemuksia toiminnasta ja 2) arvioitaessa toteuttajien näkemyksiä hankkeesta.
Yhdenvertaisuuden edistäjän opas tarjoaa tietoa ja työkaluja yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseen. Opas on suunnattu hyvinvointialueille, mutta sitä voivat hyödyntää yhteiskunnan eri toimijat.
Verkkokoulutukset yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseen ja antirasistiseen työhön: Yhdenvertaisen kunnan tekijät -verkkokoulutus tukee kuntia ja hyvinvointialueita yhdenvertaisten palveluiden järjestämisessä.
Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus – Miksi ja miten? -verkkokoulutus antaa eväitä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen viranomaistoiminnassa.
Verkkokoulutus antirasismista ammattilaisille - THL

Tämä katsaus on Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaation Katsauksia osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen -verkkojulkaisusarjan julkaisu.

Viittausohje: Maahanmuuttaneiden yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnän ehkäisy työllistymisen tukena. Katsauksia osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen 1/2026. Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatio, THL.

Yhteystiedot

Satu Majlander
kehittämispäällikkö, THL
puh. 029 524 7510
[email protected]

Sonja Soronen
asiantuntija, THL
puh. 029 524 7084
[email protected]

Elina Kärkkäinen
asiantuntija, THL
puh. 029 524 7620
[email protected]

Lähteet

Kuusio H, Mäkipää L, Klemettilä K, Nykänen S, Kytö S, Lilja E (2023) Kansallinen tutkimus ulkomailla syntyneiden terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluista – MoniSuomi 2022 -tutkimus. Keskeisiä havaintoja päätöksenteon tueksi. Tutkimuksesta tiiviisti 54/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

Leemann L, Nousiainen M, Keto-Tokoi A & Isola A: Osallisuuden kokemus aikuisväestössä. Teoksessa: Karvonen, Kestilä & Saikkonen (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

Työ ja elinkeinoministeriö (2023). Uudistava ja osaava Suomi 2021–2027. EU:n alue ja rakennepolitiikan ohjelma. Uudistuva ja osaava Suomi. EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma 2021−2027 (rakennerahastot.fi)

Siukola R, Sahrio A, Vihtari J, Soronen S. Yhdenvertaisuuden edistäjän opas. Ohjaus 6/2024. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.