Maahanmuuttaneiden terveys- ja sosiaalipalvelut
Suomessa maahanmuuttaneella väestöllä on pääsääntöisesti oikeudet samoihin terveys- ja sosiaalipalveluihin kuin muullakin väestöllä. Palvelun tuottaja ja palvelupaikka voivat vaihdella maassaolostatuksesta riippuen.
Maahanmuuttaneiden palveluihin pääsyyn vaikuttavat monet samat tekijät kuin muilla väestöryhmillä, mutta maahanmuuttotausta voi hankaloittaa palveluihin pääsyä entisestään. Eri taustoista tuleville ihmisille Suomen palveluverkko voi näyttäytyä sekavana ja palveluihin hakeutuminen voi tuntua vaikealta.
Palveluihin pääsyn esteinä voivat olla esimerkiksi
- yhteisen kielen puute
- tuntematon palvelujärjestelmä ja tiedon puute
- erilaiset käsitykset sairauksista ja niiden hoidosta
- korkeat asiakasmaksut
- pitkät hoitojonot
- haasteet digitaalisten palveluiden käyttämisessä
- palvelujen kulttuurisensitiivisyyden puute.
Palveluita suunniteltaessa ja järjestettäessä on varmistettava, että kaikilla Suomessa asuvilla on mahdollisuus saada tarvitsemaansa hoitoa ja palveluita taustastaan riippumatta. Tämä on edellytys yhdenvertaisuuden toteutumiselle.
Tältä sivulta löydät tietoa maahanmuuttaneiden
Terveyspalvelut ja niiden käyttö
Klikkaa kuva suuremmaksi (png 181 kt)
Oikeus terveyspalveluihin vaihtelee maassaolostatuksen mukaan. Palveluiden järjestämisvastuu riippuu myös Suomeen muuttaneen oleskeluoikeudesta.
Henkilöillä, joilla on oleskelulupa Suomessa ja vakituinen asuinkunta, on oikeus samoihin terveyspalveluihin kuin kaikilla suomalaisilla.
Turvapaikanhakijoiden terveyttä hoidetaan vastaanottokeskuksen kautta.
Turvapaikanhakijoiden terveydenhuoltopalvelut
Aikuiset paperittomat henkilöt ovat oikeutettuja kiireellisen hoidon lisäksi terveydenhuollon ammattihenkilön katsomiin kiireettömiin palveluihin, jotka ammattilainen katsoo välttämättömiksi henkilön terveydentilan ja oleskelunkestoon nähden.
Paperittomilla lapsilla on oikeus terveydenhuollon palveluihin samoin perustein kuin niillä alaikäisillä, joilla on kotikunta Suomessa.
Paperittomien terveyspalvelut Suomessa
Maahanmuuttanut väestö käyttää vähemmän terveyspalveluja kuin muu väestö
Maahanmuuttaneen väestön keskuudessa koetaan lääkäripalveluiden tarvetta lähes yhtä paljon kuin koko väestössä. Tästä huolimatta he käyttävät terveyspalveluja vähemmän kuin koko väestö.
Terveyspalvelut koetaan useammin riittämättömiksi kuin koko väestössä, vaikka kokemuksissa onkin väestöryhmien välisiä eroja.
Pitkät hoitojonot, korkeat asiakasmaksut ja yhteisen kielen puute ammattilaisen kanssa koetaan keskeisiksi haasteiksi terveydenhuoltoon hakeutumisessa.
Eri väestöryhmät käyttävät myös osittain eri palveluja: maahanmuuttaneista koko väestöön verrattuna selvästi suurempi osa on käynyt terveyskeskusvastaanotolla, mutta työssäkäyvät maahanmuuttaneet kävivät koko väestöä harvemmin työterveyshuollossa.
Oikea-aikaista ja tarpeenmukaista terveyspalvelujen käyttöä maahanmuuttaneen väestön keskuudessa voidaan edistää esimerkiksi
- tiedottamalla terveyspalvelupaikoista, hoidon sisällöstä ja toimintavoista monikielisesti ja monikanavaisesti
- varmistamalla tulkkipalvelujen saatavuus ja käytännön toteutus
- tarjoamalla ammattilaisille koulutusta kulttuurisensitiivisyydestä ja antirasismista sekä tietoa maahanmuuttaneen väestön erityistarpeista.
Toisaalta maahanmuuttaneen väestön kohtaamat haasteet heijastelevat pitkälti samoja haasteita, joita muukin väestö kohtaa pyrkiessään terveyspalveluiden piiriin.
Koronaepidemian aikana tarve terveyspalveluille kasvoi
Epidemian aikana valtaosa maahanmuuttaneista kertoi tarvinneensa terveys- tai lapsiperhepalveluita. Palvelujen saatavuus oli kuitenkin epävarmaa, sillä lähes puolet mielenterveyspalveluita ja kolmasosa hammaslääkäripalveluita tarvinneista koki saamansa palvelut riittämättömiksi.
Sosiaalipalvelut
Sosiaalipalvelut takaavat sen, että jokaisen oikeus välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon toteutuu.
Oikeus sosiaalipalveluihin vaihtelee henkilön maassaolostatuksen mukaan. Palveluiden järjestämisvastuu riippuu myös henkilön oleskeluoikeudesta.
Henkilöillä, joilla on oleskelulupa Suomessa ja vakituinen asuinkunta on oikeus samoihin sosiaalipalveluihin kuin kaikilla Suomalaisilla.
Turvapaikanhakijoiden sosiaaliturvasta ja -palveluista pääosin vastaavat vastaanottokeskukset valtionrahoituksella.
Kunnan tulisi tarjota paperittomille henkilöille tarpeenmukaiset sosiaalipalvelut, jotka mahdollistavat kiireellisissä tapauksissa välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon.
Tietoa eri terveys- ja sosiaalipalveluista Suomessa löydät THL:n verkkosivuilta:
- Sote-palvelut (Lapset, nuoret ja perheet -sivusto)
- Mielenterveyspalvelut (Mielenterveys-sivusto)
- Tukea ja apua väkivaltaa kokeneille (Väkivalta-sivusto)
- Lastensuojelun käsikirja
- Tuki ja palvelut (Vammaispalvelujen käsikirja)
- Päihdehoito (Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet -sivusto)
- Muuttuvat vanhuspalvelut (Ikääntyneet-sivusto)
- Sote-palveluiden johtaminen -sivusto
Lähteet
Kansallinen tutkimus ulkomailla syntyneiden terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluista (MoniSuomi)
