Maahanmuuttaneiden terveys- ja sosiaalipalvelut
Suomessa maahanmuuttaneella väestöllä on pääsääntöisesti oikeudet samoihin terveys- ja sosiaalipalveluihin kuin muullakin väestöllä. Palvelun tuottaja ja palvelupaikka voivat vaihdella maassaolostatuksesta riippuen.
Maahanmuuttaneiden palveluihin pääsyyn vaikuttavat monet samat tekijät kuin muilla väestöryhmillä, mutta maahanmuuttotausta voi hankaloittaa palveluihin pääsyä entisestään. Eri taustoista tuleville ihmisille Suomen palveluverkko voi näyttäytyä sekavana ja palveluihin hakeutuminen voi tuntua vaikealta.
Palveluihin pääsyn esteinä voivat olla esimerkiksi
- yhteisen kielen puute
- tuntematon palvelujärjestelmä
- erilaiset käsitykset sairauksista ja niiden hoidosta
- asiakasmaksut
- vaikeudet käyttää digitaalisia palveluita
- palvelujen kulttuurisensitiivisyyden puute.
Palveluita suunniteltaessa ja järjestettäessä on varmistettava, että kaikilla Suomessa asuvilla on mahdollisuus saada tarvitsemaansa hoitoa ja palveluita taustastaan riippumatta. Tämä on edellytys yhdenvertaisuuden toteutumiselle.
Tältä sivulta löydät tietoa maahanmuuttaneiden
Terveyspalvelut ja niiden käyttö
Oikeus terveyspalveluihin vaihtelee maassaolostatuksen mukaan. Palveluiden järjestämisvastuu riippuu myös Suomeen muuttaneen oleskeluoikeudesta.
Henkilöillä, joilla on oleskelulupa Suomessa ja vakituinen asuinkunta, on oikeus samoihin terveyspalveluihin kuin kaikilla suomalaisilla.
Turvapaikanhakijoiden terveyttä hoidetaan vastaanottokeskuksen kautta.
Turvapaikanhakijoiden terveydenhuoltopalvelut
Aikuiset paperittomat henkilöt ovat oikeutettuja kiireellisen hoidon lisäksi terveydenhuollon ammattihenkilön katsomiin kiireettömiin palveluihin, jotka ammattilainen katsoo välttämättömiksi henkilön terveydentilan ja oleskelunkestoon nähden.
Paperittomilla lapsilla on oikeus terveydenhuollon palveluihin samoin perustein kuin niillä alaikäisillä, joilla on kotikunta Suomessa.
Paperittomien terveyspalvelut Suomessa
Maahanmuuttaneet käyttävät vähemmän terveyspalveluja kuin muu väestö
Maahanmuuttaneen väestön keskuudessa koetaan lääkäripalveluiden tarvetta lähes yhtä paljon kuin koko väestössä. Tästä huolimatta maahanmuuttaneet käyttävät terveyspalveluja vähemmän kuin koko väestö.
He kokevat terveyspalvelut koko väestöä useammin riittämättömiksi, vaikka kokemuksissa onkin ryhmienvälisiä eroja.
Hankaliksi koetaan ajanvaraaminen, yhteydenotot hoitopaikkoihin sekä tutkimuksiin pääsy.
Eri väestöryhmät käyttävät myös osittain eri palveluja: maahanmuuttaneista koko väestöön verrattuna selvästi suurempi osa on käynyt terveyskeskusvastaanotolla, mutta työssäkäyvät maahanmuuttaneet kävivät koko väestöä harvemmin työterveyshuollossa.
Oikea-aikaista ja tarpeenmukaista terveyspalvelujen käyttöä maahanmuuttaneen väestön keskuudessa voidaan edistää esimerkiksi
- tiedottamalla terveyspalvelupaikoista, hoidon sisällöstä ja toimintavoista monikielisesti ja monikanavaisesti
- varmistamalla tulkkipalvelujen saatavuus ja käytännön toteutus.
Toisaalta maahanmuuttaneen väestön kohtaamat haasteet heijastelevat pitkälti samoja haasteita, joita muukin väestö kohtaa pyrkiessään terveyspalveluiden piiriin.
Koronaepidemian aikana tarve terveyspalveluille kasvoi
Epidemian aikana valtaosa maahanmuuttaneista kertoi tarvinneensa terveys- tai lapsiperhepalveluita. Palvelujen saatavuus oli kuitenkin epävarmaa, sillä lähes puolet mielenterveyspalveluita ja kolmasosa hammaslääkäripalveluita tarvinneista koki saamansa palvelut riittämättömiksi.
Sosiaalipalvelut
Sosiaalipalvelut takaavat sen, että jokaisen oikeus välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon toteutuu.
Oikeus sosiaalipalveluihin vaihtelee henkilön maassaolostatuksen mukaan. Palveluiden järjestämisvastuu riippuu myös henkilön oleskeluoikeudesta.
Henkilöillä, joilla on oleskelulupa Suomessa ja vakituinen asuinkunta on oikeus samoihin sosiaalipalveluihin kuin kaikilla Suomalaisilla.
Turvapaikanhakijoiden sosiaaliturvasta ja -palveluista pääosin vastaavat vastaanottokeskukset valtionrahoituksella.
Kunnan tulisi tarjota paperittomille henkilöille tarpeenmukaiset sosiaalipalvelut, jotka mahdollistavat kiireellisissä tapauksissa välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon.
Tietoa eri terveys- ja sosiaalipalveluista Suomessa löydät THL:n verkkosivuilta:
- Sote-palvelut (Lapset, nuoret ja perheet -sivusto)
- Mielenterveyspalvelut (Mielenterveys-sivusto)
- Tukea ja apua väkivaltaa kokeneille (Väkivalta-sivusto)
- Lastensuojelun käsikirja
- Tuki ja palvelut (Vammaispalvelujen käsikirja)
- Päihdehoito (Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet -sivusto)
- Muuttuvat vanhuspalvelut (Ikääntyneet-sivusto)
- Sote-palveluiden johtaminen -sivusto
Lähteet
Ulkomaalaistaustaisten terveys ja hyvinvointi Suomessa: FinMonik-tutkimus 2018-2019