Hyvinvoinnin tila alueella
Hyvinvointikertomuksessa kuvataan hyvinvoinnin eroja alueen kuntien välillä
Kuntien hyvinvointiprofiilit ovat erilaisia, ja niillä on keskenään erilaisia haasteita ja vahvuuksia. Alueen sisällä voi olla keskuskuntia, ympäryskuntia, kasvukuntia ja taantuvia kuntia. Pelkkä alueen keskiarvon tarkastelu ei riitä. Alueen sisäinen erilaisuus on huomioitava tavoitteiden asettelussa ja toiminnan suunnittelussa.
Esimerkki: Lapsiperheiden kohdalla Puolanka näyttäytyy huolestuttavalta useiden indikaattoreiden kohdalla (kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, avohuollolliset tukitoimet 0-17 -vuotiaat, toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, yksinhuoltajaperheiden määrä Kainuussa).
Nuorten kohdalla koulutuksen ulkopuolelle jääneitä eniten Paltamossa, Puolangalla ja Kajaanissa, 18–24-vuotiaiden nuorisotyöttömien määrä Hyrynsalmella, Kajaanissa ja Kuhmossa Kainuun korkein. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneita nuoria on Kainuussa eniten Puolangalla ja Suomussalmella. (Kainuun maakunta-kuntayhtymän hyvinvointikertomus_luonnos 291111)
Esimerkki: Alue-eroista (Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014)
Alueen HYTE-rakenteet esille
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita ja toimintatapoja ovat esimerkiksi kuntien hyvinvointikertomusten toteutustapa, tavoitteiden ja toimenpiteiden asettaminen, toteuttaminen ja seuranta sekä ennakkoarvioinnin käyttö.
Lisäksi alueella on rakenteita ja toimintaa, jotka tukevat hyvinvointia. Alueellisessa hyvinvointikertomuksessa kuvataan, millaisia toimivia prosesseja on olemassa. Lisäksi voidaan arvioida ennalta, miten toimien oletetaan vaikuttavan ja asettaa tulosmittareita toiminnan vaikuttavuudesta.
Hyvinvointikertomuksessa täydennetään kuntien antamaa kuvaa alueellisella tiedolla. Sitä saadaan esimerkiksi alueellisten barometrien ja paikallisen seurannan tuloksista. Lisäksi tarvitaan kokemustietoa, jonka avulla tunnistetaan merkkejä ilmiöiden kehittymisestä ja saadaan ymmärrystä ilmiöiden paikallisesta luonteesta.
Esimerkki: Hyvinvoinnin strategisen johtamisen rakenteet ovat Pohjois-Karjalassa hyvät. Valtuustoille valmisteltavat hyvinvointikertomukset, jotka linjaavat hyvinvointityötä, on joko tehty ja annettu valtuustoille tai niiden valmistelu on pitkällä.
Hyvinvoiva ja terve väestö: Pohjois-Karjala pähkinänkuoressa Lyhyt yhteenveto (osa) (Pohjois-Karjalan hyvinvointikertomus 2013)
Hyvinvointi- ja terveyserot näkyviin tarkastelussa
Vaikka hyvinvointi ja terveys keskimäärin paranevat, eriarvoisuus ei ole vähentänyt. Hyvinvoinnin ja terveyden eroja eri väestöryhmien välillä ei usein voi esittää kuntatasoisesti, sillä väestöryhmät ovat kooltaan pieniä. Aluetasolla tämä tarkastelu on yleensä mahdollista.
Eroja hyvinvoinnissa tai palvelujen käytössä voi olla esimerkiksi sosioekonomisen aseman, asuinpaikan tai kulttuuritaustan mukaan. Väestöryhmittäinen tarkastelu kannattaa tehdä ainakin sosioekonomisen aseman mukaan.
Esimerkki: Kouluterveyskyselyn tulokset kertovat, että ammatillisten oppilaitosten opiskelijat Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Pohjanmaalla kokevat terveytensä ja hyvinvointinsa heikommaksi kuin lukiolaiset ja he ovat useammin myös ylipainoisia. Lukiolaisiin verrattuna humalajuominen, päivittäinen tupakointi ja laittomien huumeiden kokeilut ovat ammatillisten oppilaitosten opiskelijoilla yleisempää. (Varsinais-Suomen alueellinen hyvinvointikertomus 2015)
