Kuntien hyvinvointikertomusten arviointi

Alueellisessa hyvinvointikertomustyössä voi myös tarkastella kuntien kertomusten laatua.

Sivun asiasisältö kuvamuodossa esitettynä.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä eriarvoisuuden vähentämisen osa-alueet (Rotko ym. 2013)

Tavoitteen asettelu

Selite: Käsittää strategia- ja ohjelmatyön sekä poliittisen sitoutumisen vahvistamisen. Edellytyksenä on ongelman tunnistaminen.

Säädös: Kunnan on strategisessa suunnittelussa asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia. (Sote-järjestämislaki)

Laadulliset indikaattorit:
Tietoperusta, johon HVKn tavoitteet perustuvat:

  • indikaattoritieto ja -lähteet (montako indikaattoria, onko kaikista ikäryhmistä, onko erityisryhmiä huomioitu, miten hyvinvointieronäkökulma)
  • kokemuksellinen tieto kuntalaisilta tai esim. työntekijöiltä; asiakirjat
  • perustuvatko tavoitteet em. tietopohjaan (varmistetaan miten voidaan arvioida)?
  • ovatko tavoitteet yhteydessä kunnan talous- ja toimintasuunnitelmaan?
  • onko hyvinvointikertomus-prosessi yhteydessä kunnan vuosikelloon?

Tieto, seuranta ja arviointi

Selite: Seurantatietoa käytetään väestön hyvinvoinnin ja terveyden kehityksestä hälyttävien ilmiöiden tunnistamiseksi.

Säädös (Sote-järjestämislaki):

  • Raportointi vuosittain valtuustolle
  • Laaja hyvinvointikertomus kerran valtuustokaudessa
  • Nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutaho

Laadulliset indikaattorit:

  • onko HVK valmistunut?
  • onko sähköinen?
  • onko HVK valtuuston hyväksymä?
  • missä kaikkialla HVK on käsitelty?
  • onko hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutaho määritelty
  • kenelle kuuluu päävastuu hyvinvointikertomuksen päivittämisestä ja seurannasta ja raportoinnista valtuustolle vuosittain

Yhteistyö

Selite: Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen edellyttää hallinnon alojen yhteistyö. Lisäksi yhteistyörakenteita tarvitaan toiminnan eri tasoilla johto, toiminnan käynnistäminen ja koordinointi. Laaja-alainen yhteistyö lisää ymmärrystä ongelmasta ja mahdollistaa uusien keinojen innovoinnin.

Säädös: Kunnan on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. (Sote-järjestämislaki)

Laadulliset indikaattorit:
Poikkihallinnollisuus

  • onko HVK toteutettu poikkihallinnollisesti (tekijä, tukiryhmä, ohjausryhmä)?
  • onko poikkihallinnollisuuden toteutuminen varmistettu kunnan hyvinvoinnin edistämisen rakenteissa ja toimissa (yhdyshlö/koordinaattori, hyvinvointiryhmä)?
  • ovatko järjestöt ym. yhteistyökumppanit olleet mukana HVK prosessissa (osallisuus HVK-prosessissa, roolin näkyminen toimenpiteissä)?
  • ovatko kuntalaiset osallistuneet HVK-prosessiin?
  • onko alueellista yhteistyötä?
  • kuinka paljon kunnan päätöksenteossa käytetään EVAa?

Tiedosta toimintaan

Selite: Toimenpiteiden tulisi perustua tietoon niiden vaikutuksista ja vaikuttavuudesta. Alue- ja kuntatasolla päätetään mihin toimintaan kohdennetaan, mitä konkreettisesti pitää tehdä ja miten.

Säädös: Kunnan ja hyvinvointialueen on päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon tehtävien ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin (Sote-järjestämislaki)

Laadulliset indikaattorit:

  • vastaavatko HVKn toimenpide-ehdotukset kunnassa vallitsevaan tilanteeseen
  • miten paljon EVAa hyödynnetty toimenpiteitä valittaessa?
  • onko ”hyviä käytäntöjä” valittu? (onko hyödynnetty kansallisia ohjelmia ja niissä suositeltuja käytäntöjä?)