Usein kysyttyä influenssarokotuksista
Milloin influenssarokotteen voi antaa, jos henkilö on sairastanut koronainfektion?
Rokotteen voi antaa toipilasvaiheessa, kun kuume on laskenut. Jos henkilö on sairaalassa, rokotus kannattaa antaa ennen kuin hän kotiutuu tai siirtyy jatkohoitopaikkaan edellyttäen, että rokotukselle ei ole muuta estettä.
Milloin influenssarokotteen voi antaa, jos henkilö on altistunut koronainfektiolle?
Influenssarokotteen voi antaa oireettomalle henkilölle.
Mitä tehdään flunssakaudella, jos henkilölle tulee kuumetta tai lämpöilyä influenssarokotuksen jälkeen?
Kuume tai lämpöily ainoana oireena voi johtua rokotuksesta tai se voi olla hengitystieinfektioon liittyvä oire. Lasten nenäsumutteena annettavan rokotteen jälkeen voi esiintyä nenän tukkoisuutta ja nuhaa.
Jos rokotuksen jälkeen ilmenee hengitystieoireita ja henkilöllä on kuumetta, on syytä jäädä kotiin. Lisäksi on tärkeä huomioida tartuntatautien torjunnan alueelliset ohjeet.
Miten influenssa- ja koronarokotukset Suomessa ajoitetaan?
THL on suositellut, että influenssa- ja koronarokotukset annetaan yhtaikaa, silloin kun se on mahdollista. Rokotettavana on yli miljoona ihmistä, joten rokotukset vaativat paljon henkilökuntaa. Kahteen rokotuskierrokseen hyvinvointialueiden resurssit eivät riittäisi ilman erillisjärjestelyitä. THL on myös suositellut, että pitkäaikaishoitolaitoksissa koronarokotuksia voi antaa jo ennen influenssarokotuksia, jos tartuntatilanne tilanne tätä vaatisi.
Influenssa- ja koronarokotusten ajoitus on haastavaa silloin, kun rokotukset annetaan samaan aikaan. Koronaepidemian alkua on vaikea etukäteen ennustaa, kun taas influenssaepidemian huippu on usein vasta vuodenvaihteen jälkeen. Influenssarokotetta ei myöskään mielellään anneta kovin varhain syksyllä, sillä erityisesti iäkkäämmillä ihmisillä rokotteen suojateho hiipuu nopeasti, alle puolessa vuodessa.
Milloin influenssarokote pitäisi ottaa?
Rokote kannattaa ottaa ennen influenssakauden alkua, mielellään marras-joulukuussa. Rokotuksen voi hakea vuodenvaihteen jälkeenkin.
Rokottamisesta ei ole haittaa influenssaepidemian aikanakaan. Rokotteen antaman suojan kehittymiseen menee kuitenkin pari viikkoa. Jos on jo saanut influenssatartunnan, rokote ei ennätä estää sairastumista kyseistä influenssavirusta vastaan. Rokote voi kuitenkin suojata muilta myöhemmin kiertäviltä influenssaviruksilta.
Voiko influenssa- ja koronarokotteen ottaa samaan aikaan?
Kyllä voi. Influenssarokotteen voi ottaa samaan aikaan tai millä aikavälillä tahansa minkä tahansa muun rokotteen kanssa.
Rokottamisen tärkeimmät muistisäännöt
Miten voi tietää, että rokote suojaa taudin leviämiseltä?
Tämä on hyvin osoitettavissa erilaisin tutkimuksin, joita on tehty muun muassa kohtalaisen suljetuissa yksiköissä, kuten sairaaloissa, vanhainkodeissa ja armeijayksiköissä. Kun influenssarokotuskattavuus nousee, taudin leviäminen vähenee tai estyy, vaikka joku toisi influenssan yhteisöön.
Englannissa nenäsumuterokotteella tehty tutkimus osoitti, että lasten rokotukset vähensivät myös kyseisen alueen aikuisten sairastumista influenssaan.
Voinko tartuttaa muita, jos olen saanut tartunnan, mutta minulla ei ole influenssan oireita?
Kyllä voit. Kun epidemioita on seurattu ja mallinnettu tartuntaketjuja, on kuitenkin todettu, että oireettoman tai vähäoireisen henkilön tartuttavuus on korkeintaan puolet selvästi influenssaa sairastavan tartuttavuudesta.
Onko influenssarokote turvallinen?
Influenssarokote on turvallinen. Pistettävä rokotteet ovat olleet Suomessa käytössä yli 40 vuotta. Kaikkiaan maailmalla niitä on annettu jo miljardeja annoksia. Nenäsumuterokotetta on käytetty länsimaissa 20 vuoden ajan. Sitä on annettu kymmeniä miljoonia annoksia.
Kaikilla rokotteilla on haittavaikutuksia, mutta niitä esiintyy vain pienellä osalla rokotetuista.
- Nenäsumuterokote voi aiheuttaa nuhaa ja nenän tukkoisuutta.
- Pistettävät rokotteet aiheuttavat rokotuskohdan punoitusta ja aristusta.
- Joskus rokotetuille tulee lihas- ja nivelkipua, päänsärkyä tai lämpöä. Nämä oireet menevät ohi parissa päivässä ja niitä voit hoitaa kuume- ja kipulääkkeillä.
Muut haittavaikutukset ovat harvinaisia. Vakavia haittoja ilmenee hyvin harvoin. Esimerkiksi vakava allerginen reaktio anafylaksia on hyvin harvinainen, noin yksi tapaus miljoonaa rokotettua kohden.
Heikentävätkö influenssarokotukset vastustuskykyä?
Influenssarokotteet eivät heikennä vastustuskykyä, ne päinvastoin vahvistavat sitä. Ne valmistavat elimistön puolustusjärjestelmää kohtaamaan influenssaviruksen.
Toisin kuin itse tauti, rokottaminen ei häiritse elimistön puolustautumista muita taudinaiheuttajia vastaan. Influenssan seurauksena voi saada jälkitaudin, kuten keuhkokuumeen tai keuhkoputkentulehduksen. Influenssan jälkeen myös sydäninfarktien ja aivoverenkierron häiriöiden määrä on lisääntynyt. Rokotuksen jälkeen tällaisia jälkitauteja ei ole odotettavissa.
Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että rokotetuilla on ylipäätään vähemmän infektioita kuin rokottamattomilla.
Miten pitkään VaxigripTetra-rokotetta on käytetty?
VaxigripTetra-rokote vastaa koostumukseltaan saman valmistajan Vaxigrip-rokotetta, joka on ollut käytössä jo vuodesta 1968. Tänä aikana sitä on annettu yli 1,8 miljardia annosta. Ainoa ero on, että Vaxigrip-rokote antoi suojaa kolmea influenssavirusta vastaan, VaxigripTetra-rokote neljää virusta vastaan.
VaxigripTetraa on käytetty Euroopassa laajalti vuodesta 2016 lähtien. Turvallisuushuolia ei ole ilmennyt.
Suojaako influenssarokote minua sataprosenttisesti oireettomalta taudinkantajuudelta ja siltä, etten tietämättäni tartuta esimerkiksi monisairaita potilaita?
Influenssarokote ei suojaa taudilta täysin. Se ei myöskään takaa, etteikö tautia voisi tartuttaa eteenpäin.
Rokote on kuitenkin paras keino suojautua influenssalta. Se on myös paras tapa pyrkiä varmistamaan, ettei levitä tautia oireisena, oireettoman infektion aikana tai jo 1–2 päivää ennen oireiden alkua.
Suojaako viime talvena otettu influenssarokote edelleen?
Influenssarokotteen antama suoja kestää noin vuoden verran. Viime talvena otettu rokote ei siis välttämättä suojaa tulossa olevalta influenssalta. Vanhoilla ihmisillä rokotteen antama suojateho hiipuu nopeammin kuin työikäisillä, jopa puolessa vuodessa.
Miksi joka vuosi tarvitaan uudenlainen influenssarokote?
Influenssavirus muuntaa pintarakenteitaan, jotta se välttäisi elimistön puolustusmekanismeja. Tämän vuoksi valtavirukset eli virukset, jotka aiheuttavat eniten tautitapauksia, ovat joka vuosi vähän erilaisia.
Jotta rokote suojaisi influenssalta, rokotteiden valmistamisessa käytetään juuri niitä viruskantoja, joiden oletetaan aiheuttavan seuraavan kauden epidemian. Tämän vuoksi Maailman terveysjärjestö määrittää rokoteviruskannat joka vuosi uudestaan.
Suojaako nykyinen influenssarokote myös sikainfluenssalta?
Sekä pistettävät influenssarokotteet että nenäsumutteena annettava influenssarokote antavat suojaa myös sikainfluenssaa vastaan. Pandemiakauden 2009–2010 jälkeen sikainfluenssavirus jäi kiertämään ympäri maailmaa ja muuttui virukseksi, joka aiheuttaa tavallista kausi-influenssaa.
Voiko rokotteesta saada influenssan?
Tavanomaiset pistettävät influenssarokotteet eivät voi aiheuttaa influenssaa. Ne eivät sisällä kokonaisia, eläviä viruksia, ainoastaan pieniä influenssaviruksen osasia.
Nenäsumuterokotteen sisältämät elävät influenssavirukset on heikennetty siten, että ne eivät pysty lisääntymään lämpimissä olosuhteissa kuten alemmissa hengitysteissä. Rokotevirukset eivät siis pysty aiheuttamaan influenssaa. Sen sijaan ne herättävät elimistön puolustuskyvyn lisääntymällä nenän limakalvolla.
Voiko rokotettu saada influenssan, kun epidemia tulee?
Influenssarokotteen antama suoja vaihtelee epidemiakaudesta toiseen. Teho riippuu siitä,
- kuinka kauan on kulunut rokottamisesta tartunnan saamiseen
- miten hyvin rokotevirukset vastaavat kiertäviä epidemiaviruksia
- millaisille influenssaviruksille rokotettava on aiemmin elämässään altistunut
- miten voimakas altistus tartunnalle on nyt kyseessä.
Rokotettukin voi joskus saada influenssan, mutta hänen oireensa ovat yleensä lievempiä kuin rokottamattomien.
Voiko rokotettava saada kovemman taudin, jos influenssaa on jo liikkeellä ja rokotus annetaan?
Jos rokotettava henkilö on jo saanut influenssatartunnan, rokotus ei ehdi tehota. Suoja muodostuu kahden viikon aikana rokotuksen jälkeen. Tavallista vaikeampaa tautia rokottamisen takia ei ole odotettavissa.
Altistaako influenssarokote flunssalle ja infektiokierteelle?
Ei altista. Nuhakuumeita aiheuttavia viruksia kiertää väestössä erityisesti syys- ja talvikauden aikana.
Influenssarokote annetaan loppusyksystä, jolloin liikkeellä on useita kymmeniä erilaisia viruksia, jotka aiheuttavat hengitystieinfektioita. On mahdollista, että rokotushetkellä rokotettavalla on jo itämässä nuhakuume, jonka oireet vain sattuvat alkamaan rokottamisen jälkeen.
Kun on tehty vertailevia tutkimuksia, ei ole voitu osoittaa, että influenssarokotetuilla olisi tavallista nuhakuumetta eli flunssaa enemmän kuin rokottamattomilla.
Voivatko nyt käytössä olevat influenssarokotteet aiheuttaa narkolepsiaa?
Ei ole näyttöä siitä, että mikään nykyisin Suomessa käytössä oleva influenssarokote aiheuttaisi narkolepsiaa.
Influenssapandemian torjuntaan käytetty Pandemrix-sikainfluenssarokote aiheutti lisääntyneen riskin sairastua narkolepsiaan. Suomessa ja muualla tehtyjen narkolepsiatutkimusten havainnot viittaavat siihen, että Pandemrix-rokotteen antigeeniseos yhdessä tehosteaineen kanssa olisi myötävaikuttanut narkolepsian ilmenemiseen henkilöillä, jotka olivat taudille perinnöllisesti alttiita.
Lukuisista immunologisista tutkimuksista huolimatta edelleenkään ei tiedetä, millä tavalla narkolepsia on puhjennut niille runsaalle kahdelle sadalle henkilölle, jotka saivat Pandemrix-rokotteen.
Rokotteet, joita käytetään kausi-influenssan torjuntaan kansallisessa rokotusohjelmassa tällä kaudella Suomessa, eroavat Pandemrix-rokotteesta siten, että niissä ei ole samanlaista antigeeniseosta eikä tehosteainetta.
Kuinka hyvin rokote suojaa työikäisiä ja vanhuksia?
Influenssarokotteen teho vaihtelee eri vuosina. Teho riippuu muun muassa siitä,
- kuinka paljon influenssavirus on muuttunut
- kuinka hyvin rokotteeseen valittujen viruskantojen ja epidemiaa aiheuttavien influenssavirusten rakenteet vastaavat toisiaan
- millainen on rokotettavien jo olemassa oleva vastustuskyky epidemioina esiintyviä viruksia vastaan
- millainen on rokotettavan kyky muodostaa suojaavia vasta-aineita ja soluja
- kuinka pian rokottamisen jälkeen rokotettu kohtaa influenssaviruksen.
Influenssarokote tuottaa terveille henkilöille paremmin vasta-aineita kuin kroonisia sairauksia poteville.
Työikäisillä rokotteen antama suoja oireista influenssaa vastaan vaihtelee 50–80 %, jos rokotevirukset vastaavat väestössä suureen osaan leviäviä influenssaviruksia. Jos H1N1 on valtavirus, suoja on 70–90 %.
Iän myötä rokotteen teho heikkenee. Riskiryhmiin kuuluvilla ja 65 vuotta täyttäneillä rokottamisen on osoitettu vähentävän influenssasta johtuvia sairaalahoitoja keskimäärin 40–70 % ja kuolleisuutta 50–70 %.
Rokotettujen influenssaan sairastuneiden oireet ovat yleensä lievempiä kuin rokottamattomien.
Onko myös vuodeosasto- tai laitoshoitopotilailla oikeus maksuttomaan influenssarokotukseen?
Vuodeosasto- ja laitospotilailla on oikeus maksuttomaan rokotukseen, jos he ovat täyttäneet 65 vuotta tai kuuluvat lääketieteelliseen riskiryhmään.
Rokottaminen ei ole aiheellista, jos henkilön yleistilanteen vuoksi on päätetty pidättäytyä aktiivisista hoitotoimista ja siirtyä terminaalihoitoon. Tällainen tilanne on esimerkiksi laitoshoitoa vaativa nopeasti etenevä dementia tai nopeasti kuolemaan johtavan pahanlaatuinen sairaus. Rokotusta ei esimerkiksi anneta tapauksissa, joissa laitoshoitopotilaan keuhkokuumetta ei hoidettaisi mikrobilääkkeillä.
Maksuttoman rokotteen antamisesta voi yleensä päättää rokotuksen antava terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja. Jos tapaus on epäselvä, päätöksen tekee hoitava lääkäri.
Päätöksenteossa tulee luonnollisesti ottaa huomioon laitoshoitopotilaan omat ja hänen omaistensa toiveet influenssarokotuksen antamisesta.
Kenelle influenssarokotetta ei pidä antaa?
Rokotetta ei saa antaa, jos rokotettavalle on aiemmin influenssarokotteen antamisen jälkeen ilmaantunut henkeä uhkaava, anafylaktinen reaktio, jolle ei ole todettu muuta syytä.
Kuumeen tai kuumeisen taudin aikana rokotetta ei anneta. Rokotusta siirretään, kunnes potilas on toipunut.
Varotoimet ja vasta-aiheet influenssarokotuksissa
Voiko kananmunalle allergiselle antaa influenssarokotteen?
Kananmunalle allerginen henkilö voidaan useimmiten rokottaa aivan normaalisti. Valtaosalle ei tule oireita, vaikka rokote on valmistettu hedelmöitetyissä kananmunissa.
Esimerkiksi pikkulapsi, joka saa iho- ja suolioireita kananmunasta, voidaan rokottaa ilman erityistoimenpiteitä. Lasta ei tarvitse etukäteen altistaa tai testata, vaikka hän ei olisi koskaan syönyt kananmunaa.
Influenssarokotetta suositellaan kaikille niille, joilla on riski saada vakava influenssa tai siihen liittyvä vaikea komplikaatio. Tutkimustiedon mukaan rokotusta voi yksilöllisesti harkita myös voimakkaasti kanamunalle allergiselle henkilölle, joka on kananmunaa syötyään saanut anafylaktisen reaktion. Tällöin rokotus annetaan polikliinisissa olosuhteissa esimerkiksi terveyskeskuksessa.
Tarkemmat ohjeet kananmunalle allergisen rokottamisesta
Voiko tiomersaalille allergiselle antaa influenssarokotteen?
Kyllä. Esimerkiksi kansallisen rokotusohjelman VaxigripTetra-rokote sekä Fluenz Tetra -nenäsumuterokote eivät sisällä tiomersaalia.
Voiko influenssarokotteen antaa reumaa sairastavalle, joka saa vastustuskykyä heikentävää hoitoa. Milloin henkilö rokotetaan, kun lääkityksessä ei ole taukoa?
Influenssarokotusta suositellaan henkilöille, joiden elimistön vastustuskyky on heikentynyt. Pistettävät influenssarokotteet eivät sisällä eläviä viruksia ja niitä voi turvallisesti antaa myös vastustuskyvyltään heikentyneille henkilöille.
Jos perustaudin vuoksi lääkityksessä ei voida perustaudin vuoksi pitää taukoa, rokotus voidaan antaa milloin tahansa. Immuunivaste voi jäädä heikommaksi, mutta osittainenkin suoja on parempi vaihtoehto kuin influenssalle altistuminen rokottamattomana.
Rokotuksen vaihtoehtona on olemassa reseptilääkkeitä, joiden käyttö on aloitettava kahden vuorokauden kuluessa influenssan oireiden alkamisesta.
Kumpi on parempi, rokotus vai lääke?
Rokotus on paras ja käytännössä ainoa keino ehkäistä influenssaa. Hoitava lääkäri voi harkita lääkehoitoa influenssan ennaltaehkäisyyn seuraavissa tapauksissa:
- Rokotetta ei voi vasta-aiheiden vuoksi antaa henkilölle, jolla on korkea riski sairastua influenssaan.
- On oletettavissa, että rokotteen aikaansaama suoja jää vaillinaiseksi kiertävän viruksen muuntautumisen tai muiden antigeenisten ominaisuuksien vuoksi.
Oireiden alkamisen jälkeen otettu lääkehoito ei ehkäise influenssaa, mutta voi lyhentää oireiden kestoa. Lääkityksen voi aloittaa myös rokotetulle.
