Synnyttäneen äidin äitiyden selvittäminen
Lastenvalvoja voi selvittää synnyttäneen äidin äitiyttä tilanteessa, jossa äiti-lapsisuhteesta ei ole merkintää väestötietojärjestelmässä, eikä kyseisestä suhteesta voida esittää luotettavaa asiakirjaa.
Äitiyden selvittämiseen voidaan edetä vasta sitten, kun on osoitettu, ettei luotettavaa asiakirjaa voida kohtuudella saada. Kohtuuttomuusedellytys ei täyty mm. tilanteessa, jossa luotettavan asiakirjan saamiseen kuluu useampia kuukausia tai asiakirjan hankkimisesta aiheutuu jonkin verran kustannuksia.
Kohtuuttomuutta arvioitaessa voidaan huomioida muun muassa otaksutun synnyttäneen äidin esittämä selvitys siitä, mitä toimenpiteitä viranomaiset maassa, josta asiakirjoja yritetään hankkia, ovat edellyttäneet asiakirjojen hankkimiseksi ja mitä toimenpiteitä henkilö on jo tehnyt saadakseen asiakirjat hankituksi. Kohtuuspykälä ei ole tarkoitettu ohituskaistaksi, vaan lähtökohtana on, että henkilön pitää hankkia tarpeelliset asiakirjat ja niihin mahdollisesti tarvittavat laillistukset ja käännökset, jos se on kohtuudella mahdollista.
Äitiyden selvittämistä koskeva neuvottelu ja selvittämistä koskeva kuuleminen
Jos kohtuuttomuusedellytys täyttyy eli otaksutun synnyttäneen äidin ei ole mahdollista kohtuudella saada luotettavaa asiakirjaa äiti-lapsisuhteesta, otaksuttu synnyttänyt äiti kutsutaan äitiyden selvittämistä koskevaan neuvotteluun. Neuvottelu kirjataan asiakirjalle VSAK-02B.
Jos lapsella on huoltaja tai muu laillinen edustaja, hänet voidaan kutsua neuvotteluun tarpeen mukaan. Neuvottelu hänen kanssaan kirjataan edellä mainitulle asiakirjalle. Lapsen huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi selvittämistä koskien. Kuuleminen kirjataan kuulemisasiakirjalle VSAK-05.
Jos väestötietojärjestelmään on merkitty äidin avioliitto, aviomies merkitään lapselle isäksi äitiyden vahvistamisen yhteydessä, jos avioliitto on ollut voimassa lapsen syntymän aikaan. Tästä syystä neuvotteluun pyritään kutsumaan myös aviomies, jotta hänelle voidaan kertoa vanhemmuusmerkinnästä seuraavat oikeusvaikutukset. Samalla aviomiestä kuullaan äitiyden selvittämisestä. Kuuleminen kirjataan kuulemisasiakirjalle VSAK-05.
Oikeusgeneettinen tutkimus
Äitiyden selvittämiseen liittyy aina oikeusgeneettinen tutkimus. Tutkimus tilataan tavalliseen tapaan asiakirjalla VSAK-14 ja näytteenotto dokumentoidaan asiakirjalle VSAK-15.
Jos lapsi ymmärtää tutkimuksen merkityksen, tämä tieto merkitään otaksutun äidin neuvotteluasiakirjaan VSAK-02B. Tällöin lapsi itse allekirjoittaa vanhemmuustutkimuksen näytteenottoasiakirjan VSAK-15.
Jos lapsi on 15-17-vuotias (tai lähestyy 15 vuotta), hänen kanssaan pidetään selvittämistä koskeva neuvottelu, joka kirjataan neuvotteluasiakirjalle VSAK-03.
Jos lapsi ei voi antaa itse suostumustaan oikeusgeneettiseen vanhemmuustutkimukseen, eikä hänellä ole huoltajaa tai muuta laillista edustajaa, joka voisi antaa suostumuksen lapsen puolesta, näyte voidaan ottaa ilman suostumusta lastenvalvojan valvonnassa vanhemmuuden selvittämistä varten, jollei se, jonka vanhemmuuden selvittämisestä on kyse, tätä vastusta.
Selvittämispöytäkirja
Äitiyden selvittämisestä laaditaan pöytäkirja VSAK-06B. Digi- ja väestötietovirasto vahvistaa äitiyden äitiyden selvittämisen perusteella. Lastenvalvojan tulee kirjata joko neuvotteluasiakirjaan tai pöytäkirjaan selvitys siitä, miksi äiti-lapsisuhteesta ei ollut mahdollista saada luotettavaa asiakirjaa.
Huoltajamerkinnät
Kun DVV äitiyden selvittämisen jälkeen vahvistaa äitiyden, äiti merkitään samanaikaisesti lapsen huoltajaksi. Jos äiti on ollut avioliitossa lapsen syntymän aikaan, aviomies merkitään sekä isäksi että huoltajaksi äitiyden vahvistamisen yhteydessä.
