Vanhemmuuden tunnustaminen ennen lapsen syntymää

Lapsen äiti on se, joka on synnyttänyt lapsen. Kun lapsi on syntynyt synnyttäneen äidin ja tämän aviomiehen avioliiton aikana, aviomies on lapsen isä.

Kun synnyttävä äiti ei ole avioliitossa miehen kanssa, toinen vanhemmuus on tunnustettava ja vahvistettava erikseen. Isyys tai toinen äitiys voidaan vahvistaa joko tunnustamisen perusteella Digi- ja väestötietovirastossa tai tarvittaessa kanneteitse tuomioistuimessa.

Tällä sivulla

• Vanhemmuuden tunnustaminen ennen lapsen syntymää
• Tunnustamisen vastaanottaminen VanhemmuusWebillä
• Äitiysneuvolassa annettava informaatio tunnustamismahdollisuudesta ja tunnustamisen merkityksestä
• Tunnustamisen merkitys ja vanhemmuuden vahvistamisen oikeusvaikutukset
• Lapsen syntymää edeltävä vanhemmuuden tunnustamisasiakirja
• Tunnustamisen peruuttaminen tai kiistäminen
• Vanhemmuuden selvittäminen lapsen syntymän jälkeen

Vanhemmuuden tunnustaminen ennen lapsen syntymää

Vanhemmuus voidaan tunnustaa jo raskausaikana sen hyvinvointialueen äitiysneuvolassa, jossa perheelle on annettu raskaudenaikaisia neuvolapalveluita. Vanhemmuuden tunnustamisen voi vastaanottaa äitiysneuvolassa vain terveydenhoitaja tai kätilö. Tunnustamisen voi vastaanottaa myös lastenvalvoja sillä hyvinvointialueella, jonka alueella synnyttävällä äidillä on kotikunta, jos tämä esittää todistuksen raskaudestaan. Suositeltu tunnustamisajankohta on raskauden puolenvälin jälkeen, jolloin keskenmenoriski on alkuraskautta pienempi. 

Synnyttävän äidin ja vanhemmuuden tunnustajan tulee olla yhtä aikaa paikalla sillä äitiysneuvola- tai lastenvalvojakäynnillä, jolla tunnustaminen otetaan vastaan. Synnyttävän äidin ja vanhemmuuden tunnustajan ei tarvitse asua yhdessä, jotta vanhemmuuden tunnustaminen raskausaikana olisi mahdollista. 

Synnyttävän äidin tulee hyväksyä tunnustaminen. Synnyttävällä äidillä ja tunnustajalla tulee olla jokin asetuksessa 804/2022 määritellyistä henkilöllisyysasiakirjoista ja kummankin tulee ymmärtää tunnustamisen merkitys. 

Henkilöllisyyden toteamiseksi hyväksyttävät asiakirjat
Vanhemmuuden tunnustamisen merkitys ja vanhemmuuden vahvistamisen oikeusvaikutukset

Vanhemmuus vahvistetaan Digi- ja väestötietovirastossa lapsen syntymän jälkeen, jos 

• lapsi on syntynyt elävänä,
• tunnustamista ei ole peruttu tai kiistetty ennen lapsen syntymää,
• eikä ole syytä epäillä, ettei tunnustaja ole lapsen vanhempi.

Lapselle voidaan vahvistaa toinen äiti, kun lapsi on syntynyt hedelmöityshoidon tuloksena ja toinen äiti yhteisymmärryksessä synnyttäneen äidin kanssa on antanut suostumuksen hedelmöityshoitoon 1.4.2019 jälkeen. Äitiyttä ei kuitenkaan voida vahvistaa, jos siittiöiden luovuttaja on suostunut siihen, että hänet voidaan vahvistaa hoidon tuloksena syntyneen lapsen isäksi.

Tunnustamisen vastaanottaminen VanhemmuusWebillä

Jotta VanhemmuusWeb voidaan ottaa käyttöön, sen käyttämiseen tarvitaan käyttäjätunnukset. Yleensä kunta tai hyvinvointialue hakee tunnukset vastuukäyttäjälle, joka myöntää käyttäjätunnuksia äitiysneuvolan terveydenhoitajille ja kätilöille. 

VanhemmuusWebissa tunnustaminen vastaanotetaan käyttäen VSAK-01-asiakirjaa: Lapsen syntymää edeltävä vanhemmuuden tunnustamisasiakirja. Jos VanhemmuusWeb ei ole käytettävissä, asiakirja on käytettävissä sivulta: 
Vanhemmuuden selvittämisessä käytettävät asiakirjat

Äitiysneuvolassa annettava informaatio tunnustamismahdollisuudesta ja tunnustamisen merkityksestä

Jotta vanhemmuuden tunnustaminen voidaan vastaanottaa äitiysneuvolassa, on synnyttävälle äidille ja tunnustajalle annettava tapaamisilla riittävästi tietoa tunnustamisen merkityksestä ja vanhemmuuden vahvistamisen oikeusvaikutuksista. Tähän sisältyy myös tieto siitä, että jos vanhemmuus vahvistetaan raskaudenaikaisen tunnustamisen perusteella, tunnustajasta tulee lapsen huoltaja, kun vanhemmuus vahvistetaan.
Vanhemmuuden tunnustamisen merkitys ja vanhemmuuden vahvistamisen oikeusvaikutukset

Äitiysneuvolan ensikäynnillä informoidaan vanhemmuuden tunnustamisen mahdollisuudesta perhetietoja selvitettäessä. Myöhemmillä käynneillä, esimerkiksi raskausviikoilla 22–24, tiedustellaan synnyttävältä äidiltä ja toiselta vanhemmalta, haluavatko he, että vanhemmuuden tunnustaminen otetaan vastaan raskausaikana äitiysneuvolassa. Jos vanhemmuus halutaan tunnustaa raskausaikana, vanhemmille tulee kertoa 

• vanhemmuuden tunnustamisen merkityksestä ja vanhemmuuden vahvistamisen oikeusvaikutuksista 
• velvollisuudesta pysyä totuudessa tunnustaessaan vanhemmuutta ja hyväksyessään vanhemmuuden tunnustamisen
• tunnustamisen peruuttamis- ja kiistämismahdollisuudesta. 

Samassa yhteydessä käydään läpi asiat, joiden perusteella tunnustamista ei voida vastaanottaa äitiysneuvolassa.  Terveydenhoitajan, kätilön ja lastenvalvojan on kieltäydyttävä ottamasta vastaan tunnustamista:

• Jos synnyttävä äiti vastustaa tunnustamista. Vastustamis- ja hyväksymisoikeus on myös alaikäisellä äidillä.
• Tunnustajan tai synnyttävän äidin henkilöllisyyttä ei voida luotettavasti selvittää. 
  • Henkilöllisyyden toteamiseksi hyväksyttävät asiakirjat
• On syytä epäillä, ettei tunnustajaa voida vahvistaa lapsen isäksi tai äidiksi.
• On syytä epäillä, että synnyttävä äiti tai tunnustaja ei mielentilansa, kielivaikeuksien tai muun syyn vuoksi kykene ymmärtämään tunnustamisen merkitystä.

Jos tunnustamisen vastaanottamisen kieltäytymisperusteita ei tässä vaiheessa ole, sovitaan vanhempien kanssa vanhemmuuden tunnustamisen vastaanottamisesta neuvolassa. Ajankohta sijoitetaan yleensä 25. raskausviikon jälkeen, useimmiten raskausviikoille 30–32.

Kun vanhemmuuden tunnustaminen otetaan vastaan: 

1. Molemmat vanhemmat ovat paikalla ja varmistutaan vielä siitä, että esteitä tunnustamisen vastaanottamiselle ei ole. Synnyttävän äidin ja vanhemmuuden tunnustajan ei tarvitse asua yhdessä käyttääkseen tunnustamismahdollisuutta ennen lapsen syntymää.
2. Täytetään Lapsen syntymää edeltävä vanhemmuuden tunnustamisasiakirja (VSAK-01) DVV:n VanhemmuusWeb-ilmoitusjärjestelmässä toimimalla järjestelmän antamien ohjeiden mukaisesti. Lue lisää:
   Ennakkotunnustamisen ilmoittaminen
   VanhemmuusWeb
   Jos järjestelmä ei ole käytettävissä, tunnustamisasiakirja (VSAK-01) on käytettävissä sivulta:
   Vanhemmuuden selvittämisessä käytettävät asiakirjat
3. Tunnustamisen vastaanottamisesta tehdään merkintä molempien potilaskertomukseen.
4. Toimenpidekoodi kirjataan synnyttävän äidin potilaskertomukseen.
   1. OAA70: isyyden tunnustamisen vastaanottaminen äitiysneuvolassa ennen lapsen syntymää
   2. OAA71: äitiyden tunnustamisen vastaanottaminen äitiysneuvolassa ennen lapsen syntymää
5. Jos kyseessä on monikkoraskaus, täytetään yksi tunnustamisasiakirja, joka kattaa kaikki syntyvät lapset.

Vanhemmuuden tunnustamisen vastaanottaminen ei edellytä erillistä käyntiä äitiysneuvolassa, vaan tunnustaminen ja sitä edeltävä tiedottaminen sisällytetään osaksi äitiysneuvolan määräaikaisia terveystarkastuksia.  

Koska vanhemmuuden tunnustamisen vastaanottaminen ennen lapsen syntymää on laissa annettu äitiysneuvolan terveydenhoitajan/kätilön tehtäväksi, noudattaa terveydenhuollon ammattihenkilö kirjaamisessa ja asiakirjojen tallentamisessa terveydenhuollon potilasasiakirjoja koskevaa lainsäädäntöä.

Vanhemmuuden tunnustamisen vastaanottamista ja kirjauksia koskeva Tiedä ja toimi -kortti sisältää hyödyllistä tietoa prosessista.
Vanhemmuuden tunnustaminen äitiysneuvolassa ennen lapsen syntymää (Tiedä ja toimi -kortti )

Lapsen syntymää edeltävä vanhemmuuden tunnustamisasiakirja (VSAK-01)

Tunnustamisasiakirja sisältää olennaiset asiat vanhemmuuden tunnustamisesta. Kuten edellä kerrotaan, vanhemmuuslaissa on yksityiskohtaisesti säädetty ne asiat, joiden johdosta terveydenhoitajan, kätilön ja lastenvalvojan tulee aina kieltäytyä vanhemmuuden tunnustamisen vastaanottamisesta.

Synnyttävälle äidille ja vanhemmuuden tunnustajalle tulee kertoa vanhemmuuden tunnustamisen merkitys ja vanhemmuuden vahvistamisen oikeusvaikutukset, jotka on kerrottu näiden sivujen lisäksi myös tunnustamisasiakirjan (VSAK-01) ohjesivulla sekä VanhemmuusWebissä.
Vanhemmuuden tunnustamisen merkitys ja vanhemmuuden vahvistamisen oikeusvaikutukset

Synnyttävän äidin ja tunnustajan tulee ymmärtää näiden asioiden lisäksi se, että heillä on velvollisuus pysyä totuudessa vanhemmuutta tunnustaessaan ja tunnustamista hyväksyessään.

Jos on syytä epäillä tai on tiedossa, että isäehdokkaita on useampi kuin yksi, vanhemmuuden tunnustaminen ennen lapsen syntymää ei ole mahdollista. Tällaisissa tilanteissa lastenvalvoja selvittää isyyttä lapsen synnyttyä ja tarvittaessa tehdään oikeusgeneettinen isyystutkimus (DNA-tutkimus), jolla saadaan varmuus biologisesta isyydestä.

Jos tunnustamisen vastaanottaminen on mahdollista, kirjataan synnyttävän äidin ja vanhemmuuden tunnustajan nimi- ja henkilötiedot sekä tieto siitä, käytettiinkö asioinnissa tulkkia. Tunnustamisen vastaanottajan on huolehdittava siitä, että tunnustamisasiakirjan allekirjoittavat tunnustaja, synnyttävä äiti ja tunnustamisen vastaanottanut terveydenhoitaja, kätilö tai lastenvalvoja samalla kertaa. 

Nimi- ja syntymäaikatietojen kirjauksessa tulee noudattaa erityistä huolellisuutta, jos henkilön tietoja ei ole Suomen väestörekisterissä. Jos mahdollista, käytetystä ulkomaisen valtion viranomaisen myöntämästä asiakirjasta toimitetaan kopio Digi- ja väestötietovirastoon tunnustamisasiakirjan mukana, jotta nimien kirjoitusasu voidaan vielä tarkistaa ennen vanhemmuustiedon kirjaamista. 

Synnyttävälle äidille ja tunnustajalle tulee kertoa, että tunnustamisasiakirjan täyttäminen ei vielä johda vanhemmuuden vahvistamiseen vaan lapsen synnyttyä elävänä Digi- ja väestötietovirasto vahvistaa vanhemmuuden, ellei ole syytä epäillä, että tunnustaja ei ole lapsen vanhempi. Digi- ja väestötietovirasto ilmoittaa päätöksestään synnyttäneelle äidille ja tunnustajalle. Tunnustajasta tulee lapsen huoltaja, kun vanhemmuus vahvistetaan. 

Tunnustamisasiakirjasta otetaan kopio synnyttävälle äidille ja tunnustajalle. Äitiysneuvolassa ei tarvitse säilyttää kopiota vanhemmuuden tunnustamisasiakirjasta. Näin ollen riittää, että terveydenhoitaja tai kätilö tekee tunnustamisen vastaanottamisesta merkinnän potilastietojärjestelmään. Näin voidaan todentaa, että tunnustaminen on vastaanotettu asianmukaisesti ja toimenpide tulee myös tilastoitua terveydenhuollon järjestelmiin. Katso ohjeet Tiedä ja toimi -kortista.
Vanhemmuuden tunnustaminen äitiysneuvolassa ennen lapsen syntymää (Tiedä ja toimi -kortti ) 

Löydät asiakirjan kootulta asiakirjasivulta:
Vanhemmuuden selvittämisessä käytettävät asiakirjat

Jos synnyttävä äiti ja tunnustaja eivät asu yhdessä, heidän tulee ottaa yhteyttä lastenvalvojaan lapsen syntymän jälkeen, jos he haluavat sopia lapsen elatuksesta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta. Näitä sopimuksia ei voi tehdä äitiysneuvolassa eikä ennen lapsen syntymää.

Jos lapsi syntyy kuolleena, tunnustaminen jää vaikutuksettomaksi. Jos lapsi syntyy elävänä, mutta kuolee ennen kuin vanhemmuus on vahvistettu, vanhemmuus voidaan vahvistaa.

Hedelmöityshoito

Jos synnyttävälle äidille on annettu hedelmöityshoidoista annetun lain (1237/2006) 1 §:ssä tarkoitettua hedelmöityshoitoa ja lapsi syntyy hoidon tuloksena, hedelmöityshoitotodistus on tunnustamisasiakirjan pakollinen liite.

Nais-miespari

Isyyden tunnustaminen: Hoidon tuloksena syntyvän lapsen isäksi vahvistetaan se, joka yhteisymmärryksessä synnyttävän äidin kanssa antoi suostumuksensa hoitoon. Menettely on samanlainen riippumatta siitä, käytettiinkö hedelmöityshoidossa miehen omia siittiöitä vai luovutettuja siittiöitä. 

Naispari

Äitiyden tunnustaminen: Siittiöiden luovuttaja ei ole hedelmöityshoidoista annetun lain 16 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla suostunut siihen, että hänet voidaan vahvistaa hoidon tuloksena syntyneen lapsen isäksi. Naisen, joka yhteisymmärryksessä synnyttävän äidin kanssa antoi suostumuksen hedelmöityshoitoon, voidaan vahvistaa olevan lapsen synnyttäneen ohella lapsen äiti. 

Isyyden tunnustaminen: Siittiöiden luovuttaja on hedelmöityshoidoista annetun lain 16 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla suostunut siihen, että hänet voidaan vahvistaa hoidon tuloksena syntyneen lapsen isäksi. Tällöin toista äitiyttä ei voida vahvistaa, koska siittiöiden luovuttaja vahvistetaan lapsen isäksi.

Hedelmöityshoito, jota on annettu synnyttävälle äidille yksin

Isyyden tunnustaminen: Siittiöiden luovuttaja on hedelmöityshoidoista annetun lain 16 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla suostunut siihen, että hänet voidaan vahvistaa hoidon tuloksena syntyneen lapsen isäksi.  

Tunnustamisen peruuttaminen tai kiistäminen

Se, joka on tunnustanut vanhemmuutensa ennen lapsen syntymää, voi peruuttaa tunnustamisensa ilmoittamalla siitä kirjallisesti Digi- ja väestötietovirastolle (DVV) ennen lapsen syntymää. Lisätiedot ilmoituksen tekemisestä löytyvät DVV:n sivuilta.
Vanhemmuuden vahvistaminen (DVV)

Peruuttamisen voi tehdä sähköpostitse osoitteeseen vanhemmuus(at)dvv.fi (viesti lähetetään turvasähköpostilla DVV:n verkkosivujen kautta) tai postitse osoitteeseen:

Digi- ja väestötietovirasto
PL 1007
28101 Pori

Jos vanhemmuus on tunnustettu Ahvenanmaalla, peruuttaminen tulee ilmoittaa kirjallisesti Ahvenanmaan valtionvirastolle osoitteeseen:

Ahvenanmaan valtionvirasto
Maistraattiyksikkö
PL 58
22101 Maarianhamina

Synnyttävä äiti tai se, joka katsoo olevansa tunnustajan sijasta lapsen vanhempi voi edellä esitetyllä tavalla ilmoittaa käsityksensä siitä, että lapsen tunnustanut ei ole lapsen vanhempi. 

Peruuttaminen tai kiistäminen käynnistää lapsen vanhemmuuden selvittämisen samalla tavalla kuin niissä tilanteissa, joissa lapsi on syntynyt avioliiton ulkopuolella ja vanhemmuutta ei ole tunnustettu ennen lapsen syntymää. Lastenvalvoja kutsuu osapuolet tuolloin vanhemmuuslain 9 §:n mukaiseen neuvotteluun vanhemmuuden selvittämiseksi lapsen syntymän jälkeen. Vanhemmuutta ei tuolloin voida vahvistaa ennen lapsen syntymää annetun tunnustamislausuman perusteella. 

Vanhemmuuden selvittäminen lapsen syntymän jälkeen

Synnyttänyt äiti ja lapsen toinen vanhempi (joko avioliiton perusteella todettu isä tai raskaudenaikaisen tunnustamisen perusteella vahvistettu vanhempi, kun vanhemmuus on tunnustettu 1.1.2023 jälkeen) voivat tarvittaessa pyytää vanhemmuuden selvittämistä lastenvalvojalta ennen kuin kuusi kuukautta on kulunut lapsen syntymästä.