Vanhemmuuden selvittäminen ja tunnustaminen lapsen syntymän jälkeen

Lastenvalvoja aloittaa vanhemmuuden selvittämisen saatuaan tiedon alle 18-vuotiaasta lapsesta, jolle ei ole todettu tai vahvistettu toista vanhempaa.

Tieto lapsesta voi tulla väestötietojärjestelmän rekisterinpitäjältä tai esimerkiksi lapsen synnyttäneeltä äidiltä tai henkilöltä, joka haluaa tunnustaa vanhemmuuden. Vanhemmuutta selvitetään myös tilanteissa, joissa vanhemmuus on kumottu käräjäoikeuden tai Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä.

Lastenvalvoja selvittää täysi-ikäisen lapsen vanhemmuutta siinä tapauksessa, että lapsen mahdollinen vanhempi on tunnustanut vanhemmuuden tai ilmoittanut aikovansa tunnustaa vanhemmuuden, jos vanhemmuuden selvittäminen osoittaa hänen olevan lapsen vanhempi. Jos täysi-ikäisen lapsen mahdollinen vanhempi on kuollut, asia ei voi edetä lastenvalvojan toimesta.

Tällä sivulla

• Vanhemmuuden selvittämistä koskevat neuvottelut
• Synnyttäneen äidin tai mahdollisen toisen vanhemman neuvotteluasiakirja vanhemmuuden selvittämiseksi
• Lapsen neuvotteluasiakirja vanhemmuuden selvittämiseksi
• Lapsen syntymän jälkeinen vanhemmuuden tunnustamisasiakirja
• Vanhemmuuden tunnustamisen kuulemisasiakirja
• Pöytäkirja vanhemmuuden selvittämisestä
• Vanhemmuuden tunnustamisen hyväksymisasiakirja
• Virka-apupyyntö ulkomaille

Vanhemmuuden selvittämistä koskevat neuvottelut

Vanhemmuuden selvittämistä koskevaan neuvotteluun kutsutaan synnyttänyt äiti ja lapsen mahdollinen toinen vanhempi (jos mahdollista) sekä lapsi, jos hän on täyttänyt 15 vuotta tai on pian täyttämässä 15 vuotta. Neuvottelun tarkoituksena on saada sellaisia tietoja, joiden avulla vanhemmuus voidaan selvittää.

Jos lapsi on tunnustettu ennen lapsen syntymää, mutta vanhemmuuden tunnustaminen on peruutettu ja kiistetty kirjallisesti Digi- ja väestötietovirastolle ennen lapsen syntymää, aloitetaan vanhemmuuden selvittäminen kutsumalla synnyttänyt äiti ja mahdollinen toinen vanhempi neuvotteluun. Tällaisessa tilanteissa raskausaikana annettu tunnustaminen jää vaikutuksettomaksi.

Kun täysi-ikäisen lapsen mahdollinen vanhempi haluaa tunnustaa vanhemmuutensa, tiedustellaan lapselta, haluaako hän, että vanhemmuus selvitetään. Jos vanhemmuutta lähdetään selvittämään, järjestetään myös näissä tilanteissa vanhemmuuden selvittämistä koskeva neuvottelu mahdolliselle toiselle vanhemmalle, synnyttäneelle äidille ja lapselle. Jos synnyttänyt äiti on edesmennyt tai äiti ei halua osallistua vanhemmuuden selvittämisprosessiin, tämä ei estä vanhemmuuden selvittämistä lastenvalvojan toimesta.

Neuvottelun aluksi lastenvalvojan tulee selostaa asianosaisille vanhemmuuden selvittämiseen liittyvät toimenpiteet sekä vanhemmuuden tunnustamisen merkitys ja vanhemmuuden vahvistamisen oikeusvaikutukset. 
Tunnustamisen merkitys ja vanhemmuuden vahvistamisen oikeusvaikutukset

Synnyttäneellä äidillä ja mahdollisella toisella vanhemmalla on velvollisuus pysyä totuudessa antaessaan tietoja vanhemmuuden selvittämistä varten, tunnustaessaan vanhemmuuden sekä silloin kun henkilöä kuullaan tunnustamisen johdosta. 

Synnyttäneen äidin tai mahdollisen toisen vanhemman neuvotteluasiakirja vanhemmuuden selvittämiseksi (VSAK-02)

Neuvottelu avioliiton aikana syntyneen tai raskausaikana tunnustetun lapsen vanhempien kanssa kirjataan asiakirjaan: Avioliiton aikana syntyneen tai raskausaikana tunnustetun lapsen vanhempien neuvotteluasiakirja vanhemmuuden selvittämiseksi (VSAK-07).
Avioliiton aikana syntyneen tai raskausaikana tunnustetun lapsen vanhemmuuden selvittäminen

Asiakirjaan kirjataan niiden henkilöiden tiedot, joita vanhemmuuden selvittäminen koskee sekä sen henkilön yhteystiedot, jota neuvottelu koskee. Lisäksi kirjataan tieto tulkin käyttämisestä kyseisessä neuvottelussa sekä henkilöllisyyden toteamistapa. 
Henkilöllisyyden toteamiseksi hyväksyttävät asiakirjat

Neuvotteluasiakirjaan kirjataan henkilöiden antamat tiedot lapsen mahdollisesta toisesta vanhemmasta. Asiakirjassa on työn tueksi kysymyksiä, joiden avulla selvitetään kuka/ketkä voivat tulla kyseeseen lapsen vanhempiehdokkaina. Nykyisin, kun laskettu aika on useimmissa raskauksissa selvitetty varhaisen ultraäänitutkimuksen perusteella, raskauden alkamisaika on mahdollista arvioida suhteelliselle lyhyelle ajanjaksolle.

Neuvotteluasiakirjassa kysytään lisäksi synnyttäneen äidin suostumus oikeusgeneettiseen vanhemmuustutkimukseen, jos mahdollinen isä sitä pyytää tai lastenvalvoja katsoo tutkimuksen tarpeelliseksi. Mahdollisen isän osalta kysytään hänen kantaansa tutkimuksen tarpeellisuuteen sekä hänen suostumuksensa.

Ellei vanhemmuustutkimusta voida tehdä, koska lapsesta ei saada näytteitä, lastenvalvojan tulee ajaa kannetta isyyden vahvistamiseksi. 

Neuvotteluasiakirjan ”Lisätiedot”-kohtaa voidaan käyttää tarpeen mukaan. 

Hedelmöityshoito

Jos lapsen synnyttäneelle äidille on annettu hedelmöityshoidoista annetun lain (1237/2006) 1 §:ssä tarkoitettua hedelmöityshoitoa ja lapsi on syntynyt hoidon tuloksena, tiedot annetusta hedelmöityshoidosta tulee täyttää neuvotteluasiakirjan lopussa olevaan taulukkoon.

Hedelmöityshoitotodistus tulee liittää tunnustamisasiakirjaan.  

Nais-miespari

Isyyden selvittäminen: Hoidon tuloksena syntyneen lapsen isäksi vahvistetaan se, joka yhteisymmärryksessä lapsen synnyttäneen äidin kanssa antoi suostumuksensa hoitoon. Menettely on samanlainen riippumatta siitä, käytettiinkö hedelmöityshoidossa miehen omia siittiöitä vai luovutettuja siittiöitä. 

Naispari

Äitiyden selvittäminen: Siittiöiden luovuttaja ei ole hedelmöityshoidoista annetun lain 16 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla suostunut siihen, että hänet voidaan vahvistaa hoidon tuloksena syntyneen lapsen isäksi. Naisen, joka yhteisymmärryksessä lapsen synnyttäneen äidin kanssa antoi suostumuksen hedelmöityshoitoon, voidaan vahvistaa olevan lapsen synnyttäneen ohella lapsen äiti. 

Isyyden selvittäminen: Siittiöiden luovuttaja on hedelmöityshoidoista annetun lain 16 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla suostunut siihen, että hänet voidaan vahvistaa hoidon tuloksena syntyneen lapsen isäksi. Tällöin toista äitiyttä ei voida vahvistaa, koska siittiöiden luovuttaja vahvistetaan lapsen isäksi.  

Hedelmöityshoito, jota on annettu synnyttäneelle äidille yksin

Isyyden selvittäminen: Siittiöiden luovuttaja on hedelmöityshoidoista annetun lain 16 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla suostunut siihen, että hänet voidaan vahvistaa hoidon tuloksena syntyneen lapsen isäksi.  

Toista vanhemmuutta ei selvitetä: Jos siittiöiden luovuttaja ei ole hedelmöityshoidoista annetun lain 16 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla suostunut siihen, että hänet voidaan vahvistaa hoidon tuloksena syntyneen lapsen isäksi, toista vanhemmuutta ei selvitetä. Synnyttäneen äidin kanssa pidetään kuitenkin vanhemmuuden selvittämistä koskeva neuvottelu. Hedelmöityshoitotodistuksen perusteella lastenvalvoja voi tehdä vanhemmuuden selvittämisen keskeyttämispäätöksen (vanhemmuuslaki 14 §).

Hedelmöityshoito ulkomailla

Jos hedelmöityshoitoa on annettu ulkomailla, eikä siitä ole esittää todistusta, tulee Digi- ja väestötietovirastoon toimittaa vanhemmuuden selvittämisen asiakirjojen mukana muu käytettävissä oleva selvitys. Selvityksen tulee osoittaa hedelmöityshoidon osapuolet ja suostumukset annettuun hoitoon sekä tiedon siitä, oliko se, jonka siittiöitä käytettiin hoidossa suostunut isyyden vahvistamiseen, kun hoitoa annettiin naisparille tai synnyttäneelle äidille yksin.

Vanhemmuuslain 29 §:n 2 momentin tilanteet

Neuvotteluasiakirjoissa ja vanhemmuustutkimuksen näytteenottoasiakirjassa on erillinen kohta tilanteille, joissa henkilöiden henkilöllisyyttä ei voida todeta asetuksessa 168/2024 säädetyistä henkilöllisyysasiakirjoista. Näissä vanhemmuuslain 29 §:n 2 momentin tilanteissa ilmoitetaan, pystyikö henkilö esittämään henkilöllisyyden todentamiseksi jonkinlaisen asiakirjan tai muun selvityksen (esimerkiksi vastaanottokeskuksen asiakaskortin, muun kuin Suomen myöntämän muukalaispassin jne.).

Nimi- ja syntymäaikatietojen kirjauksessa tulee noudattaa erityistä huolellisuutta, kun henkilön tietoja ei ole Suomen väestörekisterissä. Jos mahdollista, henkilöllisyyden todentamiseksi esitystä asiakirjasta (edellä mainitut esimerkit ynnä muut) otetaan kopio, joka toimitetaan vanhemmuuden selvittämisen ja tunnustamisen asiakirjojen kanssa Digi- ja väestötietovirastoon, jotta nimien kirjoitusasu voidaan vielä tarkistaa ennen vanhemmuustiedon kirjaamista.

Jos henkilöillä ei ole hyväksyttävää henkilöllisyysasiakirjaa, eikä sellaista ole kohtuudella saatavissa, tulee synnyttäneestä äidistä, lapsesta ja mahdollisesta isästä tilata oikeusgeneettinen vanhemmuustutkimus. Samoin toimitaan, jos perhesiteitä osoittavat asiakirjat ovat puutteelliset. Isyys voidaan vahvistaa, jos vanhemmuuden selvittäminen ja oikeusgeneettinen vanhemmuustutkimus osoittavat kyseisen miehen olevan lapsen isä (vanhemmuuslaki 29 § 2 momentti). 
Oikeusgeneettinen vanhemmuustutkimus

Löydät asiakirjan kootulta asiakirjasivulta:
Vanhemmuuden selvittämisessä käytettävät asiakirjat

Lapsen neuvotteluasiakirja vanhemmuuden selvittämiseksi (VSAK-03)

Asiakirjaa käytetään pidettäessä neuvottelu vanhemmuuden selvittämiseksi 15 vuotta täyttäneen lapsen kanssa. Tilanteesta riippuen  voi toisinaan olla tarpeen  pitää neuvottelu myös alle 15-vuotiaan lapsen kanssa, jos lapsi kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Neuvottelu kirjataan myös silloin, kun on selvitettävä alle 15-vuotiaan lapsen toivomukset ja mielipide vanhemmuuslain 63 §:n 1 momentin mukaisesti.

Asiakirjaan kirjataan niiden henkilöiden tiedot, joita vanhemmuuden selvittäminen koskee sekä sen henkilön yhteystiedot, jota neuvottelu koskee. Lisäksi kirjataan tieto tulkin käyttämisestä kyseisessä neuvottelussa sekä henkilöllisyyden toteamistapa. 
Henkilöllisyyden toteamiseksi hyväksyttävät asiakirjat

Asiakirjaan kirjataan, onko kyseessä lapsi, jonka toista vanhemmuutta ei ole vahvistettu, onko vanhemmuus kumottu vai onko kyseessä avioliiton aikana syntynyt tai raskausaikana tunnustettu lapsi, jonka vanhemmuuden toinen henkilö on tunnustanut tai ilmoittanut aikovansa tunnustaa. Asiakirjaan kirjataan lisäksi 15 vuotta täyttäneen lapsen suostumus vanhemmuuden selvittämiseen ja hänen antamansa tiedot mahdollista vanhempaa koskien. Jos 15 vuotta täyttänyt lapsi vaatii vanhemmuuden selvittämisen keskeyttämistä, tehdään vanhemmuuslain 14 §:n mukainen keskeyttämispäätös.

Asiakirjassa kysytään myös, suostuuko lapsi oikeusgeneettiseen vanhemmuustutkimukseen, jos mahdollinen isä sitä pyytää tai lastenvalvoja katsoo tutkimuksen tarpeelliseksi. Toisinaan voi olla tarpeen kirjata myös jonkin verran alle 15-vuotiaan lapsen kanta vanhemmuuden selvittämiseen tai oikeusgeneettisen vanhemmuustutkimuksen tekemiseen. 

Löydät asiakirjan kootulta asiakirjasivulta:
Vanhemmuuden selvittämisessä käytettävät asiakirjat

Lapsen syntymän jälkeinen vanhemmuuden tunnustamisasiakirja (VSAK-04)

Vanhemmuuden tunnustaminen kirjataan tälle asiakirjalle, kun vanhemmuus tunnustetaan lapsen syntymän jälkeen. Asiakirjassa ovat lapsen, synnyttäneen äidin ja tunnustajan yksilöintitiedot sekä tunnustajan henkilöllisyyden toteamistapa. Jos tunnustajan henkilöllisyyttä ei voida luotettavasti todentaa, isyys voidaan vahvistaa, jos vanhemmuuden selvittäminen ja oikeusgeneettinen vanhemmuustutkimus osoittavat, että mies on lapsen isä (vanhemmuuslain 29 §:n 2 momentit tilanteet).
Henkilöllisyyden toteamiseksi hyväksyttävät asiakirjat

Vanhemmuuden tunnustaja allekirjoittaa asiakirjan henkilökohtaisesti tunnustajan vastaanottajan läsnä ollessa. Tätä asiakirjaa käytetään tunnustajan osalta myös silloin, kun  henkilö tunnustaa avioliiton aikana syntyneen tai 1.1.2023 jälkeen raskausaikana tunnustetun lapsen vanhemmuuden.

Vanhemmuuden tunnustamiseen voi liittyä tarve järjestää kuulemisia ja hyväksymisiä tilanteesta riippuen. Synnyttäneelle äidille tulee tarjota mahdollisuus tulla kuulluksi tunnustamisen johdosta. Jos synnyttänyttä äitiä kuullaan samassa tapaamisessa, jossa tunnustaminen otetaan vastaan, kuuleminen voidaan kirjata tunnustamisasiakirjalle. Tällöin myös synnyttäneen äidin henkilöllisyyden toteamistapa tulee kirjata tunnustamisasiakirjalle.

Löydät asiakirjan kootulta asiakirjasivulta:
Vanhemmuuden selvittämisessä käytettävät asiakirjat

Vanhemmuuden tunnustamisen kuulemisasiakirja (VSAK-05)

Kuulemisen tarkoituksena on selvittää, onko kuultavalla jotain sellaista tietoa, joka tukee sitä, että vanhemmuuden tunnustaja on lapsen vanhempi. Kuultavalla voi olla myös olla sellaista tietoa, jonka perusteella on syytä epäillä, ettei tunnustaja ole vanhempi. Tällöin voi olla tarpeen tehdä oikeusgeneettinen vanhemmuustutkimus biologisen isyyden varmistamiseksi, ellei sitä ole jo aiemmin tehty. 

Synnyttäneelle äidille on varattava tilaisuus tulla kuulluksi tunnustamisen johdosta. Kuulemistilaisuus on varattava myös lapsen huoltajalle, jos se pystytään järjestämään hankaluudetta. Jos vanhemmuuden tunnustaja on alaikäinen, kuullaan tunnustajan huoltajaa tai muuta laillista edustajaa. Tilanteen mukaan voidaan kuulla myös muita henkilöitä. 

Jos tunnustaminen koskee täysi-ikäistä lasta, myös näissä tilanteissa synnyttäneelle äidille on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Jos synnyttänyt äiti ei käytä tilaisuutta tulla kuulluksi (tai jos äiti on edesmennyt), tämä ei estä vanhemmuuden selvittämisen loppuunsaattamista.

Kuuleminen voidaan toimittaa kirjallisesti, jolloin kuulemisasiakirja lähetetään postitse kuultavalle. Kuuleminen voidaan suorittaa myös henkilökohtaisesti, jolloin kuultavan henkilöllisyys tulee todeta.
Henkilöllisyyden toteamiseksi hyväksyttävät asiakirjat

Löydät asiakirjan kootulta asiakirjasivulta:
Vanhemmuuden selvittämisessä käytettävät asiakirjat

Pöytäkirja vanhemmuuden selvittämisestä (VSAK-06)

Lastenvalvojan on laadittava vanhemmuuden selvittämisestä pöytäkirja. Pöytäkirjaan tulee merkitä kaikki ne tiedot, jotka ovat välttämättömiä vanhemmuutta vahvistettaessa tai kumottaessa.

Pöytäkirja koostaa yhteen kaikki kyseisen vanhemmuuden selvittämisen asianosaiset sekä selvittämisen vaiheet sellaisen lapsen osalta, jolla selvittämisen alkaessa oli vain yksi oikeudellinen vanhempi, synnyttänyt äiti. 

Pöytäkirjaan kirjataan tieto, onko oikeusgeneettisiä vanhemmuustutkimuksia tehty sekä lastenvalvojan tekemä johtopäätös kunkin mahdollisena vanhempana pidetyn henkilön vanhemmuuden suhteen. Lisäksi pöytäkirjaan tulee kirjata, milloin oikeusgeneettisessä vanhemmuustutkimuksessa osallisina olleet ovat saaneet tiedon tutkimustuloksesta. Jos oikeusgeneettisessä vanhemmuustutkimuksessa on tutkittu miehen (tai synnyttäneen äidin sijaan) sukulaisia tai oikeudenomistajat ovat antaneet suostumuksensa vainajan näytteen tutkimiseksi, myös heille ilmoitetaan oikeusgeneettisen vanhemmuustutkimuksen tulos. Tämä tiedoksianto kirjataan Lisätiedot-kohtaan.

Pöytäkirjassa on lisäksi tiedot siitä, onko vanhemmuus tunnustettu ja kenen toimesta tai onko haastehakemus toimitettu käräjäoikeuteen vanhemmuuden vahvistamiseksi.  

Jos vanhemmuuden selvittäminen ja oikeusgeneettinen vanhemmuustutkimus tai hedelmöityshoitotodistus ovat osoittaneet kuolleen henkilön olevan lapsen vanhempi, oikeudenomistajat ovat voineet antaa suostumuksensa, että vanhemmuus vahvistetaan ilman oikeudenkäyntiä Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä. Jos oikeudenomistajat eivät ole antaneet suostumustaan vanhemmuuden vahvistamiseen Digi- ja väestötietovirasto päätöksellä tai oikeudenomistajissa on esimerkiksi alaikäisiä henkilöitä, jotka eivät voi antaa suostumusta vahvistamiseen ilman oikeudenkäyntiä, lastenvalvojan tulee nostaa kanne vanhemmuuden vahvistamiseksi tuomioistuimessa.

Pöytäkirjan lopussa olevaan liitelistaan merkitään, mitkä muut asiakirjat liittyvät kyseiseen vanhemmuuden selvittämiseen.

Vanhemmuuslain 15 §:n 2 momentin mukaisesti synnyttäneellä äidillä, 15 vuotta täyttäneellä lapsella ja sillä, jolla on 32 tai 33 §:ssä säädetty kanneoikeus on pyynnöstä oikeus saada tiedot vanhemmuuden selvittämispöytäkirjasta kokonaisuudessaan siitä riippumatta, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 11 §:n 2 momentin 1 kohdassa säädetään. 

Löydät asiakirjan kootulta asiakirjasivulta:
Vanhemmuuden selvittämisessä käytettävät asiakirjat

Vanhemmuuden tunnustamisen hyväksymisasiakirja (VSAK-08)

Jos vanhemmuuden tunnustaminen koskee 15 vuotta täyttänyttä lasta, hänen tulee hyväksyä tunnustaminen henkilökohtaisesti hyväksymisen vastaanottajan läsnä ollessa. Vanhemmuutta ei voida tunnustamisen perusteella vahvistaa, jos lapsi ei hyväksy tunnustamista. 

Hyväksymisasiakirjan käyttämisestä on lisätietoja sivulla:
Avioliiton aikana syntyneen tai raskausaikana tunnustetun lapsen vanhemmuuden selvittäminen

Virka-apupyyntö ulkomaille

Kun vanhemmuusasiaan osallinen asuu ulkomailla, lastenvalvoja voi pyytää ulkoministeriöltä virka-apua henkilön tapaamiseksi ulkomailla.

Vanhemmuuslain mukaan tunnustamislausuman, tunnustamisen johdosta kuulemisen sekä hyväksymislausuman voi ulkomailla ottaa vastaan sellainen Suomen edustustossa palveleva henkilö, joka voi konsulipalvelulain (498/1999) 33 §:n mukaan antaa edustuston toimipiirissä notaaripalveluja.

Lisäksi Suomen edustustossa palveleva henkilö voivat antaa virka-apua vanhemmuuden selvittämistä varten toimitettavan neuvottelun järjestämiseksi sekä valvoa vanhemmuustutkimusnäytteen ottamisen. 

Virka-apupyyntö ulkomaille