Avioliiton aikana syntyneen tai raskausaikana tunnustetun lapsen vanhemmuuden selvittäminen

Lastenvalvoja voi tietyissä tilanteissa selvittää vanhemmuutta myös silloin, kun lapsella on kaksi vanhempaa (vanhemmuuslain 6 §:n 3 momentin 1 tai 2 kohta).

Tällä sivulla 

Avioliiton aikana syntyneen tai raskausaikana tunnustetun lapsen vanhempien neuvotteluasiakirja vanhemmuuden selvittämiseksi (VSAK-07)

  • Tätä asiakirjaa käytetään, kun pidetään neuvottelu avioliiton aikana syntyneen lapsen äidin ja avioliiton perusteella todetun isän kanssa tai raskaudenaikaisen tunnustamisen perusteella vahvistetun vanhemman kanssa vanhemmuuden selvittämiseksi. Lapsella on näin ollen kaksi oikeudellista vanhempaa selvittämisen alkaessa.
  • Huomaa, että raskausaikana tunnustetun lapsen vanhemmuutta voidaan selvittää siinä tapauksessa, että vanhemmuus on tunnustettu vanhemmuuslain voimassa ollessa eli 1.1.2023 jälkeen.

Asiakirjaan kirjataan, selvitetäänkö vanhemmuutta sen perusteella, että vanhemmat ovat yhdessä pyytäneet vanhemmuuden selvittämistä ennen kuin lapsen syntymästä on kulunut kuusi kuukautta, vai sen vuoksi, että toinen henkilö on tunnustanut tai ilmoittanut aikovansa tunnustaa lapsen. Molemmissa tilanteissa tulee saada kummankin vanhemman pyyntö/hyväksyminen ennen kuin selvittäminen voi edetä. 

Asiakirja voidaan täyttää yhteisesti, jos henkilöt ovat yhtä aikaa paikalla tai erikseen, jos neuvottelut pidetään eri aikaan.  Asiakirjaan kirjataan tiedot lapsesta, synnyttäneestä äidistä ja lapsen toisesta vanhemmasta, joka on todettu avioliiton perusteella tai vahvistettu raskaudenaikaisen tunnustamisen perusteella sekä yhteystiedot sille henkilölle, jota neuvottelu koskee. Lisäksi kirjataan tieto tulkin käyttämisestä kyseisessä neuvottelussa sekä henkilöllisyyden toteamistapa sille  henkilölle, jota neuvottelu koskee. 
Henkilöllisyyden toteamiseksi hyväksyttävät asiakirjat

Lastenvalvoja selostaa neuvottelussa asianosaisille vanhemmuuden selvittämiseen liittyvät toimenpiteet. Lisäksi tulee selittää, mitä tarkoittaa, jos vanhemmuus kumotaan joko vanhempien yhteisellä hakemuksella tai tunnustajan vanhemmuuden vahvistamisen johdosta. Lisäksi on selostettava, mitkä ovat vanhemmuuden tunnustamisen merkitys ja oikeusvaikutukset, jos tunnustajan vanhemmuus vahvistetaan.
Tunnustamisen merkitys ja vanhemmuuden vahvistamisen oikeusvaikutukset

Tietoja antaessaan lapsen synnyttäneellä äidillä ja lapsen toisella vanhemmalla on velvollisuus pysyä totuudessa. Sama velvollisuus koskee myös tunnustamisen hyväksymistä. 

Vanhemmuuden selvittäminen vanhempien yhteisestä pyynnöstä kuuden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä

Vanhemmuuden selvittäminen perustuu synnyttäneen äidin ja avioliiton perusteella todetun isän tai synnyttäneen äidin ja raskaudenaikaisen tunnustamisen perusteella vahvistetun vanhemman yhdessä tekemään pyyntöön, jonka he ovat esittäneet ennen kuin kuusi kuukautta on kulunut lapsen syntymästä. Neuvottelua ei ole välttämätöntä pitää kuuden kuukauden kuluessa, mutta pyyntö selvittämisestä (käytännössä ajanvaraus neuvotteluun) tulee esittää ennen kuin lapsi on kuuden kuukauden ikäinen. Oikeusgeneettinen isyystutkimus tilataan aina osana isyyden selvittämistä.
Oikeusgeneettinen isyystutkimus

Henkilöiltä tulee tiedustella, onko synnyttänyt äiti saanut hedelmöityshoitoa ajankohtana, jolloin lapsi on saatettu alkuun. Jos hedelmöityshoitoa on annettu, Digi- ja väestötietovirastolla ei ole toimivaltaa kumota isyyttä, vaikka oikeusgeneettinen isyystutkimus osoittaisi, ettei avioliiton perusteella todettu isä ole lapsen biologinen isä.

Jos lapsi ei ole syntynyt hedelmöityshoidon seurauksena ja oikeusgeneettinen isyystutkimus osoittaa, ettei lapsen isä ole lapsen biologinen isä, vanhemmat voivat tehdä yhteisen kumoamishakemuksen Digi- ja väestötietovirastolle vuoden kuluessa lapsen syntymästä.

Vanhemmuuden selvittäminen, kun toinen henkilö on tunnustanut tai aikonut tunnustaa lapsen

Avioliiton aikana syntyneen tai raskausaikana tunnustetun lapsen vanhemmuutta tulee selvittää myös silloin, kun toinen henkilö on tunnustanut tai ilmoittanut aikovansa tunnustaa lapsen vanhemmuuden. Selvittäminen on mahdollista ainoastaan siinä tapauksessa, että synnyttänyt äiti ja lapsen toinen vanhempi hyväksyvät vanhemmuuden selvittämisen.

Vanhempien tulee myös hyväksyä oikeusgeneettisen isyystutkimuksen tekeminen lapsesta, synnyttäneestä äidistä ja vanhemmuuden tunnustajasta, jos tutkimusta pidetään tarpeellisena. Isyystutkimusta ei tällöin tilata avioliiton perusteella todetusta isästä tai raskaudenaikaisen tunnustamisen perusteella vahvistetusta isästä.
Oikeusgeneettinen isyystutkimus

Tässä prosessissa tarvitaan myös neuvotteluasiakirjaa VSAK-02 (täytettynä tunnustajan osalta) ja lapsen syntymän jälkeistä vanhemmuuden tunnustamisasiakirjaa VSAK-04 sekä lapsen neuvotteluasiakirjaa VSAK-03 (jos lapsi on täyttänyt 15 vuotta). 

Vanhemmuuden selvittämisen hyväksyminen ei tarkoita sitä, että vanhemmat olisivat hyväksyneet vanhemmuuden tunnustamisen. Synnyttäneen äidin ja avioliiton perusteella todetun isän tai raskaudenaikaisen tunnustamisen perusteella vahvistetun vanhemman tulee lisäksi hyväksyä vanhemmuuden tunnustaminen ennen kuin vanhemmuus voidaan tunnustamisen perusteella vahvistaa Digi- ja väestötietovirastossa. Tällöin avioliiton perusteella todettu isyys tai raskaudenaikaisen tunnustamisen perusteella vahvistettu vanhemmuus kumoutuu. Tunnustamisen hyväksyminen kirjataan vanhemmuuden tunnustamisen hyväksymisasiakirjalle (VSAK-08)

Vanhemmuuden selvittämisessä käytettävät asiakirjat 

  • Tätä asiakirjaa käyttää lastenvalvoja ja tarvittaessa Suomen edustustossa  palveleva henkilö virka-apua antaessaan.
  • Asiakirjaan kirjataan neuvottelun toimittajan tiedot.

Löydät asiakirjan kootulta asiakirjasivulta:
Vanhemmuuden selvittämisessä käytettävät asiakirjat

Vanhemmuuden tunnustamisen hyväksymisasiakirja (VSAK-08)

Jos vanhemmuuden tunnustaminen koskee 15 vuotta täyttänyttä lasta, hänen tulee hyväksyä tunnustaminen henkilökohtaisesti hyväksymisen vastaanottajan läsnä ollessa. Vanhemmuutta ei voida tunnustamisen perusteella vahvistaa, jos lapsi ei hyväksy tunnustamista. 

Sama tilanne koskee avioliiton aikana syntyneen tai raskausaikana tunnustetun lapsen tunnustamista, jolloin synnyttäneen äidin ja avioliiton perusteella todetun isän tai raskaudenaikaisen tunnustamisen perusteella vahvistetun vanhemman tulee hyväksyä tunnustaminen ennen kuin lapsen vanhemmuus tunnustamisen johdosta voidaan vahvistaa. 

Hyväksymislausuma on annettava henkilökohtaisesti hyväksymisen vastaanottajalle.  Hyväksyjän henkilöllisyys tulee todeta hyväksyttävästä asiakirjasta:
Henkilöllisyyden toteamiseksi hyväksyttävät asiakirjat

Jos joku edellä mainituista henkilöistä ei ole todistettavasti saanut tietoa tunnustamislausuman antamisesta ja henkilöiden olinpaikka on tunnettu, tunnustamisesta on toimitettava tieto saantitodistusta vastaan.

  • Hyväksymisen voi vastaanottaa lastenvalvojan lisäksi Suomen edustustossa palveleva henkilö, henkikirjoittaja ja julkinen notaari.
  • Asiakirjaan kirjataan hyväksymislausuman vastaanottajan tiedot.

Löydät asiakirjan kootulta asiakirjasivulta:
Vanhemmuuden selvittämisessä käytettävät asiakirjat

Pöytäkirja avioliiton aikana syntyneen tai raskausaikana tunnustetun lapsen vanhemmuuden selvittämisestä (VSAK-09)

Avioliiton aikana syntyneen tai raskausaikana tunnustetun lapsen vanhemmuuden selvittämistä koskevassa selvittämispöytäkirjassa kootaan yhteen kaikki kyseisen vanhemmuuden selvittämisen asianosaiset sekä selvittämisen vaiheet. Pöytäkirjaan kirjataan oikeusgeneettisen isyystutkimuksen tulokset, jos tutkimus on tehty sekä johtopäätökset avioliiton perusteella todetun isän tai raskaudenaikaisen tunnustamisen perusteella vahvistetun isän tai isyyden tunnustajan isyydestä. 

Kun vanhemmuuden selvittäminen perustui vanhemmuuslain 6 §:n 3 momentin 1 kohtaan (selvittämispyyntö kuuden kuukauden kuluessa) ja oikeusgeneettinen isyystutkimus osoitti, ettei avioliiton perusteella todettu isän tai raskaudenaikaisen tunnustamisen perusteella vahvistettu isä ole lapsen biologinen isä, synnyttäneelle äidille ja edellä mainitulle henkilölle annetaan alkuperäinen neuvotteluasiakirja (VSAK-07), pöytäkirja (VSAK-09) ja oikeusgeneettisen isyystutkimuksen tutkimuslausunto.

Jos asianosaiset päättävät hakea isyyden kumoamista Digi- ja väestötietovirastolta, he toimittavat nämä asiakirjat itse kumoamishakemuksen liitteinä Digi- ja väestötietovirastoon.  

Jos avioliiton aikana syntyneen tai raskausaikana tunnustetun lapsen vanhemmuutta selvitettiin vanhemmuuslain 6 §:n 3 momentin 2 kohdan perusteella, pöytäkirjaan kirjataan, tehtiinkö lapsesta, synnyttäneestä äidistä ja tunnustajasta oikeusgeneettinen isyystutkimus ja jos tehtiin, mikä tutkimuksen tulos oli. Tutkimustulos ilmoitetaan synnyttäneelle äidille, avioliiton perusteella todetulle isälle tai raskaudenaikaisen tunnustamisen perusteella vahvistetulle isälle, tunnustajalle ja 15 vuotta täyttäneelle lapselle. Jos muu vanhemmuuden selvittäminen osoitti, että tunnustaja on isä, eikä oikeusgeneettistä isyystutkimusta tarvittu, tämä kirjataan pöytäkirjaan. Lastenvalvoja toimittaa asiakirjat Digi- ja väestötietovirastoon.

Tätä asiakirjaa käyttää lastenvalvoja.

Löydät asiakirjan kootulta asiakirjasivulta:
Vanhemmuuden selvittämisessä käytettävät asiakirjat

Päivitetty:

YHTEYSTIEDOT

Marjo Avela
johtava asiantuntija 
[email protected]
puh. 029 524 8723