Turvapaikanhakijoiden terveys ja hyvinvointi
Turvapaikanhakijoiden terveyteen ja hyvinvointiin liittyy erityiskysymyksiä. Terveyskysymysten lisäksi hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi pitkä turvapaikanhakuprosessi ja sen aiheuttama epävarmuus, huoli perheestä ja läheisistä sekä uudessa maassa koettu syrjintä.
Terveyttä edistäviä tekijöitä ovat mm.:
- turvapaikanhakijoiden aiempi koulutustaso, työkokemus ja kielitaito
- tiiviit perhesuhteet, uudet ihmissuhteet, apu kadonneiden omaisten etsintään
- psykososiaalisen tuen saaminen
- mielekäs tekeminen ja merkityksellisyyden kokemukset (mm. opiskelu)
- tunne itsenäisestä pärjäämisestä
- mahdollisuus uskonnon harjoittamiseen.
Turvapaikanhakijoiden terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä erityiskysymyksiä
Infektiotaudit ja rokotukset
Osa turvapaikanhakijoista tulee alueilta, joilla tiettyjä tartuntatauteja esiintyy enemmän kuin Suomessa.
Turvapaikanhakijat voivat altistua erilaisille tartuntataudeille esimerkiksi
- pakomatkan olosuhteiden
- kriisitilanteiden vuoksi puutteellisesti toimineen terveydenhuoltojärjestelmän
- aiemman sairaushistoriansa
- riskikäyttäytymisen vuoksi.
Rokotusohjelman mukaisia rokotteita ei välttämättä ole voitu tarjota kriisin tai vaikeiden elinolosuhteiden vuoksi. Suomessa turvapaikanhakijan aiempien rokotustietojen selvittäminen on haastavaa.
Turvapaikanhakijoille tarjotaan mahdollisuutta osallistua tartuntatautien seulontaan ja rokotuksiin, jotta tartuntatautien leviämistä voidaan ehkäistä ja todettuja tartuntoja hoitaa.
Maahanmuuttaneiden terveyspalvelut ja tartuntatautien ehkäisy (Infektiotaudit ja rokotukset -aihesivusto)
Turvapaikkaa hakevien rokotukset (Rokottaminen-aihesivusto)
Mielen hyvinvointi ja mielenterveys
Turvapaikanhakijoilla voi olla psyykkistä kuormitusta ja mielenterveyteen liittyviä oireita. Monet heistä ovat kohdanneet sotaa, väkivaltaa, kidutusta ja kuolemaa sekä vaarallisen pakomatkan.
Turvapaikanhakijat kohtaavat uudessa maassa erilaisia ongelmia, jotka kuormittavat mielenterveyttä. Esimerkiksi turvapaikkahakemusten pitkät käsittelyajat ja epävarmuus tulevasta heikentävät hyvinvointia.
Vastaanottovaiheessa mielenterveyttä voidaan tukea monin tavoin. Ammattilaisten olisi tunnistettava mielenterveysongelmat sekä ohjattava turvapaikanhakijat oikean avun piiriin. Päihteiden käytöstä on myös kysyttävä, jotta ongelmakäyttö voidaan tunnistaa ja siihen tarjota apua.
Turvapaikanhakijoiden terveys- ja hyvinvointi -tutkimuksen (TERTTU) mukaan
- 40 % aikuisista kokee merkittäviä masennus ja ahdistuneisuusoireita.
- noin 30 % nuorista raportoi merkittäviä psykososiaalisia oireita.
Maahanmuuttaneiden mielenterveys
Suun terveys
Turvapaikanhakijat tarvitsevat tietoa suomalaisessa suun terveydenhuollossa annettavasta hoidosta, hoitoprosesseista sekä suun terveyttä edistävistä tavoista.
Suun ja hampaiden särky oli TERTTU-tutkimuksen mukaan yleistä turvapaikanhakijoilla. Hampaiden reikiintyminen (karies) oli myös verrattain yleistä varsinkin lapsilla.
Suun terveydenhuollon palveluihin hakeutumista voi edistää seuraavin keinoin:
- Alkuterveystarkastuksessa huomioidaan turvapaikanhakijoiden suun terveys ja ohjeistetaan suun omahoitoon sekä palveluiden käyttöön.
- Oikeuslääketieteellisten ikätutkimusten yhteydessä turvapaikanhakijoille kerrotaan heidän suunsa terveydenhoitotarpeista.
Seksuaali- ja lisääntymisterveys
Monet turvapaikanhakijat tulevat maista, joissa seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvä kasvatus ja neuvontapalvelut ovat puutteellisia. Sukupuolitauteihin ja raskauden ehkäisyyn liittyvät tiedot voivat olla vaihtelevia riippuen henkilön lähtömaasta ja koulutustaustasta.
Joidenkin turvapaikanhakijoiden kulttuuriin ja uskontoon saattaa myös liittyä tyttöihin ja naisiin kohdistuvaa sukuelinten silpomista sekä poikien ja miesten ei-lääketieteellisiä ympärileikkauksia. TERTTU-tutkimuksen mukaan
- 10 % tutkimukseen osallistuneista naisista kertoi olevansa raskaana
- 10 % naisista kertoo läpikäyneensä sukuelinten silpomisen (FGM)
- lähes 70 % miehistä kertoo olevansa ympärileikattu.
Maahanmuuttajien seksuaali- ja lisääntymisterveys
Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveys ja hyvinvointi
Alaikäisten osuus turvapaikanhakijoista on huomattava. Heidän hyvinvointiinsa on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Moni alaikäisistä turvapaikanhakijoista saapuu maahan yksin, jolloin perheeltä saatu merkittävä tuki turvapaikanhakuprosessissa puuttuu. Turvapaikanhakijalapsella ja -nuorella voi olla sekä ennen maahantuloa että turvapaikanhakuprosessin aikana useita kasvua ja kehitystä vaarantavia tekijöitä.
Lasten pärjääminen on varmistettava myös erilaisissa perhetilanteissa kuten silloin, jos vanhemmat eivät pysty huolehtimaan lastensa tarpeista oman terveydentilansa vuoksi.
Vastaanottokeskuksissa on alettu huomioida paremmin lasten ja nuorten tarpeet; TERTTU-tutkimuksen mukaan useimpien lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä oli seurannut joku terveydenhuollon ammattilainen.
Yksin tulleet alaikäiset turvapaikanhakijat
