Maahanmuuttaneiden toimintakyky

Toimintakyky kuvaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä, kognitiivisia ja sosiaalisia kykyjä toimia arjessa. Toimintakyky muodostuu yksilön ja ympäristön välisessä vuorovaikutuksessa.

Maahanmuuttaneen toimintakykyä voivat rajoittaa esimerkiksi maahanmuuttoa edeltäneet traumaattiset kokemukset tai erossaolo ja huoli entiseen kotimaahan jääneistä perheenjäsenistä. Syrjimätön ilmapiiri ja ystävyyssuhteet uudessa kotimaassa puolestaan tukevat Suomeen muuttaneen toimintakykyä.

Riittävä toimintakyky auttaa ihmisiä voimaan hyvin, kotoutumaan yhteiskuntaan, jaksamaan työelämässä sekä selviytymään arjesta.

Lue lisää:

Mitä toimintakyky on? (Toimintakyky-verkkosivut, THL)

Lähtömaa vaikuttaa toimintakykyyn liittyvien vaikeuksien yleisyyteen

Toimintakykyyn liittyvät vaikeudet ovat maahanmuuttaneessa väestössä keskimäärin yhtä yleisiä kuin Suomen koko väestössä. Toisaalta tietyistä maista tulleet kokevat, että heillä on vähemmän toimintakykyyn liittyviä vaikeuksia verrattuna koko väestöön.

Työ- ja toimintakyvyn ongelmien yleisyys vaihtelee suuresti lähtömaan mukaan. Esimerkiksi liikkumisrajoitteiden on havaittu olevan koko väestöä yleisempiä erityisesti Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta muuttaneilla. Myös psyykkinen kuormittuneisuus on yleistä näiltä alueilta muuttaneilla.

Tällä hetkellä maahanmuuttanut väestö Suomessa on keskimäärin nuorta, joten toimintakykyyn liittyvät vaikeudet ovat erilaisia kuin ikääntyneemmässä väestössä. Esimerkiksi pakolaistaustaisilla ja turvapaikanhakijoilla toimintakykyä rajoittavat hoitamattomat perussairaudet, vaikeissa oloissa syntyneet sairaudet ja hoitamattomat traumat. Lisäksi Suomi valitsee kiintiöpakolaisiksi erityisesti vammautuneita, vajaakuntoisia ja sairaita henkilöitä.

Suomeen muuttaneen väestön ikääntyessä myös iäkkäille maahanmuuttaneille on erittäin tärkeää tarjota tukea ja kuntoutuspalveluita toimintakyvyn ylläpitämiseksi.

Hyvä toimintakyky auttaa kotoutumaan

Kotoutumisvaiheessa olevien ihmisten toimintakyvyn vahvuuksia ja rajoitteita on tärkeää tunnistaa, jotta heille voidaan tarjota tarvetta vastaavia kuntoutuspalveluita.

Suomeen muuttaneiden ihmisten kotoutumispolkuja voidaan tukea yksilöllisemmin tunnistamalla toimintakyvyn vahvuuksia ja haasteita. THL:n mobiTARMO-hankkeessa kehitettiin työkalu kotoutujan toimintakyvyn tunnistamiseksi ja arvioimiseksi kotoutumisvaiheessa.
Kulttuurisensitiiviset toimintakyvyn arviointimenetelmät mobiilissa (mobiTARMO) (THL)

Lue lisää kulttuurisensitiivisestä työotteesta 

Koronaepidemiasta huolimatta työkyky säilyi lähes entisellään

Usean vuoden kestänyt koronaepidemia vaikutti merkittävästi koko väestön terveyteen ja hyvinvointiin. Verrattuna koko väestöön maahanmuuttaneessa väestössä koettiin useammin toimintakykyä madaltavia haasteita, kuten:

• muistin toimintaan liittyviä haasteita
• psyykkistä kuormittuneisuutta
• vaikeita toimintakyvyn rajoitteita.

Lisäksi maahanmuuttaneet kokivat elämänlaatunsa ja terveytensä hyväksi harvemmin kuin koko väestö.

Koronaepidemiasta ja sen terveyttä heikentävistä vaikutuksista huolimatta maahanmuuttaneet kokivat olevansa lähes yhtä työkykyisiä kuin koko väestö koronaepidemian aikana.

Lähteet

Toimintakyvyn ulottuvuudet voidaan jakaa Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimus (Maamu)

Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointitutkimus (UTH)

Koronaepidemian vaikutukset ulkomailla syntyneiden hyvinvointiin (MigCOVID)

Rask S, Sainio P, Castaneda AE, Härkänen T, Stenholm S, Koponen P, Koskinen S. The ethnic gap in mobility: a comparison of Russian, Somali and Kurdish origin migrants and the general Finnish population. BMC Public Health 2016;16:340–349.

Rask S, Suvisaari J, Koskinen S, Koponen P, Mölsä M, Lehtisalo R, Schubert C, Pakaslahti A, Castaneda AE. The ethnic gap in mental health: a population-based study of Russian, Somali and Kurdish origin migrants in Finland. Scand J Public Health, 2016; 44: 281–290.

Rask S, Paavonen A-M, Lilja E, Koponen P, Suvisaari J, Halla T, Koskinen S, Castaneda AE. Primääriperheestä erossaolo on yhteydessä somalialais- ja kurditaustaisten maahanmuuttaja-aikuisten hyvinvointiin ja kotoutumiseen Suomessa. Yhteiskuntapolitiikka 2016;81(3):273–287.

Rask S, Castaneda AE, Härkänen T, Koponen P, Bergbom B, Toivanen M, Gould R, Koskinen S. Työttömistä maahanmuuttajista suuri osa on työkykyisiä ja työhaluisia. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2016;53(1):317