Ohjeita kouluampumisen käsittelyyn ammattilaisille
Avun tarpeen arvioiminen kouluampumisen jälkeen
Ensimmäisten viikkojen aikana kouluampumisen jälkeen lapselle on tärkeintä palata turvalliseen arkeen. Suurelle osalle lapsista aikuisten läsnäolo ja tavalliset arkirutiinit riittävät toipumiseen, eikä vakavia tai pitkäaikaisia vaikutuksia mielenterveydelle tule.
Lapsen ikä ja kehitysvaihe, vanhemmilta ja muilta aikuisilta saatu tuki sekä se, mitä lapsi itse on joutunut näkemään ja kokemaan vaikuttavat siihen, miten pahasti traumaattinen tapahtuma häntä haavoittaa. Oireilu voi alkaa myös viiveellä. On hyvä muistuttaa, että apua voi hakea myöhemminkin, vaikka vasta useamman kuukauden jälkeen.
Jos opettajalla tai muulla kouluhenkilöstöön kuuluvalla herää huoli oppilaasta, tulee hänet ohjata opiskeluhuoltopalvelujen piiriin eli terveydenhoitajalle, kuraattorille, psykologille tai lääkärille.
Nuoren mielenterveys kriisissä (Mieli ry)
Kuusiportainen luokittelu lapsen altistumisen arviointiin
Altistumisen arviointi on yksi mahdolliseen oireiluun vaikuttava tekijä. Sen arviointiin on aiemmin nuorilla käytetty kuusiportaista luokittelua (THL Raportti 4/2012: Jokelan ja Kauhajoen ampumissurmille altistuneiden oppilaiden ja opiskelijoiden selviytyminen, tuki ja hoito). Terapeuttista tukea kannattaa tarjota erityisesti niille, jotka ovat vakavasti tai äärimmäisesti altistuneita. Tärkeää on huomioida myös asianomaisen oma valmius ja motivaatio tuen saamiseen, ja se että tarve voi ilmetä viiveellä.
| Altistumisen aste | Tarkempi kuvaus |
|---|---|
| Ei altistumista | Ei menettänyt tuntemaansa tai itselleen merkittävää henkilöä. |
| Vähäinen tai lievä altistuminen | Ei ollut koulussa tapahtuma-aikaan eikä menettänyt itselleen merkittävää henkilöä. |
| Kohtalainen altistuminen | Ei todistanut tapahtumia suoraan eikä joutunut piileskelemään. Ei nähnyt ampujaa eikä menettänyt itselleen merkittävää henkilöä, mutta evakuoitui itse tai ohjeistetusti. |
| Huomattava altistuminen | Joutui piileskelemään tai toimimaan välttääkseen hengenvaaran. Näki ammutun ihmisen tai menetti tutun henkilön. |
| Vakava altistuminen | Oli lähellä hengenvaaraa tai näki, kun toista uhattiin aseella. Menetti ystävän. |
| Äärimmäinen altistuminen | Joutui välittömään hengenvaaraan, näki kun toista ihmistä ammuttiin tai menetti perheenjäsenen. |
Hyvinvointialueen ja kolmannen sektorin kriisityöntekijät tarjoavat kriisiapua heti traumaattisen kokemuksen jälkeen. Itsetuhoisuus ja väkivallalla uhkaaminen kertovat aina välittömän kriisiavun tarpeesta. Tällaisen lapsen tai nuoren ympärille on välittömästi rakennettava suojaverkko, johon kuuluvat hänen läheisensä, opettajat, opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaiset, psykiatrinen asiantuntija ja tarvittaessa poliisi.
Ohjeita ja toimintamalleja kriisin käsittelyyn: Lapsi äkillisessä kriisissä (Opetushallitus)
Terveydenhuollon palvelut kouluampumisen jälkeen
Aktiivisia rutiininomaisia hoitointerventioita tulisi välttää ensimmäisten viikkojen aikana traumasta. Yksilöt, joiden on jo varhaisessa jälkivaiheessa todettu kärsivän vakavista stressioireista, ohjataan terveyskeskuksen tai työterveyshuollon hoidon tarpeen arvioon ja hoitoon.
Lieviä ja 1–2 kuukautta kestäneitä häiriöitä voidaan hoitaa esimerkiksi perusterveydenhuollossa, opiskeluterveydenhuollossa, työterveyshuollossa tai somaattisten vammojen hoidosta vastaavassa yksikössä psykiatristen konsultaatioiden tuella aktiivisesti toipumista seuraten.
Ampumisen välittömässä läheisyydessä olleet tarvitsevat yleensä toipumiseen henkilökohtaista tukea ja myös pidempiaikaista seurantaa. Jos lapsella tai nuorella on ollut jo aikaisemmin psyykkisiä ongelmia, kuten masennusta, itsetuhoisuutta, pelkoja, ahdistusta, pakko-oireita, päihteiden käyttöä tai taipumusta väkivaltaan, hänen tilannettaan on seurattava erityisen huolella.
Toimintakyvyn vaikeasti heikentyessä, oireilun pitkittyessä tai jos hoitovaste on huono, potilaat tulee ohjata psykiatrin konsultaatioon tai psykiatriseen erikoissairaanhoitoon. Harvinaiset mutta mahdolliset trauman jälkeisten oireiden kanssa samanaikaiset itsetuhoiset oireet arvioidaan niitä koskevan hoitosuosituksen mukaan kiireellisinä erikoissairaanhoidossa.
Psykoterapeuttinen hoito
- Suositeltava psyykkisten oireiden seulonta-ajankohta traumaperäinen stressihäiriön toteamiseksi on aikaisintaan noin kuukausi trauman jälkeen, koska liian varhainen seulonta antaa liikaa vääriä positiivisia tuloksia.
- Rutiininomainen traumaperäisten oireiden seulonta on suositeltavaa erityisesti suuren häiriöriskin tilanteissa poikkeuksellisen järkyttävän tapahtuman kokeneilla.
- Seulaksi lasten ja nuorten arviointiin suositellaan CATS 2.0 oireita mittaavaa osiota, joka löytyy mm. Mielenterveystalon ammattilaisten osiosta:
- Aikuisille traumaoireiden seulontaan sopii
- viiden kysymyksen Traumaperäisen stressihäiriön seulakysely (pdf, kaypahoito.fi) tai
- kymmenen kysymyksen Psyykkisten traumaoireiden seulontakysely (pdf, kaypahoito.fi).
- Traumaperäistä stressihäiriötä voidaan hoitaa useiden psykoterapiamuotojen avulla.
- Traumakeskeiset psykoterapiamuodot ovat ilmeisesti vaikuttavampia kuin ei-traumakeskeiset.
- Trauman hoitoon tarkoitettuja psykososiaalisia interventioita tarjoavat eri perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tai kolmannen sektorin toimijat. Hyvinvointialue voi tarjota psykoterapiaa myös ostopalveluperiaatteella.
Traumaperäinen stressihäiriö (kaypahoito.fi)
Mielenterveyttä tukevia materiaaleja ammattilaisille
Psykologinen ensiapu
Kriisin alkuvaiheeseen sopiva tuen muoto on "psykologinen ensiapu". Psykologinen ensiapu ei ole varsinaista hoitoa, vaan ennemminkin keino ymmärtää, kuunnella ja tukea katastrofin kohdannutta ihmistä. Psykologista ensiapua antavat esimerkiksi hyvinvointialueen sosiaali- ja kriisipäivystys ja järjestöt.
- Henkisen ensiavun opas (Punainen Risti ja Punainen Puolikuu, pdf 1823 kt)
- Psychological first aid: Guide for field workers (englanniksi, WHO)
- Traumaperäiset stressireaktiot ja -häiriöt (kaypahoito.fi)
- Traumaperäiset stressireaktiot ja -häiriöt, tietoa potilaalle (kaypahoito.fi)
Mielenterveyden tuen materiaalia
Mental Health & Psychosocial Support Network (MHPSS) on koonnut yhteen mielenterveyden tuen materiaaleja ammattilaisille. Materiaaleja löytyy tapauskohtaisesti eri kielillä, muun muassa englanniksi, unkariksi, latviaksi, liettuaksi, puolaksi, romaniaksi, venäjäksi, slovakiaksi ja ukrainaksi.
Vakauttavia tukimateriaaleja eri kielillä
Turun kriisikeskuksen kehittämän Serene-toiminnan tarjoamaa tietoa hyvinvoinnista on saatavilla useilla kielillä (suomi, englanti, arabia, kurdi (sorani), persia, dari, somali, kongonswahili, venäjä ja ukraina).
Monikielinen opas stressinhallintaan
Maailman terveysjärjestön (WHO) luoma kuvitettu opas stressinhallintaan haastavissa tilanteissa. Opas ja harjoitteet ovat tarkoitettu kaikille, jotka kokevat olevansa stressaantuneita stressin syystä riippumatta. Opasta voi käyttää yksin tai yhdessä ääniharjoitteiden kanssa.
Opas ja siihen liittyvät ääniharjoitteet löytyvät englanniksi, arabiaksi, kiinaksi, dariksi, farsiksi, ranskaksi, saksaksi, georgiaksi, kreikaksi, unkariksi, italiaksi, japaniksi, liettuaksi, romaniaksi, venäjäksi, espanjaksi, turkiksi, ukrainaksi, urduksi ja vietnamiksi.
Auttajan jaksaminen
Myötätuntouupumus
Myötätuntostressi ja -uupumus sekä sijaistraumatisoituminen kuvaavat ilmiötä, jossa asiakkaan vaikeat ja traumaattiset kokemukset siirtyvät työntekijälle tai työyhteisölle aiheuttaen työntekijöissä henkistä kuormitusta.
Seminaaritallenne Help for Helpers -seminaarista
Euroopan psykiatriyhdistys (European Psychiatric Association, EPA) järjesti huhtikuussa kolme Help for Helpers -seminaaria, joissa tarjottiin työkaluja vapaaehtoisille ja etulinjan auttajille, jotka työskentelevät maastaan sodan takia pakenevien ihmisten parissa. Seminaarien englanninkieliset tallenteet ovat nyt katsottavissa.
“Help for Helpers” Webinars (EPA) (englanniksi)
Seminaarien aiheina olivat:
- käytännön ohjeita psykologiseen ensiapuun
- käytännön ohjeita lasten tukemiseen
- miten pitää huolta omasta jaksamisesta.
Kiusaamisen ja väkivaltariskin tunnistaminen
Koulukiusaamisen tunnistaminen ja puuttumisen keinot
- Kiusaamisen tunnistaminen ja puuttumisen keinot (Opetushallitus)
- Kiusaaminen (Mannerheimin Lastensuojeluliitto)
- Kiusaaminen (Rikosuhripäivystys)
- Uusi työkalu auttaa ilmiantamaan kiusaamisen koulussa (SOS-Lapsikylä)
Väkivaltariskin tunnistaminen
Jos ammattilaisena olet huolissasi nuoren mahdollisesta väkivaltariskistä, voit hyödyntää RATTI-tukityökalua. Se on tarkoitettu keskustelun syntymiseen sekä väkivaltauhkaan tai radikalisoitumiseen liittyvän tuen tarpeen arviointiin. Saat myös vinkkejä, miten puhua ja kehen ottaa yhteyttä.
RATTI-tukityökalu radikalisoitumiseen liittyvän tuen tarpeen arviointiin
Välittömämpää reagoimista tarvitaan, jos nuori esittää suoria tai epäsuoria uhkauksia, hakee tietoa räjähteistä tai aseista, tai vihjailee väkivaltaisista aikeista.
