Velvollisuus ilmoittaa poliisille
Kenellä on ilmoitusvelvollisuus?
Ilmoitusvelvollisuus koskee samoja toimijoita kuin velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus. Näiden toimijoiden on velvollisuus ilmoittaa poliisille ja hyvinvointialueelle, jos he epäilevät lapseen kohdistunutta väkivaltaa. Myös lastensuojeluviranomaiset ovat ilmoitusvelvollisia poliisille.
Lista toimijoista, joilla on ilmoitusvelvollisuus
Ilmoitusvelvollisuus on sillä henkilöllä, jonka tietoon väkivalta- tai seksuaalirikosepäily on tullut. Ilmoituksen tekemistä ei saa delegoida toiselle henkilölle.
Velvollisuus on voimassa salassapitosäännösten estämättä ja riippumatta siitä, onko joku toinen jo mahdollisesti tehnyt ilmoituksen. Ammattilaisten välisessä yhteistyössä voi käydä ilmi, että toinen taho on jo tehnyt ilmoituksen poliisille. Siinä tapauksessa uutta ilmoitusta ei ole välttämätöntä tehdä.
On tärkeää, että poliisi saa väkivaltaepäilyyn liittyvät tiedot suoraan siltä henkilöltä, jolla on eniten ensi käden tietoa tapahtumista. Jos epäilyä koskevia tietoja joudutaan siirtämään tai käsittelemään ennen ilmoituksen tekemistä, ilmoituksen teko voi viivästyä sekä tiedot vääristyä tai kadota.
Lastensuojelulain mukaan lastensuojeluilmoituksen ja ilmoituksen poliisille voi tehdä kuka tahansa, myös henkilö, jolla ei ole ilmoitusvelvollisuutta. Velvollisuus ja oikeus eivät ulotu papin rippisalaisuuteen.
Rippisalaisuus
Ilmoitettavat tilanteet ja epäillyt rikokset
Väkivaltaepäilyn ilmoitusvelvollisuus koskee
- rikoslain 20 luvussa seksuaalirikoksena rangaistavaksi säädettyjä tekoja (rikoslain 20 luku, Finlex)
- henkeen tai terveyteen kohdistuvia rikoksia, joissa enimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta.
Lastensuojelulaki 25 § 3 momentti (Finlex)
Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset, joista on ilmoitusvelvollisuus
- Pahoinpitely (rikoslain 21 luvun 5 §)
- Törkeä pahoinpitely (rikoslain 21 luvun 6 §)
- Heitteillepano (rikoslain 21 luvun 14 §)
Epävarmoissa tilanteissa konsultoi poliisia.
Ilmoitusvelvollisuus koskee tilanteita, joissa väkivallan uhri on alaikäinen. Ilmoitusvelvollisuus ei siis koske tilannetta, jossa uhri on jo täyttänyt 18 vuotta, vaikka teko olisi tapahtunut uhrin ollessa alaikäinen.
Ilmoituskynnyksen tulee olla matala. Toisinaan rajanveto on kuitenkin haastavaa, joten kysy epäselvissä tilanteissa neuvoa poliisilta, lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksiköiltä tai hyvinvointialueen lastensuojelusta.
Milloin on syytä epäillä väkivaltaa?
Lain mukaan ilmoitus täytyy tehdä silloin, kun ilmoitusvelvollisella on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perustella syytä epäillä rikosta.
Väkivaltarikosta on syytä epäillä esimerkiksi näissä tilanteissa:
- ilmoitusvelvollinen päätyy huolellisen harkinnan ja omien havaintojen perusteella epäilyyn
- lapsi kertoo rikokseen viittaavista tapahtumista
- fyysiset jäljet tai vammat lapsessa viittaavat väkivaltaan.
Ilmoitukseen on oltava selkeä syy
Kuulopuheisiin ja pitkälle vietyihin tulkintoihin täytyy suhtautua varauksella.
Aiheettomasta väkivaltarikosepäilystä, sen perusteella poliisille tehdystä ilmoituksesta ja mahdollisesta esitutkinnasta voi olla vakavia seurauksia asianosaisille.
Sen vuoksi epäily on ilmoituksen tekemisen yhteydessä perusteltava, eli ilmoittajalla pitää olla yksi tai useampi selkeä syy tehdä ilmoitus. Nämä syyt on ilmoitettava poliisille.
Varmaa näyttöä rikoksesta ei tarvita
Ilmoittajalla ei kuitenkaan tarvitse olla varmaa näyttöä rikoksesta tai sen tekijästä. Niiden selvittäminen on poliisin tehtävä.
Jos olet epävarma perusteiden riittävyydestä, kysy neuvoa poliisilta mainitsematta asianosaisten nimiä. Voit tarvittaessa konsultoida matalalla kynnyksellä myös lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksiköitä.
