Viranomaisyhteistyö lapseen kohdistuneen väkivallan epäilyn selvittämisessä

Poliisin yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon, koulun tai päiväkodin kanssa on ensiarvoisen tärkeää lapseen kohdistuneen väkivallan epäilyn selvittämisessä.

Viranomaisten yhteistyö poliisin kanssa perustuu keskinäiseen virka-apuun. Muilla viranomaisilla on velvollisuus antaa virka-apua poliisille. 
Poliisilaki 9 luku 2 § (Finlex)

Varsinainen vastuu rikosten selvittämisestä on poliisilla. Esitutkintalaki edellyttää, että poliisi myös johtaa rikoksen selvittämistä. Laki selkiyttää eri viranomaisten rooleja ja lisää kaikkien osapuolten oikeusturvaa. 

Tällä sivulla

Viranomaisten oikeus saada tietoja

Lainsäädäntö mahdollistaa, että eri viranomaiset voivat välittää toisilleen tietoa ja tehdä yhteistyötä lapseen kohdistuvassa väkivaltaepäilyssä.

Poliisilla on oikeus saada tarpeelliset tiedot ja asiakirjat ilman maksua ja salassapitovelvollisuuden estettä viranomaiselta tai julkista tehtävää hoitamaan asetetulta yhteisöltä, esimerkiksi yksityiseltä lastensuojelulaitokselta tai perhekodilta.
Poliisilaki 4 luku 2 § (Finlex)

Myös lastensuojelulla on oikeus saada tarvittavat tiedot muilta viranomaisilta. Muiden viranomaisten täytyy luovuttaa ilman maksua ja salassapitovelvollisuuden estettä tiedot, jotka 

  • vaikuttavat olennaisesti sosiaalihuollon asiakassuhteeseen
  • ovat välttämättömiä, jotta sosiaaliviranomainen voi suorittaa lakisääteistä tehtäväänsä.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 64 § 

Myös terveydenhuollossa lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian ja -psykologian yksiköillä on laaja tietojensaantioikeus, kun he tutkivat virka-apuna lapseen kohdistunutta väkivaltarikosepäilyä.
Laki lapseen kohdistuneen seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksen selvittämisen järjestämisestä 4 § (Finlex)

Terveydenhuollon tehtävät

Poliisi voi tarvittaessa pyytää virka-apua yliopistosairaalojen lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tai -psykologian yksiköistä.

Poliisi voi pyytää virka-apua esimerkiksi 

  • pienen lapsen kuulemiseen
  • haastavan kokonaisuuden selvittämiseen
  • lapsen psyykkisen terveydentilan vuoksi
  • arvioon siitä, onko lapsen kautta mahdollista saada luotettavaa tietoa rikosepäilyn selvittämiseksi.

Yksiköt ovat moniammatillisia, ja lasta kuulevat oikeuspsykologiaan perehtyneen psykologit. Valtio kattaa yksiköissä tehtyjen tutkimusten kustannukset. Yksiköiden toimintaa säätelee laki. 
Laki lapseen kohdistuneen seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksen selvittämisen järjestämisestä (Finlex)

Tutkinnan prosessit vaihtelevat tapauskohtaisesti. Yksiköiden toimintatavat eroavat alueellisesti toisistaan esimerkiksi hoidon tarpeen arvioinnin ja hoitoon ohjaamisen suhteen. Yksiköt kehittävät työskentelymuotoja vastaamaan käytännön tarpeisiin.
Barnahus-hanke (THL)

Poliisi voi pyytää virka-apua myös lääkärin tekemään lapsen somaattiseen tutkimukseen

  • Tutkimukset on hyvä keskittää erikoistuneisiin yksiköihin.
  • Tuoreissa tapauksissa, eli jos on kulunut alle kolme vuorokautta epäillystä tapahtumasta, tutkimukset tulee tehdä tarvittaessa päivystyksellisesti tai muuten mahdollisimman pikaisesti.
  • Päivystysluonteiseen somaattiseen tutkimukseen ei tarvita poliisin virka-apupyyntöä.

Toimipaikka, joka saa virka-apupyynnön 

  • antaa tutkimuksistaan tarvittaessa lausunnon poliisille
  • ei anna poliisin pyytämistä tutkimuksista tietoja asianosaisille. Poliisi kokoaa esitutkintamateriaalista esitutkintapöytäkirjan, josta asianosaiset saavat kopion.

Asianosaiset saavat tietoonsa kaiken, mitä esitutkinnassa on käynyt ilmi, niin pian kuin siitä ei ole haittaa rikoksen selvittämiselle. Asianosaiset saavat tiedot viimeistään siinä vaiheessa, kun esitutkinta on suoritettu loppuun.

Lastensuojelun tehtävät 

Lastensuojelun tehtävänä on lapseen kohdistuneessa väkivaltaepäilyssä 

  • arvioida lapsen lastensuojelun tarve
  • järjestää tukitoimia
  • varmistaa lapsen turvallisuus.

Lastensuojelun on arvioitava lastensuojeluilmoitus ja tehtävä sen pohjalta tarvittavat toimenpiteet. Rikosepäilyn tutkinnan aikana lastensuojelusta vastaava viranomainen arvioi

  • lapsen tilannetta 
  • lapsen ja perheenjäsenten avun ja tuen tarvetta 
  • tarvetta sijoittaa lapsi kodin ulkopuolelle.

Lastensuojelun tarpeen selvittäminen 

Lisäksi on muistettava lastensuojelusta vastaavan viranomaisen oma ilmoitusvelvollisuus poliisille, jos epäily herää oman työskentelyn ohessa. 
Velvollisuus ilmoittaa poliisille

Lastensuojelutoimenpiteisiin ei välttämättä ole tarvetta, jos 

  • on ilmeistä, että mahdollinen lapseen kohdistuva väkivalta on tapahtunut perheen ulkopuolella
  • vanhemmat huolehtivat lapsen hyvinvoinnista
  • mahdollinen tuki järjestyy muulla tavoin.

Tarvittaessa lapselle voidaan hakea edunvalvoja rikosasian lisäksi myös lastensuojeluasiaan.

Viranomaisprosessien aikarajat ja yhteensovittaminen

Laki ei säädä rikosprosessiin kuuluville vaiheille aikarajoja, pakkokeinoja lukuun ottamatta.

Poliisilla on yleisenä ohjeistuksena, että esitutkintatoimet tulee käynnistää viipymättä, kun lapsi on asianosaisena rikosasiassa. Käytännössä poliisitoimi joutuu priorisoimaan tapauksia rikosepäilyjen luonteiden perusteella.

Lastensuojelun toimintaa puolestaan säätelevät laeissa määritellyt aikarajat. Esimerkiksi palvelutarpeen arvio on tehtävä ja lastensuojelun tarve selvitettävä määräajassa.

Lähtökohtaisesti rikostutkintaan liittyvät toimenpiteet olisi hyvä suorittaa ennen kuin lastensuojelusta vastaavat viranomaiset arvioivat tarpeen palveluille ja lastensuojelulle. Lapsen asemaa mahdollisen rikoksen uhrina palvelee, jos viranomaiset voivat toteuttaa ensisijaisesti ainakin lapsen kuulemisen.
Lastensuojelun tarpeen selvittäminen

Käytännössä eri tahdissa kulkevat viranomaisprosessit vaikeuttavat tilannetta. Viranomaisten on tehtävä tiivistä yhteistyötä ja turvattava tiedonkulku, jotta asioista voidaan keskustella ja sopia lapsen edun mukaisella tavalla.

Lastensuojelusta vastaava viranomainen ei voi jättää lapsen tilannetta selvittämättä rikostutkinnan keskeneräisyyden vuoksi, sillä se on aina loppujen lopuksi vastuussa lapsen turvallisuudesta lapseen kohdistuvassa väkivaltaepäilyssä. Akuuteissa tilanteissa viranomaisten on myös syytä huolehtia lapsen turvallisuudesta tiiviissä yhteistyössä, jotta lapsen turvallisuus voidaan varmistaa ja esitutkinta suorittaa mahdollisimman hyvin.

Esitutkinnan aikana saatu tieto rikosepäilyn tapahtumista voi olla osaltaan perusteena, kun viranomaiset harkitsevat mahdollisia lastensuojelun toimenpiteitä. 

Paikallisen yhteistyön järjestäminen

Viranomaisten on luotava paikallisesti sellaiset rakenteet ja yhteistyömallit, joiden pohjalta kaikki toimijat tietävät sekä omat että muiden vastuut ja tehtävät lapseen kohdistuneen väkivallan epäilyjen selvittämisessä.

Paikallisesti on sovittava ainakin seuraavista asioista:

  • Millä tavoin viranomaisten on mahdollista konsultoida toisiaan lapseen kohdistuneen väkivallan epäilytilanteessa?
  • Miten viranomaiset tekevät ilmoitukset poliisille? Miten paikallinen poliisi on järjestänyt ilmoitusten vastaanoton ja käsittelyn? 
  • Miten lastensuojelu on järjestänyt lapsiin kohdistuneisiin seksuaali- ja pahoinpitelyrikosepäilyihin liittyvien lastensuojeluilmoitusten käsittelyn?
  • Miten lastensuojelu ja poliisi ovat järjestäneet yhteistyönsä? Miten he turvaavat viranomaisten välisen tarpeellisen tietojenvaihdon?
  • Miten terveydenhuolto on järjestänyt mahdollisesti kiireellisesti tarvittavat somaattiset tutkimukset? Erityisesti päivystysluonteisesti tehtävien tutkimusten osalta on varmistettava konsultaatiomahdollisuus.

Kirjallisuutta

Julin, Essi (2018). Lapsiin kohdistuvien väkivaltarikosten selvittäminen terveydenhuollossa. Selvitys Lasten oikeuspsykiatrian yksiköiden toiminnasta. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 32/2018.

Perhe- ja lapsisurmien ehkäisy ja estäminen ja viranomaisten välinen tiedonvaihto. Sisäministeriön julkaisu 1/2014.

Sinkkonen, M. ja Mäkelä, J. (toim.) (2017) LASTA-hanke. Kokemuksia viranomaisten yhteistyön ja tietojenvaihdon koordinoinnista lapseen kohdistuneissa pahoinpitely- tai seksuaalirikoksen epäilytilanteissa (Julkari)