Uuden vammaispalvelulain voimaantulo ja siirtymäsäännökset
Tämän sivun sisältö
- Uuden vammaispalvelulain voimaantulo
- Uuden vammaispalvelulain siirtymäsäännökset
- Kehitysvammalain muutosten voimaantulo ja siirtymäsäännökset
- Sosiaalihuoltolain muutosten voimaantulo
- Asiakasmaksulain muutosten voimaantulo ja siirtymäsäännökset
Lähtökohtaisesti uusia säädöksiä aletaan soveltaa niiden voimaantulopäivänä. Uudessa laissa on kuitenkin tarpeen usein säätää siitä, kuinka ennen voimaantuloa tapahtuneita asioita kohdellaan siirtymäkautena uuden lain tultua voimaan.
Säännöksiä, joita sovelletaan siirryttäessä (vanhan lain soveltamisesta) uuden lain soveltamiseen, kutsutaan siirtymäsäännöksiksi.
Uuden vammaispalvelulain voimaantulo
Uusi vammaispalvelulaki (675/2023) tulee voimaan 1.1.2025. Laissa on kolmen vuoden siirtymäaika.
Säännökset koskien tuettua päätöksentekoa ja tuetun päätöksenteon toteuttamista tulevat myös voimaan 1.1.2025.
Vammaispalvelulaki 675/2023 42 § (Finlex)
Uusi vammaispalvelulaki kumoaa voimaantullessaan vanhan vammaispalvelulain. Jos toisessa laissa viitataan kumottuun, vanhaan vammaispalvelulakiin (380/1987), viittauksen katsotaan tarkoittavan uutta vammaispalvelulakia (675/2023).
Vammaispalvelulaki 675/2023 41 § (Finlex)
Uuden vammaispalvelulain siirtymäsäännökset
Hakemusten käsittely
Uuden vammaispalvelulain voimaan tullessa vireillä olleet vammaispalveluhakemukset on käsiteltävä noudattaen vanhan vammaispalvelulain (380/1987) säännöksiä.
Vammaispalveluhakemukset, jotka ovat tulleet vireille 1.1.2025 tai sen jälkeen, käsitellään noudattaen uuden vammaispalvelulain säännöksiä.
Vammaispalveluhakemus tulee vireille, kun hakemus on saapunut hyvinvointialueen sosiaalitoimeen. Viranomaisen suostumuksella asian saa panna vireille myös suullisesti.
Muutoksenhakujen käsittely
Uuden vammaispalvelulain voimaan tullessa vireillä ollut muutoksenhakuasia käsitellään loppuun noudattaen vanhan vammaispalvelulain (380/1987) säännöksiä.
Vanhan vammaispalvelulain mukaisten päätösten voimassaolo
Lähtökohtaisesti vanhan vammaispalvelulain (380/1987) perusteella tehdyt päätökset pysyvät voimassa päätöksiin merkityn voimassaoloajan. Jos päätös on esimerkiksi tehty ajalle 1.5.2024 - 1.5.2025, päätös pysyy voimassa kyseisen ajan, minkä jälkeen pitää tehdä uuden lain mukainen päätös.
Päätökset pysyvät kuitenkin voimassa enintään kolme vuotta uuden vammaispalvelulain voimaantulosta. Esimerkiksi toistaiseksi voimassa olevat päätökset ovat voimassa enintään kolme vuotta uuden lain voimaantulosta.
Päätökset on kuitenkin saatettava uuden vammaispalvelulain mukaisiksi:
- vammaisen henkilön aloitteesta aina,
- tai hyvinvointialueen aloitteesta silloin, kun vammaisen henkilön palvelutarve sitä edellyttää.
Vammaisella henkilöllä voi olla sekä uuden että vanhan vammaispalvelulain mukaisia päätöksiä eri palveluista samaan aikaan voimassa kolmen vuoden siirtymäaikana. Kaikkia vammaisen henkilön palvelupäätöksiä ei siis saateta uuden lain mukaiseksi samalla kertaa, ellei palvelutarve sitä edellytä tai vammainen henkilö sitä itse halua.
Erityisen osallisuuden tuen vähimmäismäärä
Vammaisella henkilöllä on oikeus saada erityistä osallisuuden tukea vähintään 30 tuntia kuukaudessa vuoden 2027 alusta lähtien, ellei hän hae tätä pienempää tuntimäärää. Tätä ennen vammaisella henkilöllä on oikeus saada erityistä osallisuuden tukea:
- vähintään 10 tuntia kuukaudessa vuonna 2025,
- vähintään 20 tuntia kuukaudessa vuonna 2026.
Kehitysvammalain muutosten voimaantulo ja siirtymäsäännökset
Kehitysvammalakia koskevat muutokset tulevat voimaan 1.1.2025.
Hakemusten käsittely
Ennen 1.1.2025 vireille tulleet kehitysvammalain mukaiset hakemukset käsitellään noudattaen kehitysvammalakia sellaisena kuin se oli voimassa ennen 1.1.2025.
Hakemukset, jotka ovat tulleet vireille 1.1.2025 tai sen jälkeen, käsitellään noudattaen kehitysvammalakia sellaisena kuin se on voimassa 1.1.2025 lähtien.
Muutoksenhakujen käsittely
Muutoksenhakuasia, joka on tullut vireille ennen kehitysvammalain muutosten voimaan tuloa 1.1.2025 käsitellään loppuun noudattaen kehitysvammalakia sellaisena kuin se oli voimassa ennen 1.1.2025.
Erityishuolto-ohjelmaan saa hakea muutosta noudattaen kehitysvammalakia sellaisena kuin se oli voimassa ennen 1.1.2025.
Päätösten voimassaolo
Lähtökohtaisesti ennen 1.1.2025 voimassa olleiden kehitysvammalain säännösten perusteella tehdyt päätökset ovat voimassa päätöksiin merkityn voimassaoloajan. Päätökset ovat kuitenkin voimassa enintään kolme vuotta 1.1.2025 lukien.
Kehitysvammalain mukaiset päätökset on kuitenkin saatettava 1.1.2025 jälkeen voimassa olevan lainsäädännön mukaisiksi:
- vammaisen henkilön aloitteesta aina,
- tai hyvinvointialueen aloitteesta silloin, kun vammaisen henkilön palvelutarve sitä edellyttää.
Poikkeuksena on kuitenkin kehitysvammalain perusteella tehty päätös kuntouttavasta varhaiskasvatuksesta, jota ei koske kolmen vuoden enimmäisaika. Päätös pysyy voimassa päätökseen merkityn voimassaoloajan, vaikka voimassaoloaika olisi pidempi kuin kolme vuotta.
Sosiaalihuoltolain muutosten voimaantulo
Sosiaalihuoltolakia koskevat muutoksen tulevat voimaan 1.1.2025.
Asiakasmaksulain muutosten voimaantulo ja siirtymäsäännökset
Asiakasmaksulakia koskevat muutokset tulevat voimaan 1.1.2025.
Jos vammaispalvelupäätös tai kehitysvammalain mukainen päätös on annettu ennen 1.1.2025 voimassa olleiden säännösten perusteella, määräytyy asiakasmaksu tai palvelun maksuttomuus ennen 1.1.2025 voimassa olleiden asiakasmaksulainsäännösten perusteella.
Jos vammaispalvelupäätös tai kehitysvammalain mukainen päätös on annettu 1.1.2025 voimaan tulleiden säännösten perusteella, määräytyy asiakasmaksu tai palvelun maksuttomuus 1.1.2025 voimaan tulleiden asiakasmaksulainsäännösten perusteella.
Ennen 1.1.2025 vireillä ollut asiakasmaksuasia käsitellään loppuun noudattaen ennen 1.1.2025 voimassa olleita asiakasmaksulain säännöksiä.
Hengityslaitteen varassa elävät henkilöt
Aikaisemmin hengityslaitteen varassa elävän henkilön (entisen lain mukaan ”hengityshalvauspotilaan”) hoito on tullut järjestää sairaalassa tai sairaalan kirjoista poistamatta kotihoidossa. Hoito jatkuu ennallaan kolmen vuoden siirtymäajan, ellei hengityslaitteen varassa elävä henkilö itse halua siirtyä uuden lain piiriin.
Kun hengityshalvauspotilaan hoito järjestetään siirtymäaikana entiseen tapaan, hoito ja ylläpito sekä hoitoon liittyvät kuljetukset ovat maksuttomia, ja ylläpitokorvausta on maksettava samoin perustein kuin ennen 1.1.2025. Tältä ajalta ei ole oikeutta saada vammaispalvelulain 33 §:ssä tarkoitettua taloudellista tukea hengityslaitteen varassa elävälle henkilölle.
