Palvelujen toteuttaminen ja seuranta
Oletko oikealla sivulla?
Luet nyt uuden vammaispalvelulain (675/2023) mukaista asiakasprosessia. Uusi vammaispalvelulaki on voimassa 1.1.2025 alkaen.
- Lue lisää vanhan vammaispalvelulain mukaisesta asiakasprosessista
- Uudessa vammaispalvelulaissa on siirtymäaika.
Lue lisää vammaispalvelulain siirtymäsäännöksistä - Ahvenanmaalla sovelletaan edelleen vanhaa vammaispalvelulakia (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987).
Tämän sivun sisältö
- Päätöksen toimeenpano
- Monialainen yhteistyö eri tahojen kesken
- Asiakkaan prosessia seurattava
- Omavalvonta
- Asiakkuuden päättyminen
On tärkeää, että suunnitellut ja myönnetyt palvelut toteutetaan viivytyksettä ja asianmukaisesti. Asiakkaan on saatava riittävästi tietoa myönnettyjen palvelujen järjestämistavoista ja sisällöstä. Palveluja toteuttaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Asiakkaan etu on otettava huomioon.
Asiakaslaki 8 §
Vammaispalvelut on toteutettava sisällöltään, laadultaan, määrältään ja tuottamistavaltaan vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen ja edun mukaisina. Asiakkaan oikeudesta laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon säädetään sosiaalihuoltolain 30 §:ssä ja sosiaalihuollon asiakaslain 4 §:ssä.
Vammaispalvelulaki 5 §
Sosiaalihuoltolaki 30 §
Sosiaalihuollon asiakaslaki 4 §
Palveluiden toteuttaminen ja seuranta on tehtävä yhteistyössä vammaisen henkilön kanssa niin, että vammaisella henkilöllä on mahdollisuus olla osallisena asiakasprosessin kaikissa vaiheissa. Vammaisen henkilön osallisuutta on tuettava hänen toimintakykynsä, ikänsä ja kehitysvaiheensa sekä elämäntilanteensa edellyttämällä tavalla. Vammaista henkilöä on tarvittaessa tuettava tiedon saannissa sekä oman mielipiteen muodostamisessa ja ilmaisemisessa.
Vammaispalvelulaki 3 §
Lue lisää: Vammaisen henkilön osallisuuden tukeminen asiakasprosessissa (Palvelutarpeen arviointi)
Vammaisten henkilöiden palvelujen kokonaisuuteen kuuluu usein monenlaisia eri palveluja ja tukitoimia, joita voi olla tuottamassa ja järjestämässä useampi taho. Palvelujen järjestäjien ja toteuttajien sujuva yhteistyö on asiakkaan edun kannalta tärkeää. Palveluiden järjestäjän on huolehdittava, että vammaisen henkilön eri lakeihin perustuvat palvelut muodostavat vammaispalvelulain tarkoitusta toteuttavan yhtenäisen kokonaisuuden.
Vammaispalvelulaki 5 §
Päätöksen toimeenpano
Palveluja ja tukitoimia koskeva päätös on toimeenpantava kiireellisissä tapauksissa viipymättä ja muissa kuin kiireellisissä tapauksissa ilman aiheetonta viivytystä. Päätös on kuitenkin toimeenpantava viimeistään 3 kuukaudessa asian vireille tulosta. Aika voi olla tätä pidempi, jos asian selvittäminen erityisestä syystä vaatii pidempää käsittelyaikaa tai toimeenpanon viivästymiselle on muu asiakkaan tarpeeseen liittyvä erityinen peruste.
Sosiaalihuoltolaki 45 §
Lue lisää: Päätöksenteko -sivu
Toimeenpanovaiheen tehtävät eroavat riippuen siitä, mikä palvelu tai tukitoimi on kyseessä ja millä tavalla se toteutetaan.
Esimerkiksi teknisten ratkaisujen hankkimisesta aiheutuneiden kustannusten korvaaminen saattaa edellyttää toimeenpanovaiheessa hyvinvointialueelta vain rahan toimittamista asiakkaalle. Sen sijaan asumisen tuen järjestäminen saattaa edellyttää erilaisten ostopalvelujen käyttöä, eri palvelujen koordinointia keskenään ja laajaa asiakkaan ja palveluntuottajan ohjeistamista.
Hyvinvointialue voi tuottaa järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelut itse, tuottaa ne yhteistoiminnassa muiden hyvinvointialueiden kanssa, ostaa ne palveluntuottajalta tai joissain tapauksissa antaa asiakkaalle palvelusetelin tai rahallisen korvauksen palvelun hankkimiseksi (henkilökohtainen apu työnantajamallilla). Tässä vaiheessa prosessiin tulee mukaan uusi taho, joka toteuttaa myönnetyn palvelun. On tärkeää, että sekä hyvinvointialueella, palveluntuottajalla että asiakkaalla on selvä ja yhtenevä käsitys palvelun sisällöstä.
Palvelun on vastattava asiakkaan saamaa palvelupäätöstä ja toteuttamistapa ei saa estää palvelun tosiasiallista käyttöä. Esimerkiksi kuljetuspalvelu on järjestettävä sellaisella kalustolla, johon asiakas apuvälineineen pääsee sisään.
Monialainen yhteistyö eri tahojen kesken
Vammaisten ihmisten palveluissa yhteistyöverkosto on usein laaja. Myös palvelujen toteuttamisessa sosiaalihuollon viranomaisen on huolehdittava siitä, että käytettävissä on henkilön yksilöllisiin tarpeisiin nähden riittävästi asiantuntemusta ja osaamista.
Kun palveluja ja tukitoimia toimeenpannaan, sosiaalihuollon viranomaisen on oltava tarpeen mukaan ja lähtökohtaisesti asiakkaan suostumuksella yhteydessä eri yhteistyötahoihin ja asiantuntijoihin.
Sosiaalihuoltolaki 41 §
Toimeenpanovaiheessa keskeisiä yhteistyötahoja ovat myönnettyjen palvelujen tuottajat. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on kunnioitettava asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja otettava huomioon hänen toivomuksensa, mielipiteensä ja yksilölliset tarpeensa.
Asiakaslaki 4 §
Asiakaslaki 8 §
Lue lisää: Monialainen yhteistyö palvelutarpeen arvioinnissa (Palvelutarpeen arviointi -sivu)
Asiakkaan prosessia seurattava
Seurannan ja arvioinnin näkökulmasta on tärkeää, että asiakkaalle laaditut asiakas- ja muut suunnitelmat tarkistetaan tarpeen mukaan ja viimeistään suunnitelmassa sovittuna ajankohtana. Näin pystytään seuraamaan palvelujen riittävyyttä, sopivuutta ja vaikuttavuutta suhteessa asiakkaan palvelutarpeeseen ja tavoitteisiin.
Lue lisää: Asiakassuunnitelman tarkistaminen (Asiakassuunnitelma -sivu)
Kun hyvinvointialue seuraa asiakkaan prosessia ja palveluja, sen on tärkeä ottaa huomioon erityisesti asiakkaan oma ja tarvittaessa tämän läheisten arvio palvelujen sopivuudesta ja vaikuttavuudesta. Lisäksi on syytä ottaa huomioon laajalti asiakkaan kanssa toimivia ja hänen asioihinsa vaikuttavia tahoja.
Lue lisää: Vammaisen henkilön osallisuuden tukeminen asiakasprosessissa (Palvelutarpeen arviointi -sivu)
Omavalvonta
Palvelunjärjestäjän ja -tuottajan on valvottava omaa toimintaansa ja varmistettava, että se on sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan asiakkaiden tarpeiden mukaista. Myös turvallisuudesta on huolehdittava.
Lue lisää:
- Sosiaalihuollon valvonta
- Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjän ja palveluntuottajan omavalvonta (Valvira)
Asiakkuuden päättyminen
Asiakkuus voi päättyä esimerkiksi asiakkaan muuttaessa kotikuntaa siten, että uusi kotikunta sijaitsee toisella hyvinvointialueella, kuollessa tai kun asiakas ei tarvitse enää vammaispalveluja tai erityishuoltoa tai jos palvelujen tarve jostain muusta perustellusta syystä lakkaa.
Mikäli hakija kuolee kesken hakemuksen tai valituksen käsittelyä, on käsittelyä jatkettava, mikäli hakemuksella tai valituksella on oikeudellista merkitystä vammaiselle henkilölle tai tämän kuolinpesälle. Tällainen tilanne voi syntyä silloin, kun kysymys on hakemuksesta kustannusten korvaamiseksi (esimerkiksi vaatimus asunnon muutostöistä vammaiselle henkilölle jo aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta tai myönnettyjen kuljetuspalvelujen kustannusten korvaamisesta).
Mikäli hakemus tai valitus on koskenut palvelun tai tukitoimen järjestämistä, johon ei liity taloudellista merkitystä, hakemus tai valitus raukeaa.
Lähteet
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 (Finlex)
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987 (Finlex)
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 (Finlex)