Palvelujen toteuttaminen ja seuranta

Tämän sivun sisältö

Asiakkaan kannalta on tärkeää, että hänelle suunnitellut ja myönnetyt palvelut toteutetaan viivytyksettä ja asianmukaisesti. Asiakkaan on saatava riittävästi tietoa myönnettyjen palvelujen järjestämistavoista ja sisällöstä. Palveluja toteuttaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Asiakkaan etu on otettava huomioon.

Vammaisten henkilöiden palvelujen kokonaisuuteen kuuluu usein monenlaisia eri palveluja ja tukitoimia, joita voi olla tuottamassa ja järjestämässä useampi taho. Palvelujen järjestäjien ja toteuttajien sujuva yhteistyö on asiakkaan edun kannalta tärkeää.

Päätöksen toimeenpano 

Palveluja ja tukitoimia koskeva päätös on toimeenpantava kiireellisissä tapauksissa viipymättä ja muissa kuin kiireellisissä tapauksissa ilman aiheetonta viivytystä. Päätös on kuitenkin toimeenpantava viimeistään 3 kuukaudessa asian vireille tulosta. Aika voi olla tätä pidempi, jos asian selvittäminen erityisestä syystä vaatii pidempää käsittelyaikaa tai toimeenpanon viivästymiselle on muu asiakkaan tarpeeseen liittyvä erityinen peruste.

Palveluja koskevan päätöksen toimeenpano on asiakkaalle tärkeä palveluprosessin vaihe, koska se sisältää hänen arkipäiväänsä vaikuttavat, konkreettiset palvelut. Toimeenpanovaiheen tehtävät eroavat riippuen siitä, mikä palvelu tai tukitoimi on kyseessä ja millä tavalla se toteutetaan.

Esimerkiksi päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuneiden kustannusten korvaaminen henkilölle, joka pystyy itse suoriutumaan laitteen hankkimisesta, saattaa edellyttää toimeenpanovaiheessa hyvinvointialueelta vain rahan toimittamista asiakkaalle. Sen sijaan vaikkapa palveluasumisen järjestäminen saattaa edellyttää erilaisten ostopalvelujen käyttöä, eri palvelujen koordinointia keskenään ja laajaa asiakkaan ja palveluntuottajan ohjeistamista.

Useimpien palvelujen kohdalla on toimeenpanovaiheessa päätettävä palvelun tuottamistapa. Hyvinvointialue voi tuottaa järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelut itse, tuottaa ne yhteistoiminnassa muiden hyvinvointialueiden kanssa, ostaa ne palveluntuottajalta tai joissain tapauksissa antaa asiakkaalle palvelusetelin tai rahallisen korvauksen palvelun hankkimiseksi (henkilökohtainen apu). Tässä vaiheessa prosessiin tulee mukaan uusi taho, joka toteuttaa myönnetyn palvelun. On tärkeää, että sekä hyvinvointialueella, palveluntuottajalla että asiakkaalla on selvä ja yhtenevä käsitys palvelun sisällöstä.

Palvelun on vastattava asiakkaan saamaa palvelupäätöstä ja toteuttamistapa ei saa estää palvelun tosiasiallista käyttöä. Esimerkiksi kuljetuspalvelu on järjestettävä sellaisella kalustolla, johon asiakas apuvälineineen pääsee sisään.

Monialainen yhteistyö eri tahojen kesken

Vammaisten ihmisten palveluissa yhteistyöverkosto on usein laaja. Myös palvelujen toteuttamisessa sosiaalihuollon viranomaisen on huolehdittava siitä, että käytettävissä on henkilön yksilöllisiin tarpeisiin nähden riittävästi asiantuntemusta ja osaamista.

Kun palveluja ja tukitoimia toimeenpannaan, sosiaalihuollon viranomaisen on oltava tarpeen mukaan yhteydessä eri yhteistyötahoihin ja asiantuntijoihin. Toimeenpanovaiheessa keskeisiä yhteistyötahoja ovat myönnettyjen palvelujen tuottajat. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on kunnioitettava asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja otettava huomioon hänen toivomuksensa, mielipiteensä ja yksilölliset tarpeensa.

Asiakkaan prosessia seurattava

Hyvinvointialue on sosiaalihuollon järjestäjänä vastuussa siitä, että asiakasta kohdellaan sosiaalihuollossa asianmukaisesti ja että hän todellisuudessa saa hänelle sopivat ja kuuluvat palvelut. Lisäksi sosiaalihuollon viranomaisen on seurattava asiakkaan asiakassuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden toteutumista ja arvioitava asiakkaiden palvelujen vaikuttavuutta.

Seurannan ja arvioinnin näkökulmasta on tärkeää, että asiakkaalle laaditut asiakas- ja muut suunnitelmat tarkistetaan tarpeen mukaan ja viimeistään suunnitelmassa sovittuna ajankohtana. Näin pystytään seuraamaan palvelujen riittävyyttä, sopivuutta ja vaikuttavuutta suhteessa asiakkaan palvelutarpeeseen ja tavoitteisiin.

Kun hyvinvointialue seuraa asiakkaan prosessia ja palveluja, sen on tärkeä ottaa huomioon erityisesti asiakkaan oma ja tarvittaessa tämän läheisten arvio palvelujen sopivuudesta ja vaikuttavuudesta. Lisäksi on syytä ottaa huomioon laajalti asiakkaan kanssa toimivia ja hänen asioihinsa vaikuttavia tahoja.

Omavalvonta

Palvelunjärjestäjän ja -tuottajan on valvottava omaa toimintaansa ja varmistettava, että se on sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan asiakkaiden tarpeiden mukaista. Myös turvallisuudesta on huolehdittava. 

Lue lisää:

Asiakkuuden päättyminen

Asiakkuus voi päättyä esimerkiksi asiakkaan muuttaessa kotikuntaa siten, että uusi kotikunta sijaitsee toisella hyvinvointialueella, kuollessa tai kun asiakas ei tarvitse enää vammaispalveluja tai erityishuoltoa tai jos palvelujen tarve jostain muusta perustellusta syystä lakkaa.

Mikäli hakija kuolee kesken hakemuksen tai valituksen käsittelyä, on käsittelyä jatkettava, mikäli hakemuksella tai valituksella on oikeudellista merkitystä vammaiselle henkilölle tai tämän kuolinpesälle. Tällainen tilanne voi syntyä silloin, kun kysymys on hakemuksesta kustannusten korvaamiseksi (esimerkiksi vaatimus asunnon muutostöistä vammaiselle henkilölle jo aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta tai myönnettyjen kuljetuspalvelujen kustannusten korvaamisesta).

Mikäli hakemus tai valitus on koskenut palvelun tai tukitoimen järjestämistä, johon ei liity taloudellista merkitystä, hakemus tai valitus raukeaa.

Lähteet

Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 (Finlex)
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987 (Finlex)
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 (Finlex)

Päivitetty: