Vakaviin häiriötilanteisiin varautuminen vammaispalveluissa

Tämän sivun sisältö

• Varautuminen, häiriötilanteet ja poikkeusolot 
• Suunnittele, valmistaudu, harjoittele ja kehitä 
• Hyvinvointialueiden on varauduttava häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin 
• Varautuminen osana vammaispalvelujen johtamista 
• Vammaiset ja toimintarajoitteiset ihmiset vakavissa häiriötilanteissa
• Vammaissosiaalityön vastuu varautumisesta
• Asiakkaiden yksilölliset varautumissuunnitelmat 

Varautuminen, häiriötilanteet ja poikkeusolot 

Varautuminen on ennakoivaa toimintaa, 

• jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen häiriötilanteissa ja
• suunnitellaan häiriötilanteiden ja poikkeusolojen edellyttämät tavanomaisesta poikkeavat toimenpiteet.

Häiriötilanteet ovat lievempiä onnettomuuksia ja kriisejä, jotka voidaan hoitaa viranomaisten nykyisillä toimivaltuuksilla. Näitä voivat olla esimerkiksi  pitkittynyt sähkökatkos, tulipalo sekä tapaturma ja onnettomuus.

Poikkeusoloilla tarkoitetaan valmiuslaissa määriteltyjä tilanteita, esimerkiksi erityisen vakavaa suuronnettomuutta tai aseellista hyökkäystä Suomeen. Poikkeusoloissa viranomaisille voidaan antaa erityisiä toimivaltuuksia. 

Suunnittele, valmistaudu, harjoittele ja kehitä 

Varautuminen pitää sisällään suunnittelun, sen edellyttämät käytännön valmistelutoimenpiteet, näiden toteuttamisen ja kehittämisen sekä harjoittelun. 

Varautumisen suunnittelussa on keskeistä yhdenvertaisuus, palvelujen saatavuus ja saavutettavuus. Tavoitteena tulee olla, että kaikki ihmiset, myös erityisryhmiin kuuluvat, itse olisivat turvallisuustoimijoita, ei vain turvallisuusviestinnän kohteita. Haavoittuvassa asemassa olevien turvallisuuden kannalta on tärkeää, että eri tavalla toimintarajoitteiset ihmiset osallistuvat suunnitteluun ja toteutukseen. 

Erityisryhmien, kuten lasten, vammaisten ihmisten ja vanhusten, osallisuutta päätöksentekoon ja palvelujen kehittämiseen voidaan lisätä vuorovaikutteisella viestinnällä. Sosiaalinen media toimii vaikutuskanavana asiakkaiden, kuntalaisten, sidosryhmien ja verkostojen kanssa, ja sosiaalisen median keskeisinä ominaisuuksina pidetään nopeaa vuorovaikutteisuutta ja tasavertaista osallistumista. Verkkoviestinnän ja -palvelujen tulisi olla ajantasaisia, asiakaslähtöisiä sekä saavutettavuusvaatimukset täyttäviä. 

On kuitenkin hyvä muistaa, että verkkopalveluiden käyttäminen ei ole kaikille mahdollista. Varautumisessa on tärkeä huomioida myös ihmiset, jotka tarvitsevat tukea tiedonsaamiseen ja kommunikointiin. Osallisuuden vahvistamiseksi tarvitaan myös vaihtoehtoisia osallistumistapoja sekä selkokielisiä ja kuvatuettuja menetelmiä.  

Hyvinvointialueiden on varauduttava häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin 

Sosiaali- ja terveydenhuollon varautumisen tarkoituksena on varmistaa keskeiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, turvata väestölle terveellinen elinympäristö sekä välttämätön toimeentulo myös normaaliolojen häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa.

Hyvinvointialueiden on varauduttava häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin yhteistyössä alueensa kuntien ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueen kanssa. Alueellista yhteistyötä varten hyvinvointialueella tulee olla yhteistyöryhmä, jossa on edustus alueen sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä pelastustoimesta ja asiantuntemusta ainakin ympäristöterveydenhuollosta ja alueen kuntien varautumisesta. 
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021 50 §
Valtioneuvoston asetus hyvinvointialueiden varautumisesta sosiaali- ja terveydenhuollon häiriötilanteisiin (308/2023)

Sosiaali- ja terveydenhuollon varautumisen tarve, sisältö ja laatimisprosessit vaihtelevat organisaation koon, toiminnan laajuuden ja luonteen sekä paikallisten olosuhteiden mukaan. Kukin organisaatio luo oman varautumisen kokonaisuuden, sisällön sekä käytännöt vallitsevista lähtökohdista ja voimassa olevan lainsäädännön huomioiden. 

Häiriötilanteisiin liittyen organisaatioiden varautumisessa tulee huomioida kaksi näkökulmaa:

1. Omien palveluiden ja tehtävien jatkuvuuden turvaaminen kaikissa tilanteissa, myös silloin, kun niihin liittyy sopimuskumppaneita ja tilanteissa, joissa sopimuskumppani ei selviydy sovituista velvoitteista.
2. Varautuminen toimijaverkostossa tunnistettuihin eri uhkamalleihin sekä poikkeuksellisiin tapahtumiin ja häiriöihin (esim. suuronnettomuus ja pandemia), joiden hallinta edellyttää viranomaisten ja muiden toimijoiden tavanomaista laajempaa yhteistoimintaa sekä viestintää. 

Suomessa myös kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli varautumisessa ja erilaisten kriisitilanteiden hoitamisessa. 

Vammaisneuvostojen ja vammaisjärjestöjen rooli

Vammaisneuvostot ovat vammaisyhdistysten, viranomaisten ja päätöksentekijöiden yhteistyöelimiä, jotka edistävät vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumista. Vammaisneuvostot ja järjestöt voivat toimia myös asiantuntijoina vammaisten henkilöiden varautumisen suunnittelussa ja kehittämisessä.

Yhteiskehittäminen vammaisten ihmisten kanssa nojaa vahvasti YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevaan yleissopimukseen. Sopimuksen artikla 11 turvaa vammaisille ihmisille oikeuden suojeluun vaara- ja humanitaarisissa hätätilanteissa. Sopimuksen keskeiset periaatteet edellyttävät myös vammaisten ihmisten mukaan ottamista heitä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. 

Hyvinvointialueilla ja kunnissa toimivat lakisääteiset vammaisneuvostot ovat konkreettisia, jo olemassa olevia kumppaneita saavutettavan kriisiviestinnän ja varautumisen kehittämiseksi esimerkiksi työpajatyöskentelyn kautta.

Työpajojen tavoitteena on vahvistaa vammaisten ihmisten osallisuutta varautumisessa

• lisäämällä tietoa siitä, millaisia huolia ja kysymyksiä selviytymiseen häiriötilanteissa liittyy,
• edistämällä omatoimista ja yhteistä varautumista heidän näkökulmastaan
• sekä vahvistamalla vakavassa häiriötilanteessa ja poikkeusoloissa tarvittavaa yhteistyötä.

Varautuminen osana vammaispalvelujen johtamista

Kriittisten toimintojen turvaaminen

Vammaispalvelut on organisaationa merkittävä osa sosiaalihuoltoa. Osana varautumista sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation tulee määrittää organisaation kriittiset toiminnot ja tuotetut palvelut, joiden toiminta tulee varmistaa kaikissa tilanteissa. Lisäksi tulee määritellä kriittiset tukipalvelut, jotka tulee varmistaa, jotta kriittiset tehtävät kyetään hoitamaan. Vammaispalveluissa tukipalveluna voi olla esimerkiksi ateriapalvelu.

Kriittisten toimintojen osalta on päätettävä sekä kirjattava sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitelmaan, kuinka kauan kyseinen toiminto voi häiriön sattuessa olla keskeytetty. Tällä päätöksellä on vaikutuksia toiminnan sekä varautumisen kustannuksiin. Sosiaalihuollossa kriittisiä toimintoja ovat esimerkiksi sosiaalipäivystys, lastensuojelu, toimeentulotuki, laitos- ja asumispalvelut ja kotiin vietävät palvelut (kuten henkilökohtainen apu).

Häiriötilanteiden laajentuvat ja uudet tehtävät

Sosiaali- ja terveydenhuollossa on häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa laajentuvia ja uusia tehtäviä, joista tulee huolehtia.  Esimerkkeinä näistä tehtävistä: Pandemiatilanteessa joudutaan merkittävästi laajentamaan rokotustoimintaa. Sosiaalihuollossa tulee varautua evakuointikeskusten perustamiseen ja hoitamiseen tai pienempimuotoiseen majoitukseen, vaatetukseen ja ruokahuoltoon. 

Viestintä osana häiriötilannetta

Viestintä on toiminto, joka aina laajentuu häiriötilanteissa ja johon tulee varautua.
Kriisiviestinnässä onnistutaan, jos

• on tehty ennakkoon ohjeistuksia viestinnästä eri tilanteissa,
• olemassa olevia ohjeita noudatetaan ja
• toimitaan siten kuin on harjoiteltu.

Ohjeiden pitää olla ajan tasalla ja helposti saatavilla, myös silloin, kun sähköt ovat poikki tai digitaaliset tietojärjestelmät alhaalla. Ohjeistuksen pitää olla tuttu koko organisaatiolle, ei vain johtoportaalle ja viestijöille. Keskeisessä asemassa ovat etenkin ne työntekijät, jotka kohtaavat asiakkaita päivittäistyössä. 

Työntekijälle pitää olla selvää,  

• kehen ottaa yhteyttä, jos kriisin uhka leijuu ilmassa,
• miten asiakkaita neuvotaan ja opastetaan ja
• millaisia asioita tilanteesta voi kertoa eteenpäin. 

Työvälineitä häiriötilanteiden toiminnan suunnittelulle 

Suunnitelmien, toimintakorttien ja muiden vastaavien työkalujen laadinnan myötä vakioidaan toiminnot, joilla palvelutuotannossa voidaan riittävällä nopeudella reagoida tilanteeseen (mukaan lukien esimerkiksi palvelutuotannon priorisointi). Suunnitelmat sijoitetaan osaksi sosiaalipalvelujen valmiussuunnittelua.

Toimintakortit varautumisen tukena

Varautumisen tukena voidaan käyttää esimerkiksi kolmea eri toimintakorttia. Niiden keskeisinä sisältöinä ovat

• saavutettava viestintä,
• ammattilaisten yhteistyö ja
• palvelujen turvaaminen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Toimintakortit sisältävät ohjeita ja menetelmiä tukemaan häiriötilanteisiin varautumista ja valmiussuunnittelua yhteistoiminta-alueilla, hyvinvointialueilla ja kunnissa. Toimintakorttijulkaisua voivat hyödyntää myös esimerkiksi sosiaalityön, terveysalan ja viestinnän ammattilaiset eri toimintaympäristöissään

Vammaisten ja maahanmuuttaneiden ihmisten selviytyminen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa: Varautumista tukevat toimintakortit

Toimintakortit on luotu Tulevaisuutta luomassa -hankkeessa Covid-19 häiriötilanteen ja poikkeusolojen ajalta kerätyn tiedon pohjalta. 

Vammaiset ja toimintarajoitteiset ihmiset vakavissa häiriötilanteissa

Omatoiminen varautuminen on osa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Kotitalouksien varautumisesta on suuri apu yhteiskunnalle ja ennen kaikkea niin vammaiselle ja kuin vammattomalle ihmiselle itselleen. Jokaisen tulee varautua itse erilaisiin häiriötilanteisiin, kuten sähkö - ja tietoliikennekatkoihin. Viranomaisten voimavarat eivät riitä kaikissa häiriötilanteissa kaikkiin avuntarpeisiin ja resursseja joudutaan silloin priorisoimaan eniten avun tarpeessa oleviin kohteisiin.

Miksi varautua?

Varautumisella

• pyritään ehkäisemään vaaratilanteita, kuten myrskyn tuhoja tai tulipalon syttymistä
• huomioidaan normaaliolojen häiriötilanteet, kuten maksujärjestelmien toimimattomuus
• valmistellaan toimenpiteet poikkeusolojen varalta kuten sähkökatkon pitkittyessä
• kartoitetaan vammaisten ihmisten kohdalla haavoittuvuus ja varautumisen erityistarpeet.

Päivittäisiin ja poikkeuksellisiinkin vaaratilanteisiin varautuminen on luonnollista aloittaa jokaisen omista tiedoista ja taidoista sekä asuin- ja työympäristön turvallisuusjärjestelyistä. Jokainen voi varautua omassa kodissaan erilaisten onnettomuuksien ja vaaratilanteiden varalta. 

Sähkökatkojen  aikana esimerkiksi ruokakaupat saattavat olla kiinni, eikä rahaa saa nostettua automaateista. Varautumista tarvitaan myös sairastumisten varalta, kuten huomasimme koronapandemian aikana. Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. 

• Varaudu sähkökatkoihin (Hengitystuki) 
• Sähkökatkoihin varautuminen kotona (Verneri)  
• 72 tuntia - pärjäisitkö omin avuin (72tuntia)

Sosiaalinen suojaverkosto on tärkeä meille jokaiselle. Sosiaalinen suojaverkosto koostuu luotettavista ihmisistä, jotka ovat mukana omassa arjessa ja voivat tukea tilanteissa, joissa ihmisen omat voimavarat eivät riitä. Verkoston merkitys korostuu ikääntyneiden ja toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden erityisesti poikkeusoloissa. Toimiva verkosto tuo sekä turvallisuutta että turvallisuuden tunnetta.

Tuki vammaiselle ihmiselle häiriötilanteita varten

Vammaisilla ihmisillä on oikeus saada tietoa ja tarvittaessa myös tukea varautumiseen. Esimerkiksi moni vammaisista ihmisistä asuu itsenäisesti kotiin saatavan avun ja tuen avulla, jolloin omatoiminen varautuminen on erityisen tärkeää. Kotitalouksien yleisten varautumisohjeiden lisäksi on tärkeä selvittää yhdessä tukea tarvitsevan ihmisen kanssa:

• Miten ihminen saa tietoa häiriötilanteesta?
• Mitä apuvälineitä ihminen tarvitsee ja miten ne toimivat sähkökatkon aikana? 
• Mihin ja miten pian hän mahdollisesti tarvitsee lisätukea? 
• Keneltä ja miten hän saa tarvittaessa apua? 

Tukena voidaan käyttää esimerkiksi selkokielisiä ja kuvatuettuja ohjeita ja materiaaleja, jotka tukevat varautumista yhdessä ammattilaisten ja läheisten kanssa. Tilanteen läpikäyminen ennakkoon auttaa ymmärtämään mitä tilanteessa tapahtuu ja tukee häiriötilanteessa toimimista. 
Sähkökatkoihin varautuminen kotona (Verneri) 

Vammaisten ihmisten arjen selviytymistä on mahdollista tukea erilaisilla asiakaslähtöisillä palveluilla ja ratkaisuilla. Turvallisuustilanteen muuttuessa saattaa syntyä tarve palvelujen tehostamiselle. Vammaisen henkilön kohdalla palvelujen tehostamisella tarkoitetaan sitä, että välttämättömät palvelut järjestetään ja niitä mahdollisesti myös lisätään vakavissa häiriötilanteissa. 

Vammaissosiaalityön vastuu varautumisesta 

Kaikille kansalaisille tarkoitettujen varautumiskeinojen lisäksi, vammaispalvelujen ennakkosuunnittelulla varmistetaan haavoittuvassa asemassa olevien vammaisten henkilöiden selviytymistä vakavissa häiriötilanteissa. Selvitetään, kenelle tehostettua palvelua tarvitaan sekä tarvittavat toimenpiteet, joilla turvallisuuden yhdenvertaisuutta voidaan mahdollisimman pitkälle ylläpitää kaikissa turvallisuustilanteissa. Esimerkiksi vakavassa häiriötilanteessa palvelun tehostamista voi olla henkilökohtaisen avun lisääminen tai avun järjestämistavan muuttaminen työnantajamallista ostopalveluun tai avun järjestäminen tilapäisesti kotihoidolla.

Kun varautumisessa määritellään riskiryhmiä, on hyvä muistaa, että vammaiset ja toimintarajoitteiset ihmiset ovat moninainen joukko ihmisiä. Yksittäinen tekijä ei automaattisesti tarkoita haavoittuvuutta, mutta selviytyminen kannattaa ottaa puheeksi. 

Erilaisten haavoittuvuuksien kasautuminen heikentää ihmisen resilienssiä, eli psyykkistä selviytymiskykyä ja joustavuutta häiriötilanteissa verrattuna muuhun väestöön. Ihmisen haavoittuvuutta vakavissa häiriötilanteissa on hyvä erikseen selvittää, jos hänellä on useampia seuraavista tekijöistä:

• toimintarajoite, 
• vamma tai pitkäaikaissairaus, 
• äidinkieli muu kuin suomi, ruotsi tai saame, 
• luku- ja digitaitojen puuttuminen, 
• asuu yksin, 
• perheessä on alaikäisiä lapsia, 
• tarvitsee avustajaa ja/tai käyttää sähköisiä apuvälineitä ja/tai 
• sosiaaliset verkostot puuttuvat.

Sosiaalityössä huolehditaan sekä työhön liittyvästä yleisestä että osittain yksittäisten ihmisten varautumisesta. Sosiaalityössä tulee olla ohjeet häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin.

Käy läpi nämä asiat vammaissosiaalityössä:

1. Minkälainen suunnitelma varautumisesta on olemassa?
2. Varautumisen ohjeessa lukee näin, mitä se tarkoittaa meille tässä työssä?
3. Onko olemassa toimintakortti varautumisesta? 
4. Keiden varautumisesta minun on huolehdittava ja mitä se tarkoittaa käytännössä? (Asiakkaiden yksilölliset varautumissuunnitelmat )
5. Ostopalvelujen ja omien palvelujen osalta: Miten varautuminen otetaan osaksi ostopalvelusopimusta ja mitä palveluntuottajien velvollisuuksiin varautumisessa kuuluu? Miten varautuminen laitetaan osaksi sopimusperusteita?
6. Häiriötilanteissa toimimisen harjoittelua, jotta olemassa olevia ohjeita pystytään noudattamaan ja toimimaan harjoitteiden mukaisesti.  

Asiakkaiden yksilölliset varautumissuunnitelmat 

Vammaispalveluissa tulisi siis tehdä ensisijaisesti paljon apua ja tukea tarvitseville asiakkaille yksilöllinen varautumissuunnitelma. Periaatteena on, että suunnitelmin ja etukäteisvalmistelujen avulla varmistetaan vakavassa häiriötilanteessa tuki haavoittuvimmassa asemassa oleville vammaisille ihmisille.  

Yksilöllinen varautumissuunnitelma sisältää kuvauksen asiakkaalle välttämättömästä avusta ja sen järjestämisestä. Suunnitelmaan kuvataan myös, miten apu järjestetään ja kenen läheisen, omaisen tai viranomaisen kanssa toimitaan avun järjestämistä suunniteltaessa ja apua järjestettäessä. Tämän lisäksi suunnitelmaan kirjataan omaisen tai läheisen puhelinnumero, jotta häneen voidaan olla yhteydessä tarvittaessa. Omaisen tai läheisen tulee olla läsnä suunnitelmaa laadittaessa tai ainakin häneltä tulee olla suostumus hänen osuutensa kirjaamiseen suunnitelmaan.

Varautumista tulisi käsitellä myös asiakkaan palvelusuunnitelmapalavereissa ja asian käsittelyn sisältö kannattaa kirjata palvelusuunnitelmaan. Asiakkaan yksilöllinen varautumissuunnitelma tehdään kuitenkin erillisenä palvelusuunnitelmasta, jotta varautumistiedot olisivat helposti saatavilla asiakastietojärjestelmästä mahdollisissa häiriötilanteissa.

Asiakkaan yksilöllisen varautumissuunnitelman asiakirjarakenne löytyy THL:n ylläpitämästä Sosmetasta, joka on sosiaalihuollon asiakirjarakenteiden ja metatietojen palvelu. Sosiaalihuollon valtakunnallisia asiakirjarakenteita hyödynnetään sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä ja Kanta-palveluissa.

Asiakkaan yksilöllinen varautumissuunnitelma (Sosmeta.fi) 

Lähteet

Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta 135/2021 (Finlex)

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021; 50 §, 51 § (Finlex)

Valtioneuvoston asetus hyvinvointialueiden varautumisesta sosiaali- ja terveydenhuollon häiriötilanteisiin, 308/2023 (finlex)

Sopimusperusteinen varautuminen: Ohje sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille (Valtioneuvosto) Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2019.9.

Varautuminen (Intermin, Sisäministeriö)

Yhteistyössä

Sivu on toteutettu Tulevaisuutta luomassa -hankkeessa (ESR 2021–2023), joka on Kehitysvammaliiton, Kuntaliiton ja THL:n yhteishanke. Kehitysvammaliitto koordinoi hanketta. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.