Asian vireille tuleminen ja hakemus

Tämän sivun sisältö

• Hakemus ja asian vireilletulo
• Yhteydenotto voidaan tulkita hakemukseksi
• Ohjaus oikealle viranomaiselle on tärkeää
• Vammaispalvelujen asiakkuus

Vammaispalvelut ovat osa hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvaa  sosiaalihuoltoa ja vammaispalvelujen prosessiin sovelletaan sosiaalihuoltolain menettelysäännöksiä silloin, kun vammaispalvelulaissa ei ole säädetty asiasta toisin.

Hakemus ja asian vireilletulo

Vammaispalvelulain mukaisia palveluita haetaan hyvinvointialueen sosiaalitoimelta. Palveluiden hakemista ja hakemuksen käsittelyä sääntelee yleislakina hallintolaki, jonka mukaan hallintoasia pannaan vireille kirjallisesti ilmoittamalla vaatimukset perusteineen. Viranomaisen suostumuksella asian saa panna vireille myös suullisesti.
Hallintolaki 19 § 

Sosiaalihuollossa asiakkaan tai tämän edustajan ilmoitusta, joka sisältää vaatimuksen palvelujen saamiseksi, kutsutaan hakemukseksi.

Sosiaalihuollossa asia voi tulla vireille yhteydenotolla, jonka ei tarvitse olla kirjallinen tai noudattaa jotakin tiettyä muotoa. Hakemus voi siis olla myös suullinen. Hakijan ja sosiaalityöntekijän oikeusturvan takia ja asian sujuvan hoitamisen turvaamiseksi hakemus on kuitenkin hyvä tehdä aina kirjallisesti. Jos asiakas ilmaisee vaatimuksensa suullisesti, sosiaalihuollon työntekijän on kirjattava ne.

Sosiaalihuoltolain mukaan sosiaalihuoltoa koskeva asia voi hakemuksen lisäksi tulla vireille silloin, kun hyvinvointialueen sosiaalihuollon työntekijä on muutoin tehtävissään saanut tietää mahdollisesti sosiaalipalvelujen tarpeessa olevasta henkilöstä. Asian vireilletulo edellyttää siis yhteydenottoa sosiaalitoimeen, ellei sosiaalihuollon tarve jo valmiiksi ole sosiaalihuollon työntekijän tiedossa.
Sosiaalihuoltolaki 34 § 

Yhteydenotto voidaan tulkita hakemukseksi

Yhteydenottaja voi olla asiakas itse, viranomainen, vanhempi, huoltaja, puoliso tai muu asiakkaan edustaja. Mikäli ilmoitus palvelutarpeesta on tullut muulta taholta kuin asianosaiselta itseltään, kerrotaan hänelle yhteydenoton syy ja sisältö sekä yhteydenottajataho.

Yhteydenotto voi tapahtua puhelimitse, se voi olla hakemus tai muu kirjallinen ilmoitus tai henkilökohtainen työntekijän tapaaminen.

Ensimmäinen yhteydenotto hyvinvointialueelle voidaan katsoa hakemukseksi, jos vammainen henkilö ilmaisee tarvitsevansa tai hakevansa tiettyä yksilöityä palvelua tai tukitoimea, esimerkiksi henkilökohtaista apua. Tämä ei kuitenkaan poista velvollisuutta selvittää vammaispalvelujen tarvetta, joka on myös olennainen osa palvelusuunnitelman laatimisprosessia. 

Jos työntekijälle jää epäselväksi suullisesta yhteydenotosta se, onko kyse hakemuksesta, asiaa tulee tiedustella tarkemmin yhteydenottajalta. 
Sosiaalihuoltolain soveltamisopas

Asia on käsiteltävä viivytyksettä. Tämä vaatimus koskee palvelutarpeen arviointia, asiakassuunnitelman laatimista sekä palveluja ja tukitoimia koskevien päätösten tekoa.
Sosiaalihuoltolaki 36 §
Sosiaalihuoltolaki 45 § 
 

Ohjaus oikealle viranomaiselle on tärkeää

Vireilletulo- ja palvelutarpeen selvittämisvaiheisiin voi kuulua selvittelyä siitä, mitkä palvelut ovat asiakkaalle tarpeellisia ja kenelle viranomaiselle asiakkaan asian hoitaminen kuuluu. 

Vammaispalvelua koskevaa hakemusta ei kuitenkaan voi ilman asiakkaan suostumusta jättää käsittelemättä vammaispalveluhakemuksena ja käsitellä muun lain nojalla järjestettäviä palveluja koskevana hakemuksena. 

Asiakkaalla on aina oikeus saada hakemukseensa kirjallinen, muutoksenhakuohjeella varustettu päätös.
Sosiaalihuoltolaki 45 § 

Väärään viranomaiseen erehdyksessä toimitettu asiakirja 

Viranomaisen, jolle on erehdyksestä toimitettu asiakirja sen toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, on viipymättä siirrettävä asiakirja toimivaltaiseksi katsomalleen viranomaiselle. Siirrosta on ilmoitettava asiakirjan lähettäjälle.  Esimerkiksi vammaispalveluihin saapunut Kelalle kuuluva hakemus, kuuluu siirtää Kelaan käsiteltäväksi.
Hallintolaki 21 §

Vammaispalvelujen asiakkuus

Sosiaalihuollon asiakkaalla tarkoitetaan sosiaalihuoltoa hakevaa tai käyttävää henkilöä. Sosiaalihuoltolain 34 §:n 2 momentin mukaan sosiaalihuollon asiakkuus alkaa hakemuksesta tai kun muulla tavoin vireille tullutta asiaa ryhdytään käsittelemään tai henkilölle annetaan sosiaalipalveluja.

Asiakkuus päättyy, kun sosiaalihuollon asiakasasiakirjaan merkitään tiedoksi, että sosiaalihuollon järjestämiselle ei ole perustetta.
Sosiaalihuollon asiakaslaki 3 § (Finlex)
Sosiaalihuoltolaki 34 § (Finlex)

Vammaispalvelulaissa säädetään, ketkä kuuluvat näiden lakien soveltamisalaan. Voit lukea asiasta lisää vammaispalvelulain soveltamisala -sivulta. 
Vammaispalvelulain soveltamisala 

Vammaispalvelulain mukaisia palveluja annetaan henkilölle, jolla on vamman tai sairauden johdosta pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään, jos vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai tukitoimia muun lain nojalla.

Sosiaalihuollon asiakkuus ei ala, mikäli asianomainen tai hänen edustajansa kokee, ettei tarvetta palveluille ole ja kieltäytyy palvelutarpeen selvittämisestä.

Lähteet

Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 (Finlex)
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 (Finlex)
Hallintolaki (434/2003)