Yleislaki ja erityislaki
Oletko oikealla sivulla?
Luet nyt uuden vammaispalvelulain (675/2023) mukaista asiakasprosessia. Uusi vammaispalvelulaki on voimassa 1.1.2025 alkaen.
- Lue lisää vanhan vammaispalvelulain mukaisesta asiakasprosessista
- Uudessa vammaispalvelulaissa on siirtymäaika.
Lue lisää vammaispalvelulain siirtymäsäännöksistä - Ahvenanmaalla sovelletaan edelleen vanhaa vammaispalvelulakia (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987).
Tämän sivun sisältö
- Sosiaalihuoltolaki on yleislaki
- Vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki ovat erityislakeja
- Ahvenanmaan lainsäädännöstä
Sosiaalihuoltolaki on yleislaki
Sosiaalipalvelujen järjestämisestä vastaa se hyvinvointialue, jonka alueella henkilön kotikunta on. Jokaisella hyvinvointialueella oleskelevalla henkilöllä on kuitenkin oikeus saada kiireellisessä tapauksessa yksilölliseen tarpeeseensa perustuvat sosiaalipalvelut siten, ettei hänen oikeutensa välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon vaarannu.
Sosiaalihuoltolaki on sosiaalihuollon yleislaki. Lähtökohtana sosiaalipalveluiden järjestämisessä on kaikille tarkoitetut yleiset palvelut. Näitä palveluita täydennetään erityislainsäädännön kuten vammaispalvelulain ja kehitysvammalain perusteella. Viranomaisella on oma-aloitteinen velvollisuus sosiaalihuollon asiakaslain (812/2000) 5 §:n mukaisesti selvittää asiakkaalle eri toimenpiteiden vaikutuksia. Tämän lisäksi on velvollisuus selvittää niitä palvelun saantiin tai sen järjestämiseen liittyviä edellytyksiä, jotka vaikuttavat asiakkaan oikeuksiin (esimerkiksi palvelujen maksuttomuus/maksullisuus).
Vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki ovat erityislakeja
Vammaispalvelulaki
Vammaispalvelulain mukaisilla palveluilla täydennetään yleisiä sosiaalipalveluja.
Vammaispalvelulakia sovelletaan erityispalveluiden järjestämiseen niille vammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat vamman tai sairauden aiheuttaman pitkäaikaisen fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen, sosiaalisen tai aisteihin liittyvän toimintarajoitteen johdosta välttämättä apua tai tukea tavanomaisessa elämässä.
Vammaiselle henkilölle järjestetään vammaispalvelulain mukaisia erityispalveluja vain, jos muussa laissa tarkoitetut palvelut eivät ole henkilön yksilöllisen palvelutarpeen ja edun kannalta sopivia ja riittäviä.
Lue lisää: Vammaispalvelulain soveltamisala
Vammaispalvelulain erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat palvelut
Osa vammaispalvelulain mukaisista palveluista on säädetty hyvinvointialueen erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin. Vammaisella henkilöllä on subjektiivinen oikeus saada näitä palveluja. Erityisen järjestämisvelvollisuuden alaisia palveluja ja tukitoimia ovat vammaispalvelulaissa
- valmennus
- henkilökohtainen apu
- erityinen osallisuuden tuki
- tuettu päätöksenteko
- vaativa moniammatillinen tuki
- asumisen tuki
- lapsen asumisen tuki
- esteettömän asumisen tuki
- lyhytaikainen huolenpito
- päivätoiminta
- kehitysvammaisten henkilöiden työtoiminta
- liikkumisen tuki ja
- taloudellinen tuki hengityslaitteen varassa eläville henkilöille.
Hyvinvointialue on velvollinen järjestämään erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat palvelut taloudellisesta tilanteestaan riippumatta. Mikäli määrärahat loppuvat kesken talousarviovuoden, on talousarviota muutettava. Palveluihin liittyy myös oikeus valittaa hallintotuomioistuimeen.
Vammaispalvelulain määrärahasidonnaiset palvelut järjestetään määrärahojen puitteissa
Määrärahasidonnaiset palvelut järjestetään varattujen määrärahojen puitteissa harkinnanvaraisena hyvinvointialueella esiintyvän tarpeen mukaisessa laajuudessa.
Määrärahasidonnaisia palveluja ja tukitoimia ovat vammaispalvelulaissa
- vammaisen henkilön läheisille järjestetty valmennus tietyissä tilanteissa, lue lisää Valmennus-palvelusta
- taloudellinen tuki
- muut lain tarkoituksen toteuttamiseksi tarvittavat palvelut ja tukitoimet, kuten korvaukset ylimääräisistä vaatekustannuksista ja erityisravintokustannuksista.
Kehitysvammalaki, erityishuolto ja kehitysvammaisten henkilöiden palvelut
Kehitysvammaisille henkilöille järjestetään palvelut muiden vammaisryhmien tavoin yleislainsäädännön ja vammaispalvelulain perusteella.
Kehitysvammalain mukaiseen erityishuoltoon kuuluu 1.1.2025 alkaen ainoastaan ne palvelut, jotka liittyvät tahdosta riippumattoman erityishuollon järjestämiseen ja kehitysvammalaissa mainittujen rajoitustoimenpiteiden käyttöön erityishuollossa.
Kehitysvammalain perusteella tehdään siis ainoastaan päätökset erityishuollon antamisesta ja lopettamisesta, rajoitustoimenpiteiden käyttämisestä sekä tahdosta riippumattomasta erityishuollosta.
Lue lisää: Erityishuollon prosessi
Ahvenanmaan lainsäädännöstä
Ahvenanmaalla on laissa säädetyn itsehallinto-oikeutensa perusteella oikeus säätää alueen sisäisiä asioita koskevaa lainsäädäntöä. Lainsäädäntövaltaa käyttää maakuntapäivät, jolla on oikeus säätää lakeja muun muassa koulutuksesta, sosiaalihuollosta, kunnallishallinnosta, poliisilaitoksesta sekä ympäristönsuojelusta.
Suomen valtion lakia sovelletaan puolestaan niillä aloilla, joilla maakuntapäivillä ei ole lainsäädäntövaltaa. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi ulkoasiat, useimmat siviili- ja rikosoikeuden osa-alueet, tuomioistuinjärjestelmä, tulli ja valtionverotus.
Ahvenanmaalla ei oteta vielä 1.1.2025 käyttöön uutta vammaispalvelulakia, vaan siellä sovelletaan toistaiseksi vanhaa vammaispalvelulakia (380/1987).
Lähteet
Sosiaalihuoltolaki (1301/2014)
Vammaispalvelulaki (675/2023)
Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977)
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000)
Ahvenanmaan itsehallintolaki (1144/1991)
Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 191/2022)
