Yleislaki ja erityislaki

Huom!

Sivua päivitetään vastaamaan uutta vammaispalvelulakia.

Tämän sivun sisältö

• Sosiaalihuoltolaki on yleislaki
• Vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki ovat erityislakeja
• Ahvenanmaan lainsäädännöstä

Sosiaalihuoltolaki on yleislaki

Sosiaalipalvelujen järjestämisestä vastaa se hyvinvointialue, jonka alueella henkilön kotikunta on. Jokaisella hyvinvointialueella oleskelevalla henkilöllä on kuitenkin oikeus saada kiireellisessä tapauksessa yksilölliseen tarpeeseensa perustuvat sosiaalipalvelut siten, ettei hänen oikeutensa välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon vaarannu.

Sosiaalihuoltolaki on sosiaalihuollon yleislaki. Lähtökohtana sosiaalipalveluiden järjestämisessä on kaikille tarkoitetut yleiset palvelut. Tarvittaessa näitä palveluita täydennetään erityislainsäädännön kuten vammaispalvelulain ja kehitysvammalain perusteella. Viranomaisella on oma-aloitteinen velvollisuus sosiaalihuollon asiakaslain (812/2000) 5 §:n mukaisesti selvittää asiakkaalle eri toimenpiteiden vaikutuksia. Tämän lisäksi on velvollisuus selvittää niitä palvelun saantiin tai sen järjestämiseen liittyviä edellytyksiä, jotka vaikuttavat asiakkaan oikeuksiin (esimerkiksi palvelujen maksuttomuus/maksullisuus).

Vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki ovat erityislakeja

Vammaispalvelulaki

Vammaispalvelulain tarkoituksena on täydentää yleisiä sosiaalipalveluja. Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään, jos vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai tukitoimia muun lain nojalla. "Sopivuus-" ja "riittävyys-" kriteereiden tulee täyttyä samanaikaisesti. Vammaispalvelulaki tulee sovellettavaksi esimerkiksi silloin, kun ensisijaiset palvelut eivät ole vammaiselle henkilölle sopivia, kun otetaan huomioon hänen vammastaan tai sairaudestaan aiheutuva tarve. Näin toimitaan, vaikka ensisijainen palvelu olisi kiistatta annettavissa. 

Vammaispalvelulain erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat palvelut

Osa vammaispalvelulain mukaisista palveluista on säädetty hyvinvointialueen erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin. Vammaisella henkilöllä on subjektiivinen oikeus saada näitä palveluja. Erityisen järjestämisvelvollisuuden alaisia palveluja ja tukitoimia ovat vammaispalvelulaissa

• kuljetuspalvelut
• palveluasuminen
• henkilökohtainen apu
• päivätoiminta
• asunnon muutostyöt
• asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet.

Hyvinvointialue on velvollinen järjestämään erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat palvelut taloudellisesta tilanteestaan riippumatta. Palveluihin liittyy myös oikeus valittaa hallintotuomioistuimeen. Sosiaalihuollosta vastaava toimielin ei voi päätöksenteossaan vedota siihen, ettei subjektiivisiin oikeuksiin ole varattu riittävästi määrärahoja. Mikäli määrärahat loppuvat kesken talousarviovuoden, on talousarviota muutettava.

Vammaispalvelulain määrärahasidonnaiset palvelut järjestetään määrärahojen puitteissa

Määrärahasidonnaisia palveluja ja tukitoimia ovat vammaispalvelulaissa

• kuntoutusohjaus
• sopeutumisvalmennus
• korvaus päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavista välineistä, koneista ja laitteista
• korvaus ylimääräisistä vaatekustannuksista
• erityisravintokustannukset
• muut vammaispalvelulain tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeelliset palvelut ja tukitoimet.

Muut vammaispalvelulain tarkoittamat palvelut järjestetään varattujen määrärahojen puitteissa harkinnanvaraisena hyvinvointialueella esiintyvän tarpeen mukaisessa laajuudessa.

Kehitysvammalain mukaiset palvelut

Kehitysvammalain mukaisista palveluista vastaa hyvinvointialue. Asiakkaalle laaditaan erityishuolto-ohjelma (eho). Erityishuolto-ohjelmaan merkityillä palveluilla on subjektiivisen oikeuden asema, eli hyvinvointialueen on järjestettävä ne siitä riippumatta, onko se budjetoinut niihin riittävästi määrärahoja. Kehitysvammalain mukaisia palveluja ovat esimerkiksi

• Tutkimukset
• Terveydenhuolto
• Tarpeellinen ohjaus, kuntoutus, toiminnallinen valmennus
• Työtoiminnan ja asumisen järjestäminen
• Muu vastaava yhteiskunnallista sopeutumista edistävä toiminta
• Henkilökohtaisten apuneuvojen ja –välineiden järjestäminen
• Yksilöllinen hoito ja huolenpito
• Henkilön lähipiirin ohjaus
• Tiedottaminen erityishuoltopalveluista
• Kehityshäiriöiden ehkäisy
• Muu vastaava erityishuollon toteuttamiseksi tarpeellinen toiminta

Tulkkauspalvelulain mukaisesta tulkkauspalvelusta puhe- ja kuulovammaisille sekä kuulonäkövammaisille vastaa Kela.  

Ahvenanmaan lainsäädännöstä

Ahvenanmaalla on laissa säädetyn itsehallinto-oikeutensa perusteella oikeus säätää alueen sisäisiä asioita koskevaa lainsäädäntöä. Lainsäädäntövaltaa käyttää maakuntapäivät, jolla on oikeus säätää lakeja muun muassa koulutuksesta, sosiaalihuollosta, kunnallishallinnosta, poliisilaitoksesta sekä ympäristönsuojelusta. 

Suomen valtion lakia sovelletaan puolestaan niillä aloilla, joilla maakuntapäivillä ei ole lainsäädäntövaltaa. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi ulkoasiat, useimmat siviili- ja rikosoikeuden osa-alueet, tuomioistuinjärjestelmä, tulli ja valtionverotus.

Lue lisää Ahvenanmaan lainsäädännöstä ruotsinkielisestä käsikirjasta: Handbok om funktionshinderservice.