Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyys

Laaturaportti

Yleiskuvaus

Tilaston kuvaus

Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyys -tilasto kuvaa perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa asioineiden ADHD-diagnoosin saaneiden 7–12-vuotiaiden lasten ja 13–17-vuotiaiden nuorten osuutta samanikäisessä väestössä eri vuosina. Tilastossa kuvataan tiedot sukupuolittain ja hyvinvointialueittain ja tilasto kattaa koko Suomen.

Tilasto pohjautuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) hoitoilmoitusrekisteriin (Hilmo) sekä Kelan Sairausvakuutuksesta korvattavat lääketoimitukset -rekisteriin (tunnettiin aiemmin nimellä Kelan Reseptitiedosto). Uusimmat nyt raportoitavat tiedot koskevat vuotta 2023.

Tilasto on suunnattu lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöille, hallintoviranomaisille, alan tutkijoille sekä muille aihepiiriä koskevaa tietoa työssään tarvitseville.

Relevanssi

Tilaston tavoitteena on antaa yleiskäsitys lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien ja ADHD-lääkkeiden käytön yleisyydestä. 

Tilasto on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) lasten, nuorten ja perheiden terveys ja hyvinvointiseurantaa (FinLapset). Seurannan tavoitteena on tuottaa vertailukelpoista, ajankohtaista ja valtakunnallisesti sekä alueellisesti edustavaa tietoa lasten, nuorten ja perheiden terveydestä ja hyvinvoinnista, näihin yhteydessä olevista tekijöistä sekä ajassa tapahtuneista muutoksista. Luotettavaa, vertailukelpoista ja ajantasaista tietoa tarvitaan lasten, nuorten ja perheiden terveyden ja hyvinvoinnin seurantaan, palveluiden kehittämiseen ja arviointiin sekä päätöksentekoon valtakunnallisesti ja aluetasolla. Valtakunnallisesti yhtenäinen tieto mahdollistaa myös palveluntuottajien ja terveydenhuollon ammattilaisten oman työn tulosten seurannan ja arvioinnin.

Tilaston tietojen keruu perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (668/2008) ja lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007).

Tilaston tietosisältö

Tilasto kuvaa niiden perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa asioineiden 7–12-vuotiaiden lasten ja 13–17-vuotiaiden nuorten määrää ja osuuksia, joille on kirjattu ADHD-diagnoosi käyntisyyksi tai pää-, sivu- tai pitkäaikaisdiagnoosiksi vähintään kerran tarkasteltavan kalenterivuoden aikana.

Lisäksi tilasto kuvaa 7–17-vuotiaiden lasten ja nuorten ADHD-lääkkeiden käytön yleisyyttä. ADHD-lääkkeiden käyttäjäksi on määritelty henkilö, jolle on kirjautunut rekisteriin vähintään yksi sairausvakuutuksesta korvattava ADHD-lääkeosto tilastojakson aikana.

Tilasto sisältää tiedot lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyydestä Suomessa vuosina 2015–2023 (ns. vuosiesiintyvyys) ja havainnollistaa ADHD-diagnoosien yleistymiskehitystä Suomessa ikä- ja sukupuoliryhmittäin. Lisäksi raportissa vertaillaan ADHD-diagnoosien ja ADHD-lääkkeiden käytön yleisyyttä eri hyvinvointialueilla vuonna 2023. Tilaston perusjoukon muodostaa 7–17-vuotiaiden lasten ja nuorten väestö. Alue-erojen tarkastelussa ovat mukana Manner-Suomen hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki.

Tilastoprosessi 

Lähdeaineistot 

Tilaston lähdeaineistona toimivat seuraavat rekisteritiedot:

  • ADHD-diagnoosien yleisyys: THL:n hallinnoima hoitoilmoitusrekisteri (Hilmo). Hilmo on valtakunnallinen terveydenhuollon tiedonkeruu- ja raportointijärjestelmä, josta tässä käytetään perusterveydenhuollon (Avohilmo) ja erikoissairaanhoidon (TerveysHilmo) tietoja. Nämä tiedot siirtyvät potilastietojärjestelmistä hoitoilmoitusjärjestelmään sähköisesti. Valtaosa tiedoista siirretään automatisoidusti.
  • ADHD-lääkkeiden käytön yleisyys: Kelan hallinnoima Sairausvakuutuksesta korvattavat lääketoimitukset -rekisteri (tunnettiin aiemmin nimellä Reseptitiedosto). Kaikki Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt kuuluvat sairausvakuutuksen piiriin. Rekisteri sisältää tiettävästi täydellisesti tiedot kaikista lapsille ja nuorille apteekeista noudetuista ADHD-lääkeostoista. Saajaksi tilastoidaan henkilö, jolle korvattava lääke-erä on toimitettu.
  • Lasten ja nuorten ikätieto perustuu henkilöiden ikään kalenterivuoden lopussa. Aluetieto perustuu henkilön vakinaiseen asuinkuntaan kalenterivuoden lopussa. ADHD-diagnoosien osalta on huomioitu, että mikäli henkilö on vuoden aikana muuttanut alueelta toiselle, ja asioinut molemmilla alueilla terveydenhuollossa, hän näkyy molempien alueiden luvuissa. Koko maan lukuihin henkilö tulee vain kerran. 
  • Väestötiedot perustuvat koko maan ja hyvinvointialueiden väestöön kalenterivuoden lopussa. Tilastossa on hyödynnetty Kelan väestötietoja. Nämä saattavat poiketa hieman Tilastokeskuksen virallisista väestötiedoista, sillä Kelassa poiminta toteutetaan 31.12. ja korjaus 27.1. Tilastokeskus julkaisee tilastonsa vasta myöhemmin keväällä. Poikkeamat ovat kuitenkin pieniä eivätkä vaikuta esitettyihin ADHD:n väestöosuuksiin. 

Tiedonkeruumenetelmä

Hoitoilmoitusrekisteri (Hilmo, THL): Tiedot hyvinvointialueiden potilastietojärjestelmistä poimitaan pääosin automaattisesti ja ne siirtyvät hoitoilmoitusrekisteriin teknisen rajapinnan kautta. Hilmo-tiedot lähetetään THL:ään päivittäin. Tietoja voi kuitenkin lähettää tätä harvemmin ympäri vuoden, jos tämä on palveluntuottajan toiminnan luonteen tai muista syistä perusteltua. Tällöin yksittäistä kalenterivuotta koskevat Hilmo-tiedot pitää lähettää seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä (28.2.). Myös mahdolliset korjaukset ja täydennykset jo lähetettyihin Hilmo-tietoihin pitää tehdä 28.2. mennessä. 

Tässä tilastossa on huomioitu 3.2.2025 mennessä Hilmo-rekistereihin kirjautuneet tiedot. Näistä suoritettiin tietopoiminta ja lopuksi nämä yksilötason tiedot aggregoitiin taulukkomuotoiseksi tilastoksi.

Sairausvakuutuksesta korvattavat lääketoimitukset -rekisteri (Kela): Tilaston tiedot on poimittu henkilöpohjaisesta lääketoimitusaineistosta, joka muodostetaan apteekkitilitysten etuusjärjestelmästä. Tilaston perusjoukon muodostavat henkilöt, jotka ovat tehneet vähintään yhden apteekin välityksellä korvatun ADHD-lääkeoston. Lasten ja nuorten ADHD:n hoidossa käytettävistä lääkkeistä huomioitiin seuraavat lääkevalmisteet: metyylifenidaatti (ATC-koodi N06BA04), lisdeksamfetamiini (N06BA12), deksamfetamiini (N06BA2), atomoksetiini (N06BA09) ja guanfasiini (C02AC02). Tiedot valmistuvat tilastointivuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. 

Tietojen validointi 

Hoitoilmoitusrekisteri (Hilmo, THL): Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tarkastaa hyvinvointialueen tietoja ensisijaisesti suhteessa hyvinvointialueen edellisten seurantakausien tietoihin. Tarkastuksessa pyritään löytämään tietojen toimituksessa tapahtuneita mahdollisia virheitä. Tarkastus ei perustu tarkkoihin kynnysarvoihin. THL pyytää tarkastuksia hyvinvointialueilta vain, jos mahdollinen virhe on huomattava tai tietojen kokonaisuudessa on epäselvyyksiä tai epäloogisuuksia. Osa mahdollisista virheistä osoittautuukin oikeelliseksi tiedoksi, jota selittää jokin toimintatapamuutos.

Sairausvakuutuksesta korvattavat lääketoimitukset -rekisteri (Kela): Tiedoissa mahdollisesti havaittavat virheet korjataan välittömästi. Tilastoa sairausvakuutuksesta korvattavista lääketoimituksista on olemassa vuodesta 1993. Kela ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea tuottavat vuosittain yhteistyössä Suomen lääketilastoLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä -julkaisun.

Tiedon käsittely

Tilastoa varten yksilötasoiset Hilmo- ja Kela-tiedot on aggregoitu ikä- ja sukupuoliryhmittäiselle tasolle. Nämä tiedot on raportoitu tapausmäärinä ja samanikäiseen ja samaa sukupuolta olevaan väestöön suhteutettuina prosenttiosuuksina. Aggregoitujen taulukkomuotoisten tietojen jatkojalostusmahdollisuudet ovat vähäiset.

Tiedon revisioituminen

Aikaisempien tilastovuosien tietoja päivitetään takautuvasti tarvittaessa seuraavan tilastojulkaisun yhteydessä. Tietoihin jälkikäteen tehtävien korjausten vaikutus lukuihin on pääsääntöisesti arvioitu pieneksi. 

Tilaston laadun tarkastelu

Tarkkuus ja luotettavuus 

Diagnoositietojen oikeellisuus on riippuvainen tiedonantajien toimittamien ja viime kädessä ammattilaisten potilastietojärjestelmiin kirjaamien tietojen laadusta ja oikeellisuudesta. Tiedot siirtyvät potilastietojärjestelmistä THL:n hoitoilmoitusrekisteriin sähköisesti ja pääosin automatisoidusti. THL, palveluntuottajat ja tietojärjestelmätoimittajat seuraavat tietojen laatua ja kattavuutta pikaraporteilta ja tietokantaraporteilta. Mikäli tietojen laadussa tai kattavuudessa havaitaan puutteita, tiedon tuottaja tekee tarvittavat korjaukset ja lähettää päivitetyt tiedot uudelleen THL:ään.

Perusterveydenhuollon (Avohilmo) ja erikoissairaanhoidon (TerveysHilmo) hoitoilmoitusrekisterien laatuselosteissa arvioidaan rekisteritietojen luotettavuutta ja sopivuutta eri käyttötarkoituksiin (ks. Avohilmon laatuseloste; TerveysHilmon laatuseloste).

Erikoissairaanhoidon käyntitiedot ovat olleet kattavasti saatavilla vuodesta 1998 alkaen. Perusterveydenhuollon osalta kaikki julkisen terveydenhuollon avohoidon palveluntuottajat ovat olleet osana tiedonsiirtoa vuodesta 2012 alkaen. Potilastietojärjestelmän muutosten takia Vantaan ja Keravan ja Helsingin kohdalla Hilmo-tiedonsiirrossa on havaittu ongelmia vuosina 2019–2023. Yksityisten palveluntuottajien osalta Hilmo-tiedonsiirto on toteutunut kattavammin vuoden 2020 lopusta alkaen. Edellä luetelluista syistä johtuen raportissa esitetyt ADHD-diagnoosien yleisyyttä kuvaavat tunnusluvut ovat mahdollisesti lieviä aliarvioita. 

THL kokoaa tietoa puuttuvista Avohilmo-tiedoista ja tietojärjestelmään tehtävistä takautuvista korjauksista erilliselle nettisivulle (ks. Puuttuvat Avohilmo-tiedot). 

Sairausvakuutus korvaa ainoastaan avohoidossa tapahtuvaa lääkehoitoa, joten Kelan hallinnoima Sairausvakuutuksesta korvattavat lääketoimitukset -rekisteri ei sisällä tietoja julkisissa sairaaloissa tai laitoshoidossa tapahtuvasta lääkehoidosta.

Tuoreessa suomalaistutkimuksessa hyödynnettiin yksilötasoisia THL:n Hilmo-rekisterin tietoja yhdistettynä Sairausvakuutuksesta korvattavat lääketoimitukset -rekisterin tietoihin. Tutkimus ulottui vuoteen 2020. Kyseisessä tutkimuksessa alakouluikäisten (6–12-vuotiaat) poikien ADHD-diagnoosien yleisyys vuonna 2020 oli hieman alle 7 % ja tyttöjen noin 2 %. Nuoruusikäisten (13–17-vuotiaat) vastaavat osuudet olivat 6,7 % ja 2,6 %. Kyseiset osuudet verrattuna tämän tilaston vastaavan vuoden osuuksiin ovat noin 0,5–1,5 prosenttiyksikköä suurempia. Tämä vahvistaa tulkintaa siitä, että tilaston luvut ovat lieviä aliarvioita ainakin koko väestön tasolla (Wessman ym. 2025)1.

Kattavin kokonaiskuva ADHD:n esiintyvyydestä vuosittain saataisiin poimimalla ADHD-diagnoositiedot THL:n Hilmo-rekisterin lisäksi tietyistä Kelan etuusrekistereistä (kuntoutus, alle 16-vuotiaan vammaistuki ja lääkkeiden erityiskorvausoikeudet) ja yhdistämällä nämä ADHD-lääkeostoja koskeviin henkilöpohjaisiin tietoihin.

Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys  

Hoitoilmoitusrekisterin tiedot poimitaan tilastoa varten aina noin vuoden viiveellä, jolla pyritään varmistamaan se, ettei tietoihin tulisi enää muutoksia. Tämän tilaston Hilmo-tiedot poimittiin ensimmäisen kerran joulukuussa 2024. Helsingin ja Vantaa-Keravan hyvinvointialueen osalta vuoden 2023 Avohilmo-tiedot täydentyivät vielä tammikuussa 2025, minkä vuoksi poiminta uusittiin helmikuussa 2025. ADHD-lääkkeiden käyttöä koskevat sairausvakuutuksesta korvattavat lääketoimitukset -rekisterin tiedot on poimittu toukokuussa 2024. Kelan tiedot valmistuvat kalenterivuotta seuraavan helmikuun aikana.   

Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus 

THL:n avoin tietokantaraportti tuottaa avointa dataa erikseen perusterveydenhuollon (AvoHilmo) ja erikoissairaanhoidon (TerveysHilmo) hoitoilmoitusrekisterien pohjalta ja tiedot päivittyvät säännöllisesti. Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyys -tilastossa sen sijaan hyödynnetään yksilötasoista AvoHilmon ja TerveysHilmon tietosisältöä ja tuotetaan tilastomuotoinen kokonaiskuva ADHD-diagnoosien yleisyydestä koko Hilmo-rekisterin tietojen perusteella.

THL:n hallinnoimien hoitoilmoitusrekisterien tietoja lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyydestä peilataan Kelan rekisteritietoihin lasten ja nuorten ADHD-lääkehoidon yleisyydestä. Kela on raportoinut nämä tiedot 0–17-vuotiaan väestön osalta vuosilta 2021–2023 (ks. Hyvinvointialueiden tietopakettiLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä). Kyseinen tarkastelu kattaa myös hyvinvointialueet, mutta tilastoja ei ole eritelty juridisen sukupuolen mukaan. Tätä tilastoraporttia varten hyödynnettiin erillistä Sairausvakuutuksesta korvattavat lääketoimitukset -rekisterin tilastopoimintaa. Tämän pohjalta THL:n Hilmo-rekistereistä poimittuja diagnoositietoja oli mahdollista verrata Kelan rekistereistä poimittuihin tietoihin ADHD-lääkkeiden käytön yleisyydestä.

Toimintavaltuudet  

Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008) ja tilastolakiin (280/2004). THL:n viranomaistehtävänä on tuottaa tilastotietoa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä ja toimivuudesta päätöksenteon, kehittämisen ja tutkimuksen tueksi. THL:n tilastotuotannon käytäntöjä ohjaavat Eurostatin ja Suomen virallisen tilaston ohjeistukset, suositukset ja määräykset sekä tilastoeettiset periaatteet.

Tietojen jakaminen ja julkaiseminen 

Tilasto julkaistaan tilaston kotisivulla thl.fi-palvelussa julkaisukalenterissa ilmoitettuna ajankohtana. Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilastojen julkaisukalenteri löytyy täältä.

THL:n verkkosivuilla julkaistaan tilastoraportin yhteydessä myös tietokantaraporttiLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä. Tietokantaraportti eli tilastokuutio mahdollistaa käyttäjän omat valinnat ja tiedonhaun rekisteriaineistosta. Tietoja voi tilastokuutiossa tarkastella sukupuolittain, ikäluokittain, alueittain ja vuosittain.

Tilastollinen tietosuoja 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on viranomaisena velvoite raportoida koko maata koskevaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää koottua tietoa. THL:n tilastojen laatimiseen käytettävät tiedot ovat pääasiallisesti salassa pidettäviä, eikä henkilötietoa saa julkaista. Käsiteltävien tietojen suojaus perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008), tilastolakiin (280/2004) sekä lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalakiin (1050/2018) sekä muihin laitoksen toimintaa ohjaaviin säädöksiin. THL:n tietoaineistot on suojattu kaikissa käsittelyn vaiheissa. Tietoihin ja tietojärjestelmiin pääsevät käsiksi vain ne, joilla on tietyn aineiston käyttöoikeus selkeästi määriteltyihin käyttötarkoituksiin. Muilla ei ole mahdollisuutta katsella, käsitellä, muuttaa tai poistaa tietoja. Valmiin tilaston tietosuojan varmistamiselle on laadittu kirjallinen ohjeistus. Kaikki THL:n henkilökuntaan kuuluvat ovat salassapitovelvollisia.

Tilaston tiedot saadaan kootusti ilman suoria henkilötunnisteita.

Tilaston vuoden 2023 erityiskysymykset 

Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyys -tilastossa on huomioitu kaikki henkilöt, joiden hoitoilmoitusrekisterin merkintä sisälsi ADHD-diagnoosin (F90 tai F98.8). ADHD-diagnoosi saattoi olla käyntisyy tai pää-, sivu- tai pitkäaikaisdiagnoosi. Koodia F90.9 saatetaan kuitenkin käyttää tilanteissa, joissa terveydenhuollon ammattihenkilöillä on vasta herännyt epäily ADHD:n mahdollisuudesta. Koodi F98.8 viittaa pääasiassa tarkkaamattoman ADHD:n esiintymismuotoon, mutta koodi sisältää myös muita mahdollisia häiriöitä, joilla ei ole yhteyttä ADHD:hen. Tästä johtuen tilastoraportissa on erillinen kappale, jossa on esitetty diagnoosikoodien F90.9 ja F98.8 vaikutus raportoituihin tapausmääriin ja väestöosuuksiin.

[1]  Wessman E, Prami T, Kallio A, … Leppämäki S. Increase in occurrence of attention deficit hyperactivity disorder differs by age group and gender–Finnish nationwide register studyLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä. Brain Behav 2025;15(1):e70253.
 

Päivitetty:

TILASTON KOTISIVU

KAIKKI THL:N LAATUSELOSTEET