Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyys
Tilaston laatuselosteessa arvioidaan tilaston luotettavuutta ja sopivuutta eri käyttötarkoituksiin. Laatuselosteessa noudatetaan Suomen virallisen tilaston (SVT) suosituksia.
Tilastotietojen relevanssi
Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, attention-deficit hyperactivity disorder) yleisyys -tilasto on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) FinLapset-kokonaisuuteen sisältyvää lasten, nuorten ja perheiden terveys- ja hyvinvointiseurantaa.
Lasten, nuorten ja perheiden terveys- ja hyvinvointiseuranta FinLapset.
Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyys -tilaston tiedot perustuvat THL:n hoitoilmoitusrekisterien tietosisältöihin. Näitä ovat:
- perusterveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteri (Avohilmo) ja
- terveydenhuollon ja sairaaloiden osastohoidon sekä erikoissairaanhoidon avohoidon hoitoilmoitusrekisteri (TerveysHilmo).
Avohilmo ja TerveysHilmo muodostavat yhdessä suomalaisen terveydenhuollon hoitoilmoitusjärjestelmäkokonaisuuden (Hilmo).
Lasten ja nuorten ADHD:n yleisyys -tilaston tietojen keruu perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (668/2008) ja lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007). FinLapset-tutkimuskokonaisuuden tavoitteena on tuottaa luotettavaa, vertailukelpoista ja ajantasaista tietoa lapsi- ja perhepalveluja koskevan päätöksenteon tueksi. Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyyden tilastointi perustuu Avohilmo- ja TerveysHilmo -rekisterien sisältämiin käyntitietoihin. Nämä tiedot siirtyvät useista potilastietojärjestelmistä hoitoilmoitusjärjestelmään osana automaattista, sähköistä tiedonkeruuta. Täten hoitoilmoitusrekisterit muodostavat perustan valtakunnalliselle ja alueellisille lasten ja nuorten terveysseurannoille.
Tilasto sisältää tiedot lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyydestä vuodesta 2015 alkaen (ns. vuosiesiintyvyys) ja havainnollistaa lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleistymiskehitystä Suomessa ikä- ja sukupuoliryhmittäin. Lisäksi ADHD-diagnoosien yleisyyttä tarkastellaan hyvinvointialueittain. Tilaston avulla on mahdollista tuottaa tarkempi kokonaiskuva ADHD:n yleisyydestä 7–17-vuotiaiden väestössä. Jo aiemmin saatavilla ollut THL:n avoin tietokantaraportti tuottaa avointa dataa erikseen perusterveydenhuollon (AvoHilmo) ja erikoissairaanhoidon (TerveysHilmo) hoitoilmoitusrekisterien pohjalta ja tiedot päivittyvät kuukausittain.[1] Lasten ja nuorten ADHD-tilastossa sen sijaan hyödynnetään yksilötasoista AvoHilmon ja TerveysHilmon yhdistettyä tietosisältöä ja tuotetaan tilastomuotoinen kokonaiskuva ADHD-diagnoosien yleisyydestä Hilmo-rekistereiden perusteella. THL:n hallinnoimien hoitoilmoitusrekisterien tietoja lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyydestä on mahdollista peilata Kelan rekisteritietoihin lasten ja nuorten ADHD-lääkehoidon yleisyydestä. Kela on raportoinut nämä tiedot 0–17-vuotiaan väestön osalta vuosilta 2021 ja 2022. Tarkastelu kattaa myös hyvinvointialueet, mutta tilastoja ei ole eritelty juridisen sukupuolen mukaan.[2]
[1] THL:n avoimista tietokantaraporteista on mahdollista tarkastella erikseen perusterveydenhuollon (AvoHilmo) ja erikoissairaanhoidon (TerveysHilmo) asiakkaita ikä- ja sukupuoliryhmittäin ja alueittain. AvoHilmon tietokantaraporteissa käytettyjä ikäryhmittelyjä ovat esimerkiksi 0–6-vuotiaat ja 7–14-vuotiaat. TerveysHilmossa lasten ja nuorten ikäryhmät on määritelty hieman eri tavoin (0–12-vuotiaat ja 13–17-vuotiaat).
THL:n tietokantaraportit
[2] Kelan julkaisema Hyvinvointialueiden tietopaketti sisältää tietoa Kelan etuuksista (ml. ADHD-lääkeostot) vuosilta 2021 ja 2022.
Menetelmäkuvaus
Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyys -tilastossa on huomioitu kaikki henkilöt, joiden hoitoilmoitusrekisterin merkintä sisälsi ADHD-diagnoosin (F90 tai F98.8). ADHD-diagnoosi saattoi olla käyntisyy tai pää-, sivu- tai pitkäaikaisdiagnoosi. Tarkastelu rajattiin 7–17-vuotiaisiin lapsiin ja nuoriin. Tietojen karkeistaminen toteutettiin siten, että lasten ja nuorten ADHD:n yleisyyttä tarkasteltiin sukupuolittain ja hyvinvointialueittain seuraavissa ikäryhmissä: 7–12-vuotiaat ja 13–17-vuotiaat.
Mikäli henkilöllä oli hoitoilmoitusrekisterien tietojen perusteella kalenterivuoden aikana useampi käynti, jolloin käyntisyyksi oli kirjattu ADHD-diagnoosi, sama henkilö huomioitiin koko maan tilastoluvuissa ainoastaan yhden kerran. Mikäli henkilö oli muuttanut kalenterivuoden aikana toiselle hyvinvointialueelle, hänet huomioitiin kullekin alueelle erikseen tapausten määrää ja yleisyyttä (väestöön suhteutettuna, %) laskettaessa. Väestöluvut perustuvat Tilastokeskuksen virallisiin väkilukuihin. Ahvenanmaalla asuva väestö on mukana koko maan luvuissa.
Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
Tapausten määrittelyn kriteerinä oli mikä tahansa ICD-10-tautiluokituksessa ADHD:een viittaava diagnoosikoodi (F90 tai F98.8) perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon hoitoilmoitusrekistereissä. ADHD-diagnoosi saattoi olla käyntisyy tai pää-, sivu- tai pitkäaikaisdiagnoosina vähintään kerran kalenterivuoden aikana. Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyys -tilastossa ei tarkastella ADHD:n eri esiintymismuotoja erikseen. Myös ADHD:n Käypä hoito -työryhmä korostaa, että ADHD:n esiintymismuodoissa ei ole sinänsä kyse erillisistä oireyhtymistä, joten luokittelu esiintymismuotojen mukaan saattaisi lisätä väärinkäsityksiä.[3] On kuitenkin syytä huomioida, että koodi F98.8 sisältää myös muita mahdollisia häiriöitä, joilla ei ole yhteyttä ADHD:hen. Koodia F98.8 on kuitenkin käytetty Suomessa oletettavasti lähinnä ADHD:n diagnosoinnissa, ja F98.8 on huomioitu lasten ja nuorten ADHD:n ilmaantuvuutta tarkastelevissa pohjoismaisissa rekisteritutkimuksissa.[4] Näistä syistä johtuen lasten ja nuorten ADHD:n tilastoinnissa myös F98.8 on sisäänottokriteerinä.
Tietojen oikeellisuus on riippuvainen tiedonantajien toimittamien tietojen laadusta ja oikeellisuudesta. Tiedot toimitetaan THL:ään sähköisesti tapahtuvalla automaattisella poiminnalla potilastietojärjestelmistä. THL, palveluntuottajat ja tietojärjestelmätoimittajat seuraavat tietojen laatua ja kattavuutta pikaraporteilta ja tietokantaraporteilta. Mikäli tietojen laadussa tai kattavuudessa havaitaan puutteita, tiedon tuottaja tekee tarvittavat korjaukset ja lähettää päivitetyt tiedot uudelleen THL:ään.
[3] ks. ADHD: Käypä hoito -suositus, 2019 (viitattu 28.11.2023).
[4] ks. Dalsgaard S, Thosrsteinsson E, Trabjerg BB … & Pedersen CB (2020) Incidence rates and cumulative incidence of the full spectrum of diagnosed mental disorders in childhood and adolescence. JAMA Psychiatry 77(2):155–164.
Tietojen kattavuus ja tulosten esittäminen
Perusterveydenhuollon (AvoHilmo) ja erikoissairaanhoidon (TerveysHilmo) hoitoilmoitusrekistereistä poimittuja tietoja ADHD-diagnoosien yleisyydestä verrattiin Kelan rekisteritietoihin ADHD-lääkehoitoa koskien. Vertailuaineistona hyödynnetyt Kelan Sairaus-vakuutuksesta korvatut lääketoimitukset -rekisterin (ns. Kelan Reseptitiedosto) tiedot oli poimittu erikseen samoilla ikä, sukupuoli- ja aluerajauksilla kuin Hilmo -rekisterien tiedot. Kyseinen THL:n ja Kelan tietoihin perustuva vertailu on havainnollistettu Tilastoraportin sivulla 7 ja taulukossa 2. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoitoilmoitusrekisterien tietoihin perustuva tilastoraportti antaa melko luotettavan kokonaiskuvan ADHD-diagnoosien yleisyydestä lapsilla ja nuorilla Suomessa. Tarkempi kokonaiskuva ADHD-diagnoosien yleisyydestä saataisiin kuitenkin yhdistämällä samanaikaisesti toisiinsa THL:n ja Kelan hallinnoimia yksilötasoisia rekisteritietoja, sillä Kelalla on merkittävä rooli sosiaali- ja terveyspalvelujen täydentäjänä tässä kohderyhmässä.
Tulosraportin pylväskuvioissa on esitetty tapausten kokonaismäärät eli lapset ja nuoret, joilta löytyy käyntimerkintä ADHD-diagnoosilla perusterveydenhuollon (AvoHilmo) tai erikoissairaanhoidon (TerveysHilmo) hoitoilmoitusrekisteristä. Viiva- ja kartta kuvissa ja taulukoissa lasten ja nuorten ADHD:n yleisyys ilmaistaan prosenttiyksikköinä. Tämän laskemiseksi henkilöiden lukumäärä, joilta löytyy ADHD-diagnoosimerkintä hoitoilmoitusrekistereistä vuosittain, on suhteutettu saman ikäiseen väestöön. ADHD-diagnoosien yleisyyden aluekohtaiset tulokset on esitetty hyvinvointialueittain. Väestöestimaattina on käytetty väestötilannetta kalenterivuoden viimeisellä viikolla.
Tietojen saatavuus, läpinäkyvyys ja selkeys
Tilastoraportti lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyydestä julkaistaan THL:n verkkosivuilla. Tulokset julkaistaan myös THL:n tietokantaraporttina. Suunnitteilla on myös interaktiivisen karttasovelluksen luominen, ja jossa vuosittaiset tiedot ADHD-diagnoosien yleisyydestä pyritään esittämään siten, että niitä on mahdollisimman helppo hyödyntää valtakunnallisesti ja aluetasolla.
Terveydenhuollon valtakunnallisista henkilörekistereistä annetun lain (556/1989) 4 §:n mukaan hoitoilmoitusrekisteriin talletetut henkilötiedot ovat salassa pidettäviä.
Laki terveydenhuollon valtakunnallisista henkilörekistereistä (556/1989).
Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyys -tilasto ja tilastoraportti päivitetään ja julkaistaan vuosittain. Julkaistavat tiedot ulottuvat aina julkaisuvuotta edeltävän kalenterivuoden tilanteeseen. Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyys -tilaston julkaisuajankohta sijoittuu loppuvuodelle.
