Tutkimussisältö
FinTerveys 2017 -tutkimukseen osallistuneilta kerättiin monipuolisia tietoja mm. työstä, toimeentulosta, asuinoloista, elintavoista, terveydestä ja sairastavuudesta, toiminta- ja työkyvystä, elämänlaadusta sekä palvelujen tarpeesta ja käytöstä erilaisilla kyselylomakkeilla, haastatteluilla ja terveystarkastuksessa.
Terveystarkastus sisälsi mm. verenpaineen mittauksen, antropometrisia sekä toimintakyvyn mittauksia. Verinäytteistä on tehty lukuisia määrityksiä joko kaikille tai osa-otoksiin kuuluville (mm. lipidit, glukoosi, kilpirauhashormonit, ravitsemuksen biomarkkerit, kuten jodi, natrium ja D-vitamiini) ja näytteistä on myös tehty genomikartoituksia (GWAS).
Kerätyistä näytteistä voidaan edelleen tehdä uusia määrityksiä. Tutkimusaineistoon on myös yhdistetty monipuoliset säännöllisesti päivitettävät rekisteritiedot (mm. avo- ja sairaalahoitokäynnit eri diagnoosein, tartuntatautirekisterin tiedot, kuolemansyyt, ammatti, sosioekonominen asema, tutkinto, työllisyystilanne ja sen muutokset, työllistämistoimet, eläkkeet, ansaintarekisterin tiedot ja palkattomien aikojen etuusjaksot), joita päivitetään säännöllisesti.
Seurantatutkimuksessa, alle 70-vuotiailla ja 70 vuotta täyttäneillä oli omat kyselylomakkeet, mutta niiden sisällöt vastaavat suurelta osin toisiaan. Kysymykset lomakkeille valittiin pääsääntöisesti FinTerveys 2017 -tutkimuksen kyselylomakkeilta.
FinTerveys 2017 -seurantatutkimuksen tutkimuslomakkeet
Kyselyiden pääaiheet olivat mielenterveys, elintavat ja elinolot (mm. psyykkinen kuormittuneisuus, positiivinen mielenterveys, alkoholin sekä tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö, liikunta, uni ja ruokatottumukset), elämänlaatu sekä fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky.
Käytetyt kysymykset ja kysymyssarjat ovat aiemmin validoituja ja monilta osin kansainvälisiä mittareita, jotka on kuvattu tarkemmin FinTerveys 2017 -tutkimuksen menetelmäraportissa. Taustatietoina kysyttiin tutkittavan koulutusta, perherakennetta ja työllisyystilannetta sekä mahdollista työtehtäviin liittyvää tartuntariskiä.
FinTerveys 2017 -tutkimuksen menetelmäraportti (Julkari)
Lisäksi seurantatutkimuksen kyselyssä kartoitettiin koronavirustautiin mahdollisesti liittyviä oireita sekä rajoitustoimien vaikutuksia ja suositusten noudattamista uusilla kysymyssarjoilla. Epidemiaan liittyviä huolia kartoitettiin käyttäen kansainvälisen tutkijaverkoston kysymyssarjaa.
Open Science Network, Coronavirus exposure and concern questionnaire
Tutkittavan itse arvioimia rajoittamistoimien ja epidemian vaikutuksia omaan arkielämään selvitettiin mm. kysymällä muutoksista toimeentulossa, työskentelyssä (etätyö), sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, koetussa perheväkivallan uhassa, liikunnassa, ravitsemuksessa, tupakoinnissa ja alkoholin käytössä sekä palvelujen käytössä pääosin samoilla kysymyksillä, joita käytetään Koronaepidemian serologisen väestötutkimuksen kyselyssä ja joita käytettiin myös vuoden 2020 FinSote-tutkimuksen korona-osiossa ja ulkomaalaistaustaisille kohdennetussa MigCOVID-tutkimuksessa.
Koronaepidemian serologinen väestötutkimus
FinSote-tutkimus
MigCOVID-tutkimus
Sähköiset kyselylomakkeet luotiin xml-muodossa Lomakepalvelu-tietokantaan (LOPA). Niistä tehtiin myös html-versiot, joissa näkyvät kysymysten muuttujanimet ja niiden saamat arvot. Kaikki seurantatutkimuksen lomakkeet olivat suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä. Sähköisessä kyselyssä tutkittava voi itse valita kielen. Paperikyselyt postitettiin joko suomen- tai ruotsinkielisinä riippuen tutkittavan äidinkielestä. Jos tutkittavan äidinkieli oli jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame, hän sai suomenkielisen lisäksi englanninkielisen lomakkeen. Kyselylomakkeen täyttämiseen kului keskimäärin 20–60 minuuttia.
Tutkimuksessa oli käytössä myös puhelinhaastattelulomakkeet, jotka sisälsivät samoja kysymyksiä, mutta niitä oli vähemmän kuin sähköisessä ja paperikyselyssä. Lisäksi puhelinhaastattelulomakkeista oli tehty sijaisvastaajille soveltuvat versiot, joista mm. mielipidettä koskevat kysymykset oli poistettu. Niille henkilöille, jotka olivat esimerkiksi kiireisiä tai väsyivät puhelinhaastattelujen aikana, pyrittiin esittämään vain tietyt ja ennakolta valitut kysymykset (12 kysymystä) puhelinhaastattelulomakkeelta.
