Mielenterveysstrategiasta nostetta ehkäisevään päihdetyöhön

Missä päihteet?

Mielenterveysstrategian alussa todetaan, että tavoitteellinen suunnittelu on yhteisen tekemisen ehto silloin, kun kilpaillaan yhteisistä voimavaroista ja huomiosta. 

Mielenterveysasiat ovat olleet viime aikoina framilla eri näkökulmista. Yhä useampi nuori kertoo masennuksesta ja ahdistuksesta, mielenterveyssyyt ovat kiilanneet tuki- ja liikuntaelinsairauksien rinnalle sairauspoissaolojen syinä ja perustason mielenterveyspalvelut sakkaavat. Huomio ja toiminnan tarve on perusteltu. 

Samaan aikaan kentältä on kuulunut huolta: unohdetaanko nyt päihdetyö, missä puhe päihdeongelmista?

Meillä on yhteinen agenda

Mielenterveysstrategiassa linjataan, että siinä esitetyt päihteitä koskevat toimenpiteet sovitetaan yhteen alkoholi-, tupakka-, huume- ja rahapelipolitiikan kanssa ja että toimenpiteet täydentävät Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelmaa. Strategia ohjaa osaltaan myös päihdepalvelujen kehittämistä. 

Ehkäisevää päihdetyötä ja mielenterveyden edistämistä tekevät toimijat saavat työlleen tukea myös nyt valmisteilla olevasta päihde- ja riippuvuusstrategiasta. 

Yhteiskunnan käytössä olevat voimavarat on mielenterveys- ja päihdekysymyksissä sekä -politiikassa suunnattu kohti samoja päämääriä: inhimillisen kärsimyksen ja taloudellisten haittojen ehkäisyä ja vähentämistä sekä hyvinvoinnin lisäämistä. Strategiat ja visiot ovat olemassa.

Ehkäisevä ja edistävä työ kuuluu kaikille – ja on jokaisen oikeus 

Mielenterveysstrategian viidestä painopisteestä mielenterveyden edistämiseen keskittyvät erityisesti ”mielenterveys pääomana” sekä ”lasten ja nuorten mielenterveyden rakentuminen arjessa”. Painopisteiden tavoitteita on tarkoitus viedä eteenpäin useilla sellaisilla toimenpiteillä, joissa mielenterveyden edistäminen ja ehkäisevä päihdetyö kohtaavat. 

Toimeenpano ratkaisee. Mitä siis voimme tehdä esimerkiksi yhteisöllisen hyvinvoinnin lisäämiseksi asuinalueilla? Entä lainsäädännön ja rahoituksen tuen varmistamiseksi kunnille, jotta ne voivat edistää mielenterveyttä ja vähentää riippuvuuksien ja päihteiden aiheuttamia haittoja? Kenen johdolla luodaan rakenteet laajalle monitoimijaiselle yhteistyölle ja muodostetaan arvot lasten ja nuorten hyvää mielenterveyttä tukevalle kasvulle ja sovitaan yhteistyömallit? Miten varmistetaan, että lapsia ja nuoria voidaan suojata kiusaamiselta, päihteiltä ja muulta riskikäyttäytymiseltä, niin kouluissa kuin muissa ympäristöissä? 

Lisätään mielenterveys- ja päihdeosaamista

Tällä hallituskaudella mielenterveysstrategian toimeenpanossa painottuu mielenterveysosaamisen ja -taitojen lisääminen ihmisten arkiympäristöissä kunnissa.  

Mielenterveysosaamisesta tulee ehkä ensimmäiseksi mieleen, että se on tietoa mielenterveysongelmista ja palveluista sekä mielenterveyteen vaikuttavista riskitekijöistä ja mielenterveyden vahvistamisen tavoista. Lisäksi se on ymmärrystä mielenterveydestä voimavarana ja mielenterveyteen liittyvien asenteiden ja käsitysten tunnistamista. Päihdeosaaminen taas tarkoittaa vastaavasti tietoa päihteisiin liittyvistä terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta vaarantavista tai suojaavista tekijöistä, palveluista ja ongelmallisesti päihteitä käyttäviin liittyvien asenteiden ja käsitysten tunnistamista.  

Lisätään tätä tietoa ja ymmärrystä niillä resursseilla ja sillä huomiolla, jotka meillä nyt on käytössä. 

Teija Strand, Erikoissuunnittelija
THL
[email protected]