Rahapelaajien läheiset tarvitsevat ammattilaisten tukea
Suomessa on lähes 800 000 läheistä, joille puolison, vanhemman, lapsen, isovanhemman tai sisaruksen rahapelaaminen aiheuttaa sosiaalisia, taloudellisia, mielenterveydellisiä ja terveydellisiä haittoja. Läheiset kokevat eri tavoin ongelmallisen rahapelaamisen seuraukset riippuen siitä, kuka perheenjäsenistä (vanhempi tai lapsi) pelaa rahapelejä, ja mitä elämänvaihetta he elävät perheessään (ruuhkavuodet tai eläköityminen). Moni läheisistä hakee apua ensin rahapelaajalle, jotta tämä saisi apua rahapelaamisen lopettamiseen ja rahapeliriippuvuudesta toipumiseen. Läheiset tukevat monin tavoin rahapelaajaa, ja heitä pidetäänkin tärkeinä rahapelaajan toipumisprosessissa. Usein läheisiltä unohdetaan kysyä, mitä kuuluu, eivätkä he itsekään aina osaa pyytää apua itselleen saatuaan tietää läheisen rahapeliongelmasta.
Läheiset tarvitsevat ammattilaisten tukea
Joulukuun alussa rahapelaajien läheiset, ammattilaiset ja asiantuntijat kohtasivat webinaarissa, jossa käsiteltiin läheisten asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa, ja keskusteltiin heidän kohtaamisestaan julkisissa, yksityisissä ja kolmannen sektorin palveluissa. Vahvana sanomana keskusteluista kumpusi se, että rahapelaajien läheiset tarvitsevat ammattilaisten tukea selviytyäkseen rahapeliongelman aiheuttamista seurauksista parisuhteessaan ja perheessään, ja toipuakseen tunne-elämänsä kuormittuneisuudesta ja turvallisuuden tunteensa menetyksestä.
Haasteena löytää asianmukaista apua
Läheiset kohtaavat usein erityyppisiä haasteita etsiessään apua itselleen. Monesti läheiset eivät tiedä, mistä hakea apua itselleen. Heitä voi myös hävettää puhua ongelmistaan, jolloin avun hakeminen voi estyä. Taloudellisten ongelmien kanssa kamppailevat läheiset voivat päätyä maksamaan rahapelaajan velkoja, jotta maksamatta jääneet laskut ja lainat eivät menisi ulosottoon. Läheiset voivat myös pelätä lastensuojelun puuttumista perheen asioihin. Leimaantumisen pelko voi estää läheisiä hakemasta apua päihdepalveluista.
Siitä huolimatta, että Suomessa on tarjolla erilaisia puhelin- ja verkkopalveluita, läheiset eivät välttämättä saa niistä tukea erityisesti rahapeliongelmaan. Läheisten tarpeita ei välttämättä tunnisteta myöskään perusterveydenhuollossa, sosiaalityössä tai työterveyshuollossa. Myös ammattilaiset voivat jättää kysymättä rahapelaamisesta, koska heiltä puuttuu tietoa rahapeliongelmasta ja siihen erikoistuneista neuvonta-, tuki- ja hoitopalveluista.
Minkälaisia palveluja läheiset toivoivat?
Läheiset toivoivat, että heidät kohdataan ja heitä kuunnellaan. Läheiset tarvitsevat palvelutarvearviointia siinä missä rahapelaajatkin toipuakseen rahapeliongelman seurauksista. Läheisille tulisi markkinoida laajemmin palveluita, jotta he löytäisivät niiden piiriin. Palveluja tulisi olla tarjolla eri kielillä ja jälkihoitoon tulisi myös panostaa. Lisäksi läheiset toivoivat yhdenvertaisia palveluja eri puolille Suomea.
Tutustu ”Rahapelaajan läheinen avuntarvitsijana, kuuleeko ammattilainen?”-webinaarin ohjelmaan ja esityksiin.
Johanna Järvinen-Tassopoulos
erikoistutkija, THL
