Otetaan rahapelaaminen puheeksi lapsiperheiden kanssa

Lapsiperheet, joissa toinen vanhemmista pelaa rahapelejä, elävät haavoittuvassa asemassa. Näissä perheissä rahapelaamisesta johtuvat taloudelliset ongelmat, yleinen huoli perheenjäsenten selviytymisestä sekä häpeän ja leimautumisen pelon tunteet ovat arkipäivää. Pienituloisten perheiden kohdalla hätä voi olla vielä suurempi, jos rahat eivät riitä ruokaan ja vuokrat jäävät maksamatta puolison rahapelaamisen takia. Moni rahapelaajan läheinen joutuu miettimään, kuinka tällaisessa elämäntilanteessa auttaa pelaavaa puolisoa ja samalla pitää huolta lasten hyvinvoinnista.

Läheiset avunhakijoina

Internetissä toimiva rahapelaajille ja heidän läheisilleen tarkoitettu Päihdelinkin Valtti-keskustelufoorumi on ollut monelle läheiselle ensisijainen paikka, josta he ovat hakeneet apua rahapelaajalle ja tukea itselleen. Ne läheiset, jotka ovat vastikään saaneet tietää puolison ongelmallisesta rahapelaamisesta tai velkaantumisesta, hakevat useimmiten ensimmäistä kertaa apua anonyymilta verkkokeskustelufoorumilta. Häpeä saattaa estää heitä hakemasta tukea omilta sukulaisiltaan tai ystäviltään. 

Toiset läheiset ovat taas saattaneet elää vuosia rahapelaavan puolison rinnalla, ja he ovat hakeneet apua itselleen ja rahapelaajalle esimerkiksi päihde- ja mielenterveyspalveluista, Peluurista, terveydenhuollosta ja jotkut myös sosiaalipalveluista.

Lasten hyvinvoinnista

Lasten hyvinvointi voi jäädä rahapelaamisen varjoon. Pelaavan vanhemman selittämättömät poissaolot ja välinpitämättömyys lapsia kohtaan voivat lisätä ei-pelaavan vanhemman vastuuta vanhemmuudesta ja lasten hoitamisesta. Mahdolliset riidat ja uhkailu vanhempien välillä voivat hämmentää kaikenikäisiä lapsia. 

Läheiset voivat joutua pohtimaan perheen yhdessä pysymistä, jos parisuhde rahapelaajaan rakoilee. Yhtäältä läheiset voivat haluta jatkaa perhe-elämää, jotta lapset saisivat kasvaa kummankin vanhempansa kanssa. Toisaalta ongelmallinen rahapelaaminen on voinut saattaa perhe-elämän siihen pisteeseen, että puoliso kokee tarpeelliseksi erota ja pelastaa lapset onnettomalta näyttävältä tulevaisuudelta.

Kuinka lapsiperheitä voisi auttaa? 

Riskipelaaminen jää usein tunnistamatta ja avun hakemisen kynnys on korkea. Juuri näistä syistä on tärkeää, että rahapelaamisesta kysytään eri palveluissa. Lapsiperheet tarvitsevat apua rahapeliongelmien selättämisessä ja niistä toipumisessa. Rahapelaajan läheisiä (puolisoa ja lapsia) tulisi kohdella yksilöinä, jotka tarvitsevat elämäntilanteeseensa räätälöityä tukea ja vertaistukea voidakseen puhua tunteistaan ja kokemuksistaan.

Rahapelaajien lapsille tulisi kehittää tuki- ja neuvontapalveluja ja tarjota terapiaa. Vanhemmat saattavat aliarvioida lastensa käsityksen perheen ongelmista ja jopa vähätellä sitä puhuttaessa perheen elämäntilanteesta. Ensikäden ennalta ehkäisevää tukea voisivat tarjota äitiys- ja lastenneuvolat, joissa rahapelaamisen tulisi ottaa puheeksi päihteidenkäytön ja tupakoinnin ohella. Myös peruskoulussa sekä toisen asteen oppilaitoksissa voisivat terveydenhuollon ammattilaiset, kuraattorit ja psykologit ottaa rahapelaamisen perheessä rohkeammin puheeksi. Niin kauan kuin vanhemmat eivät uskalla puhua rahapelipeliongelmista, perheen lapset altistuvat köyhyydelle ja eriarvoistumiselle. Ammattilaiset ovat avainasemassa rahapelaamisen puheeksiotossa.

Järvinen-Tassopoulos, J. (2020) The impact of problem gambling: Are there enough services for families with children? Public Health. doi: 10.1016/j.puhe.2020.03.020  

Järvinen-Tassopoulos Johanna, Erikoistutkija
THL
etunimi.sukunimi(@)thl.fi