Selvin päin Satakunnassa -hanke

Selvin päin Satakunnassa - Mitä tehtiin, mitä jää elämään, mitä opimme?

Satakunnassa on panostettu viimeisen kolmen vuoden aikana ehkäisevän päihdetyön kehittämiseen maakunnallisesti toimineen Selvin päin Satakunnassa -hankkeen toimesta. Hanketta rahoitetaan terveyden edistämisen määrärahalla (STM). Hanke päättyy lokakuussa 2020.  

Rakenteet kuntoon

Hankkeen aikana olemme saaneet yhtenäistettyä ehkäisevän päihdetyön rakenteita sekä päässeet alkuun hyvien toimintamallien vakiinnuttamisessa maakuntaan. Ehkäisevän päihdetyön rakenteita luodessa olemme panostaneet siihen, että jokaisesta kunnasta/kaupungista löytyy ehkäisevän päihdetyön lain vaatima toimielin sekä työryhmä, joka hoitaa toimielimelle asetettuja tehtäviä. Lisäksi olemme pyytäneet kuntia/kaupunkeja nimeämään ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilön tai koordinaattorin kuntaan. Yhdyshenkilöt/koordinaattorit ovat muodostaneet Satakunnan ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöverkoston. Hankkeen aikana on todettu, että verkostotyöskentely kantaa. Verkostossa on laadittu yhteistyössä Satakunnan ehkäisevän päihdetyön vuosikello, jonka avulla on toteutettu suunnitelmallista, tavoitteellista ja ajantasaista ehkäisevää päihdetyötä alueellisesti. Alueellisessa verkostossa koordinointi ja yhteydenpito ovat tärkeitä.

Hyväksi todetut toimintamallit käyttöön

Hyvinä toimintamalleina kuntien/kaupunkien käyttöön olemme juurruttaneet Pakka-toimintamallia ja nuoriin kohdistuvia varhaisen puuttumisen toimintamalleja (Valomerkki-keskustelu ja Omin jaloin -menetelmä). 

Uusia Pakka-toimintamallia toteuttavia kuntia/kaupunkeja ei hankkeen aikana ole tullut. Tähän nähdään vaikuttaneen kuntien niukat resurssit toteuttaa Pakka-toimintamallia paikallisesti omassa kunnassa. Hankkeen aikana on kuitenkin toteutettu useita Pakka-toimintamallin toimintoja, jotka on yhteistyössä suunniteltu Satakunnan ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöverkoston kanssa. Myös kunnat, joissa ei ole Pakka-toimintamallia koordinoitu kunnan toimesta pystyvät toteuttamaan toiminnot, kun ne on suunniteltu laajemmassa verkostossa sekä alueellisen koordinaation avulla. 

Varhaisen puuttumisen toimintamallit ovat vakiintuneet paremmin maakuntaan käyttöön. Hankkeen alkaessa Valomerkki-toimintamalli oli käytössä Porin yhteistoiminta-alueella ja nyt hankkeen päättyessä toimintamalli on käytössä 13 kunnassa. Valomerkki-keskustelun pilotoinnin tulokset osoittavat toimintamallien kannattavuuden. Omin jaloin -menetelmän käyttöön on koulutettu runsaasti ammattilaisia hankkeen aikana ja kerätyn palautteen pohjalta pystymme toteamaan, että koulutetut hyödyntävät menetelmää omassa työssään työkaluna joko kokonaisuutena tai osittain. Toimintamallien käyttöönotto on vasta alussa monessa kunnassa, joten niiden vakiintumiseen tulee panostaa tulevaisuudessa. Toimintamallien vakiinnuttamisen lisäksi tärkeää on niiden kehittäminen ja päivittäminen.

Kustannusvaikuttavuuslaskelma Pakka-toimintamallista ja varhaisen puuttumisen toimintamalleista

Pakka-toimintamallista ja varhaisen puuttumisen toimintamalleista laadittiin kustannusvaikuttavuuslaskelma. Laskelmaa on hyödynnetty kunnissa toimintamallien käyttöönottoa perusteltaessa. Pakka-toimintamalliin liittyen tehtiin esimerkki laskelma päihde-ehtoisten päivystyskäyntien kustannuksista vuodessa. Varhaisen puuttumisen toimintamalleista laskettiin esimerkkipolut sekä vertauksena esimerkkipolku raskaammista palveluista. Kuvassa 1. havainnollistettu varhaisen puuttumisen toimintamallien esimerkkipolut.

Vuonna 2018 Satasairaalassa oli 816 päihde-ehtoista päivystyskäyntiä. Päivystyskäynti maksaa keskimäärin 612€/potilas, jolloin kustannuksia päihde-ehtoisista päivystyskäynneistä syntyi yhteensä 499 392€. Selviämishoitoyksikössä hoidettiin vuonna 2018 308 päihde-ehtoista potilasta. Selviämishoitoyksikön käynti maksaa keskimäärin 697€/potilas, jolloin kustannuksia syntyi 214 676€. Yhteensä vuonna 2018 päivystys- ja selviämishoitoyksikön päihde-ehtoisista käynneistä maksettiin 714 068€. 

Päivystys- ja selviämishoitokäynneissä mukana ovat vain ne käynnit, joissa on diagnosoitu päihteistä johtuva syy. Hinnat on laskettu keskimääräisenä erikoissairaanhoidon päivystys- ja selviämisasemakäynneistä Satasairaalan vuoden 2019 palveluhinnaston mukaan.  

KUVA 1. Varhaisen puuttumisen toimintamallien esimerkkipolut  

Oppilaitosten päihdekasvatustyölle uudet raamit

Lounais-Suomen aluehallintoviraston ja Varsinais-Suomen kanssa toteutettiin yhteistyössä kysely Varsinais-Suomen ja Satakunnan oppilaitoksille päihde- ja pelikasvatuksen toteuttamisesta oppilaitoksissa. Kyselyn tuloksia hyödyntäen sekä kyselystä ilmenneen tarpeen pohjalta kirjoitettiin yhteistyössä aluehallintoviraston ja Turun kaupungin hyvinvointitoimialan kanssa ”Päihde- ja pelikasvatus oppilaitoksissa - opas suunnitelmien tekoon ja varhaiseen tunnistamiseen” -opas. 

Hankkeessa on panostettu päihde- ja pelikasvatusoppaan jalkauttamiseen Satakunnassa vielä viimeisinä kuukausina. Satakunnan oppilaitoksista on muodostettu päihde- ja pelikasvatusverkosto, jonka tavoitteena on yhtenäistää päihde-ja pelikasvatusta Satakunnan alueen oppilaitoksissa. Mukana kehittämistyössä on tällä hetkellä noin 40 oppilaitosta Satakunnasta. Hankkeen päättymisen jälkeen vakiintumistyötä tullaan jatkamaan Satasoten jatkohankkeissa.

Näkymiä tulevaan

Tulevaisuudessa tulee turvata alueellisen ehkäisevän päihdetyön koordinoinnin jatkuminen Satakunnassa hankkeen päättymisen jälkeen. Tulevaisuudennäkymä näyttää positiiviselta, sillä koordinoinnin jatkuminen on kirjoitettu Satasoten rakenneuudistuksen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osahankkeeseen sisään. Alueellinen ehkäisevän päihdetyön koordinointi turvataan jatkossa uudessa hankkeessa, jonka jälkeen maakuntaan pitäisi syntyä vakituinen ehkäisevän päihdetyön koordinaattorin tehtävänkuva. Jatkohankkeen koordinaattorin tehtävään on esitetty liitettäväksi myös mielenterveyden edistäminen. 

Satakunnassa on nähty ehkäisevän koordinaatiotyön tärkeys seuraavien asioiden vuoksi:

• Kunnat hyötyvät käytännöntasolla alueellisesta koordinoinnista ja saavat tukea
• Alueellinen koordinaatio lisäsi ehkäisevän päihdetyön toimintaa kunnissa
• Alueellinen koordinaatio ja verkostomainen työskentely mahdollistaa kuntia toteuttamaan ehkäisevän päihdetyön toimintoja niukkojen resurssien vallitessa kunnassa

Jatkohankkeissa johdon ja poliittisten päättäjien sitouttamiseen tulee panostaa, jotta ehkäisevän päihdetyön toteuttamisen tärkeys ymmärretään ja, että kunnissa sekä alueella varataan henkilöresursseja tehtävän hoitamiseen. Pitkällä aikavälillä ehkäisevä päihdetyö tulee hillitsemään kustannuksia alueella. 

Jenni Lahtinen
projektisuunnittelija, Porin kaupunki