Huumeiden käyttöhuoneet
Tämä artikkeli on THL:n asiantuntijoiden koostama katsaus aiheeseen liittyvistä artikkeleista arvostetuissa alan julkaisuissa. THL ei ole osallistunut alkuperäisten artikkelien tuottamiseen tai niissä kuvattuihin tutkimuksiin, eikä vastaa niiden sisällöistä.
Tiedot on poimittu Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) Best practices -sivustolta sekä ´Health and social responses to drug problems. A European guide’ -oppaasta. Kunkin käytännön osalta esitellään ensin kansainvälisiin kokemuksiin ja tutkimuksiin perustuvat tiedot ja lopuksi pohditaan, miten kyseiset käytännöt ovat sovellettavissa Suomeen.
Mitä huumeiden käyttöhuoneet ovat?
Huumeiden käyttöhuoneet, joita toisinaan kutsutaan myös yliannostusten ehkäisykeskuksiksi, ovat tiloja, joissa huumeiden käyttäjät voivat käyttää laittomia päihteitä terveydenhuollon työntekijän valvonnassa. Niitä on useassa Euroopan maassa ja ne sijaitsevat yleensä alueilla, joilla huumeiden käyttö julkisissa tiloissa on tavallista. Niiden ensisijainen tavoite on vähentää kuolleisuutta ja sairastuvuutta tarjoamalla huumeiden pistokäyttöön turvallisempi ja hygieenisempi ympäristö sekä kouluttamalla käyttöhuoneen asiakkaita turvallisempiin käyttötapoihin ja ohjata heitä muihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.
Huumeiden käyttöhuoneet kehitettiin 1980-luvulla hillitsemään Hiv/aidsin nopeaa leviämistä suonensisäisesti huumeita käyttävien keskuudessa. Toiminnan tavoitteita olivat epähygieeniseen pistämiseen liittyvien riskien vähentäminen, yliannostuskuolemien ehkäisy sekä tarjota huumeiden käyttäjille kontakti päihdehoitoon ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Käyttötiloja vastustettiin, sillä niiden pelättiin rohkaisevan huumeiden käyttöön, viivästyttävän hoitoon hakeutumista ja lisäävän avointa huumeiden käyttöä. Nykyään kuitenkin tiedostetaan entistä paremmin, että käyttöhuoneet voivat vähentää huumeiden julkisesta käytöstä naapurustoille koituvia haittoja, kuten käyttövälinejätettä.
On näyttöä siitä, että
- käyttöhuoneet tavoittavat sellaisia syrjäytyneitä ja vaikeasti tavoitettavia huumeita ongelmallisesti käyttäviä henkilöitä, jotka pistävät huumeita kaduilla ja muissa julkisissa tiloissa.
- käyttöhuoneet lisäävät hygieenisempää ja haitattomampaa pistämistä.
- käyttöhuoneet vähentävät veriteitse tarttuvia tauteja ja yliannostuskuolemia.
- käyttöhuoneet voivat vähentää huumeiden julkista käyttöä ja näin parantaa ympäristön viihtyvyyttä ja turvallisuuden tunnetta.
Ensimmäinen huumeiden käyttöhuone perustettiin Sveitsin Berniin vuonna 1986. Tätä nykyä Euroopassa huoneita on kahdessatoissa Euroopan maassa, yhteensä noin 100 kappaletta. Käyttöhuoneet sijaitsevat Hollannissa, Saksassa, Espanjassa, Tanskassa, Kreikassa, Ranskassa, Norjassa, Islannissa, Belgiassa, Portugalissa, Luxemburgissa ja Sveitsissä. Euroopan ulkopuolella käyttöhuoneita on ainakin Australiassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa.
Miten Suomessa?
Suomessa ei toistaiseksi ole huumeiden käyttöhuonetta. Helsingin kaupunki on esittänyt vuonna 2018 sosiaali- ja terveysministeriölle erillislain säätämistä, jotta kaupungissa olisi mahdollista kokeilla valvottua pistotilaa. Vuonna 2022 kansalaisaloite käyttöhuonepalvelun mahdollistamisesta Suomessa keräsi noin 55 000 allekirjoitusta. Aloite jätetään eduskunnan käsittelyyn vuoden 2023 aikana.
Suomessa käyttöhuoneiden tarpeellisuutta ja vaikutuksia voidaan arvioida monesta näkökulmasta. Suomessa on verrattain paljon huumekuolemia, mutta käyttöhuoneet eivät välttämättä vaikuttaisi yliannostuskuolemien määrään, sillä Suomessa kuollaan yleisimmin pidempivaikutteisen buprenorfiinin ja rauhoittavien päihteiden ja alkoholin yhteisvaikutuksiin. Hengenvaaran aiheuttava tila hengityslama tapahtuu vasta käyttöhuoneesta poistumisen jälkeen. Monissa muissa maissa kuollaan useimmiten heroiinin - ja enenevästi myös vahvojen synteettisten opioidien fentanyylien - yliannostukseen, jolloin vaikutukset ovat huomattavasti nopeammat. Tilanne Suomen huumemarkkinoilla voi kuitenkin nopeasti muuttua ja käyttöhuonepalvelu olisi tärkeää varautumisen kannalta. Käyttöhuoneilla voisi Suomessa olla merkittävä vaikutus huumausaineiden pitkäaikaiskäytöstä johtuvien sairauksien ja kuolleisuuden vähentämisessä. Suomessa käyttöhuoneilla voisi olla myös suuri ympäristöhygieeninen ja katuturvallisuutta parantava vaikutus. Käyttö saataisiin ainakin osittain pois kaduilta, julkisista wc-tiloista, rappukäytävistä ja pihoilta.
Mitä voimme oppia maailmalta, jos ottaisimme käyttöhuoneet osaksi haittoja vähentävää työtä? Minkälaisiin asioihin on syytä kiinnittää erityistä huomiota jo toiminnan suunnitteluvaiheessa? Ainakin seuraavia asioita on syytä pohtia:
- Käyttöhuoneiden sijoittelu mietittävä niin, että asiakkaat löytävät tilat ja ottavat ne säännölliseen käyttöönsä. On myös hyvä huomioida paikkaa mietittäessä, että millä alueilla esiintyy eniten julkikäyttöä, jotta tätä saataisiin tehokkaasti vähennettyä.
- Aukioloajat. Onko aukiolo riittävää, jos se ei ole 24/7? Missä silloin käytetään kun tila on kiinni? Siirtyykö käyttö takaisin läheisiin julkisiin tiloihin?
- Henkilökunnan vastuut ja toimintaedellytykset. Mitä jos tilassa tapahtuu kuolema, mitä jos tilassa rikotaan lakia, voiko henkilökunta käsitellä huumausaineita ja niin edelleen?
- Samaan pohdintaan pitää sisällyttää yksi keskeisimmistä ongelmista: Mitä kun käyttö ja hallussapito ovat rikoksia? Käyttöhuoneita on kyllä käytössä maissa, joissa huumeiden käyttö ja hallussapito ovat rangaistavia tekoja. Näin on esimerkiksi Norjassa ja Saksassa. Näissä maissa on tehty kuitenkin omat asetuksensa koskien käytön ja hallussapidon mahdollisuutta näissä rajatuissa tiloissa. Se on niin henkilökunnan kuin käyttäjänkin etu.
- Ympäristötyö ja asuinalueen turvallisuus. Käyttöhuoneet saattavat kuormittaa ympäristöä. Ympäristötyön keskeisenä tavoitteena on ehkäistä ongelmia ja korjata syntyneitä ongelmatilanteita sekä huolehtia alueen turvallisuudesta ja viihtyisyydestä. Ympäristötyössä tehdään aktiivista yhteistyötä poliisin, naapuruston, yrittäjien ja muiden alueen toimijoiden kanssa. Käyttöhuoneen toiminnan luonteesta ja toiminnan tavoitteista olisi informoitava avoimesti järjestämällä säännöllisesti kaikille avoimia naapurustofoorumeita. Käyttötilan ympäristöön tulisi jalkautua säännöllisesti mm. keräämällä roskia ja puuttumalla mahdollisiin häiriöihin. Lisäksi olisi tehtävä suunnitelmallisesti yhteistyötä asuinalueen muiden toimijoiden kanssa: esim. kaupat, kioskit, koulut ja leikkipuistot sekä vanhempainyhdistykset.
Huumeiden käyttöhuoneet tuskin ratkaisevat kaikkia huumeiden ongelmalliseen käyttöön liittyviä haasteita, mutta hyvin toteutettuna ja onnistuessaan ne voivat tuoda tervetulleen lisän olemassa oleviin huumeiden käyttäjien terveysneuvontapalveluihin.
Lähteet:
Drug consumption rooms: an overview of provision and evidence (englanniksi, EMCDDA)
Huumekuolemien ehkäisyn Suomen malli (työpaperi, pdf 265kt)
Sanna Kailanto: Huumeiden käyttöhuoneet, Taite-lehti 3/2018
Toimivaksi todettua: Opioidien yliannostuskuolemien ehkäisy
Kirsi Liitsola & Henrikki Brummer-Korvenkontio: Huumeita käyttävien valvotut pistotilat vähentävät tartuntatautien riskiä
