Naisten huumeidenkäyttö ja siihen liittyviin ongelmiin vaikuttaminen

Tämä artikkeli on THL:n asiantuntijoiden koostama katsaus aiheeseen liittyvistä artikkeleista arvostetuissa alan julkaisuissa. THL ei ole osallistunut alkuperäisten artikkelien tuottamiseen tai niissä kuvattuihin tutkimuksiin, eikä vastaa niiden sisällöistä.

Tiedot on poimittu Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) Best practices -sivustolta sekä ´Health and social responses to drug problems. A European guide’ –oppaasta . Kunkin käytännön osalta esitellään ensin kansainvälisiin kokemuksiin ja tutkimuksiin perustuvat tiedot ja lopuksi pohditaan, miten kyseiset käytännöt ovat sovellettavissa Suomeen.
Best practices
Health and social responses to drug problems. A European guide

Huumeongelmista kärsivistä ihmisistä keskimäärin neljännes ja huumehoidon asiakkaista viidennes on naisia. He:

• kärsivät usein stigmasta, taloudellisesta huono-osaisuudesta ja sosiaalisen tuen puutteesta 
• ovat usein kotoisin perheistä, joissa on ollut päihdeongelmia
• elävät usein päihteitä käyttävät kumppanin kanssa
• voivat olla äitejä, jolloin lapsilla on suuri merkitys sille, miten he suhtautuvat huumeidenkäyttöönsä ja siitä toipumiseen 
• ovat usein kokeneet seksuaalista ja fyysistä kaltoin kohtelua
• kärsivät usein samanaikaisista mielenterveyshäiriöistä.

Päihdeongelmaisten naisten eri alaryhmillä on erityisiä tarpeita. Tällaisia ryhmiä ovat muun muassa raskaana olevat naiset, pienten lastensa äidit sekä seksityötä tekevät naiset, jotka saattavat kokea väkivaltaa ja stigmatisointia. Muita ovat mm. etnisistä vähemmistöistä tulevat naiset, jotka saattavat olla myös ihmiskaupan uhreja, sekä vankilatuomiotaan kärsivät naiset.

Mitä tarvitaan, mitä tulee huomioida  

• Tarvitaan erityisesti naisille suunniteltuja palveluja. Nämä palvelut voivat olla vain naisille tarkoitettuja, tai sitten myös muille avoimia. Tärkeää on, että naiset tuntevat itsensä tervetulleeksi, eikä ilmapiiri ole tuomitseva vaan tukea antava. Ympäristön on hyvä olla sekä fyysisesti että emotionaalisesti turvallinen, jotta stigmaan ja traumoihin liittyviä kysymyksiä voidaan käsitellä. Palveluissa tulisi kyetä rakentamaan yhteyksiä asiakkaan lapsiin, perheenjäseniin ja läheisiin.
• Päihdepalveluiden tulee toimia yhteistyössä mielenterveyspalveluiden kanssa, jotta asiakkaiden yhtäaikaisia päihde- ja mielenterveysongelmia kyetään hoitamaan. 
• Raskaana oleville naisille tarvitaan erityisiä palveluja, jotka huomioivat monipuolisesti lapsensaantiin liittyvät terveydelliset ja sosiaaliset seikat.
• Seksityötä tekevien naisten palveluihin pääsyn esteet (esim. vuorokaudenaika, sijainti) pitää huomioida
• Etniset ja kulttuuriset seikat ja tulkin tarve etnisten vähemmistöjen kanssa työskenneltäessä

Lähde

Health and social responses to drug problems. A European guide, sivu 101-

Miten Suomessa?

”Päihdetyö on alun perin suunniteltu miestä normina pitäen. Päihdetyön asiakkaina onkin yhä edelleen valtaosa miehiä, mutta naisten määrä niin päihteiden käyttäjistä kuin päihdepalveluiden asiakkaista on jatkuvassa nousussa.” Näin alkaa Hilkka Lydénin vuonna 2010 toimittama raportti ”Naisten kanssa tehtävä päihdetyö”. Naiserityisiä päihdepalveluja on pyritty kehittämään myös Suomessa.

Päihdehuollon organisaatiot, kuten A-klinikkasäätiö ja Sininauhaliitto ovat 2000-luvulla toteuttaneet joitakin naiserityisen päihdetyön kehittämisprojekteja. 

Ensi- ja turvakotien liitto ylläpitää ja kehittää lapsi- ja perhepalveluita, joissa päihteitä käyttävät äidit ovat yksi keskeinen asiakasryhmä. 

Naistenkartano ry on hyvin perinteikäs, jo 1920-luvulla perustettu valtakunnallinen kansalaisjärjestö, jonka tarjoamat palvelut perustuvat naisnäkökulman huomioimiseen päihdehoidossa.

Lisälukemistoa: 

Käypä hoito -suosituksen (Huumeongelmaisen hoito) osio Huumeet, raskaus ja lapsi 

Hilkka Lydén (toim.) (2010): Naisten kanssa tehtävä päihdetyö

Naiserityinen päihdetyö -tietopaketti Päihdelinkissä 

Sanna Väyrynen (2007): Usvametsän neidot. Tutkimus nuorten naisten elämästä huumekuvioissa