Päihdehaitat

Päihteet voivat aiheuttaa käyttäjilleen terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia. Viime vuosina on alettu tunnistaa entistä enemmän myös päihteiden käytön läheisille, muille ihmiselle ja yhteiskunnalle aiheuttamia haittoja.

Alkoholin liikakäytön haitat

Alkoholin liikakäytöllä on monenlaisia haittavaikutuksia. Jo yksittäinen humalatila voi aiheuttaa tapaturmia, väkivaltaa ja liikennejuopumuksia. Ihmissuhderistiriidat sekä toiminta- ja työkyvyn heikentyminen puolestaan ovat tyypillisiä alkoholin käyttöön liittyviä sosiaalisia haittoja. 

Pitkäaikainen alkoholin liikakäyttö näkyy elimellisinä haittoina (esimerkiksi lihominen, mahavaivat, maksa- ja muut sisäelinvauriot, syöpä ja sikiövauriot), mielenterveyden häiriöinä (esimerkiksi unihäiriöt ja masennus) sekä riippuvuusongelmina.

Alkoholin kulutuksen ja alkoholihaittojen välillä on selvä yhteys: mitä enemmän alkoholia juodaan, sen enemmän ja vakavampia haittoja aiheutuu. Kulutuksen vähentyessä myös haitat vähenevät. 

Alkoholin ongelmakäyttö jaetaan alkoholin riskikäyttöön, haitalliseen käyttöön ja alkoholiriippuvuuteen. Alkoholiriippuvuus on yksi ICD-10 -luokituksen mukaisista päihdehäiriöistä. Terveys 2011 -tutkimuksen mukaan alkoholihäiriöstä arvioitiin kärsineen kaksi prosenttia ja elämänaikaisesta alkoholihäiriöstä kahdeksan prosenttia 30 vuotta täyttäneistä suomalaisista.
Alkoholin ongelmakäyttö
Alkoholihaitat
F10-F19 Päihteiden käyttöön liittyvät häiriöt

Huumeiden käytön aiheuttamat haitat ja hoidon tarve

Huumausaineiden käytön haitat voivat liittyä käytetyn aineen lyhyt- ja pitkäaikaisvaikutuksiin, käyttötapoihin tai huumausainealakulttuuriin. Eri huumausaineiden käyttöön liittyvä fyysisen ja psyykkisen riippuvuuden riski vaihtelee.  

Kannabis on yleisimmin kokeiltu tai käytetty huume. Kannabiksen käyttö johtaa harvemmin hoitoa tarvitsevaan riippuvuushäiriöön, mutta kannabiksen käyttäjät saattavat tarvita hoitoa esimerkiksi ahdistus- ja paniikkihäiriöiden tai psykoottisten oireiden vuoksi. 

Stimulanttien ja opioidien käyttö sen sijaan johtaa useammin hoitopalvelujen tarpeeseen. Amfetamiini ja muut stimulantit aiheuttavat unihäiriöitä, laihtumista ja fyysisistä huonokuntoisuutta sekä voivat aiheuttaa psykoottista oireilua. Buprenorfiini ja muut opioidit aiheuttavat fyysistä ja psyykkistä riippuvuutta, mikä näkyy opioidien pakonomaisena päivittäisenä käyttönä.

Amfetamiinin ja opioidien yleisin käyttötapa on pistäminen. Pistäminen altistaa erilaisille iho- ja verisuonitulehduksille sekä veriteitse leviäville vakaville infektioille, kuten hiv- ja hepatiitti-infektioille tai sydänlihastulehduksille. 

Huumausaineiden käyttöön liittyy usein myös sosiaalinen riippuvuus. Sosiaalinen riippuvuus tarkoittaa huumausaineiden käytön ympärille rakentunutta kaveripiiriä, josta voi olla vaikeaa irrottautua. Huumeiden hankkiminen voi johtaa huumevelkoihin ja rikoskierteeseen. 

Huumeiden käyttö on Suomessa lisääntymässä väestökyselyiden ja jätevesitutkimusten mukaan. Amfetamiinien ja opioidien ongelmakäyttäjien määrästä on tehty tilastollisia arvioita hoitoilmoitus-, tartuntatauti- ja huumerikosrekistereiden pohjalta. Viimeisimmän vuoden 2012 mukaan heidän määränsä väestötasoon suhteutettuna oli 0,6–0,9 prosenttia 15–64-vuotiaista suomalaisista.
Huumetutkimus

Tupakoinnin terveyshaitat

Tupakointi lisää merkittävästi riskiä sairastua syöpään sekä hengityselin- ja verenkiertoelimistön sairauksiin sekä moniin muihin sairauksiin. On arvioitu, että länsimaissa 14 prosenttia kuolemista aiheutuu tupakan aiheuttamista sairauksista. Suomessa arviolta joka kolmas syöpäsairaus johtuu tupakoinnista ja joka viidennessä sydänperäisessä kuolemassa tupakka on tärkein riskitekijä. 

Tupakointi vaikuttaa myös muihin kuin itse tupakoiviin, sillä pelkkä tupakansavulle altistuminen voi aiheuttaa samoja haittoja kuin tupakointi. Raskaana olevien naisten altistuminen tupakansavulle lisää riskejä sikiölle sekä vaikuttaa lapsen kasvuun ja kehitykseen myöhemmin. 

Tupakointi on vähentynyt Suomessa väestötasolla, mikä näkyy tupakoinnista aiheutuvien sairauksien vähenemisenä. Vuonna 2018 päivittäin tupakoivien osuus 20–64-vuotiaista oli 14,1 prosenttia.
Tupakka ja terveyshaitat
Tupakkatuotteiden kulutus 

Rahapelaamisen aiheuttamat haitat

Valtaosa suomalaisista aikuisista pelaa rahapelejä ainakin joskus. Osalle rahapelejä pelaavista pelaaminen aiheuttaa vakavia haittoja, kuten raha- ja ajankäyttöongelmia. Rahapeliongelma voi haitata myös opintoja, työntekoa sekä ihmissuhteita. 

Vuonna 2015 arvioitiin jotain rahapeliä edellisen vuoden aikana pelanneiden osuudeksi 80 prosenttia suomalaisista. Lähes viidenneksen (18 %) arvioitiin pelanneen vähintään riskitasolla. Rahapeliongelma oli kolmella prosentilla 15–74-vuotiaista suomalaisista.

Rahapeliriippuvuudesta kärsivien määräksi arvioitiin yksi prosentti. Rahapeliongelmaisten hoitoa on kehitetty esimerkiksi vahvistamalla ammattilaisten osaamista ja kehittämällä ongelman tunnistamista ja hoitopalveluja.
Rahapeliongelma
Rahapeliongelman hoito ja tuki