Vaikutukset ja kustannukset

Hyvinvointi on investointi tulevaisuuteen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on useimmiten kyse monen asian yhtäaikaisesta vaikutuksesta. Toimet eivät yleensä ole yksittäisiä tarkkarajaisia toimenpiteitä, sillä harvoin yksittäinen asia kohentaa tai heikentää väestön hyvinvointia ja terveyttä.

Usein toimenpiteet ovat aluksi investointeja tulevaisuuteen. Niiden hyöty näkyy vasta pidemmällä aikavälillä ja seuraukset ilmenevät usealla eri tavalla. Poikkeuksena ovat esim. verotuksen liittyvät toimet, joiden vaikutukset voivat olla nopeitakin.

Voidaan olettaa, että

jos mitään ei tehdä mitään, jatkuu nykyisen kaltainen kehitys myös tulevaisuudessa.
jos ilmiö, johon pyritään vaikuttamaan on negatiivinen, hyvinvointia ja terveyttä edistävät toimet vähentävät ilmiötä pitkällä tähtäimellä. Tämä tuonee säästöjä tai lykkää kalliita korjaavia hoiva- ja hoitokuluja.
jos vaikutettava ilmiö on positiivinen, toimet voimistavat tätä hyvän kierrettä ja vähentävät pahoinvointia, osattomuutta tai sairautta ja edelleen näistä aiheutuvia kustannuksia.

Päättäjät haluavat yhä useammin tietää palveluiden tuottavuudesta, vaikuttavuudesta ja taloudellisista hyödyistä. Palvelujen vaikutusten rahallista arvoa käytetään perusteluna palvelujen tarpeelle ja merkitykselle.

Vaikutusten mittaaminen ei ole yksinkertaista

Terveyden edistäminen nojautuu osin terveystieteisiin ja siten lääketieteen tutkimustraditioon. Siinä tutkimuksen näytön astetta arvioidaan satunnaistetun, kontrolloidun tutkimuksen (RCT) avulla.

Tämäntyyppisen tutkimuksen tekeminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimista on hankalaa. Laboratoriomaisia olosuhteita ja esimerkiksi verrokkiryhmiä on vaikea luoda. Esimerkkejä spesifien ennaltaehkäisyohjelmien vaikuttavuudesta on kuitenkin saatu myös satunnaistetuissa kontrolloiduissa asetelmissa.

Sosiaalisen tuottavuuden arviointi avuksi hyödyn määrittelyssä

Joidenkin palveluiden tuottamat hyödyt ovat pääosin sellaisia, että niille on hyvin vaikeaa määritellä tarkkaa rahallista arvoa. Samanlaisia kustannus-hyötyanalyyseja kuin esimerkiksi terveystaloustieteissä on näin ollen hankala tehdä.

Näiden vaikeasti mitattavien palveluiden arviointiin on kehitetty sosiaalisen tuottavuuden arvioinnin malli (SROI, social return of investment). Siinä arvioitavan palvelun tuottamille ei-rahallisille hyödyille pyritään määrittelemään tavalla tai toisella rahalliset arvot ja laskemaan sitten palvelun sosiaalinen tuottavuus.

Käytännössä kunnallisten palveluiden ja erilaisten hyvinvointia ja terveyttä tuottavien toimintatapojen taloudellisten vaikutusten arviointi on kuitenkin erittäin haastavaa.

Esimerkit kustannustarkasteluista avaavat keskustelua

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hyödyistä kannattaa keskustella myös taloudellisesta näkökulmasta. Seuraavat poiminnat kustannustarkasteluista kannustavat kehittämään vaikutusten kuvaamista ja tuottamaan lisää esimerkkejä.

Tutustu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kustannusesimerkkeihin.