Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kustannusesimerkit

Tälle sivulle koottujen esimerkkien tarkoitus on kannustaa tarkastelemaan toimintaa uusin silmin ja miettimään, kannattaako rahat sijoittaa ehkäisevään vai korjaavaan toimintaan. Esimerkkien avulla pyritään herättelemään ajatuksia, eivätkä ne välttämättä ole sellaisenaan siirrettävissä kunnasta tai toimintaympäristöstä toiseen.

Esimerkkejä kuntapalvelujen hyödyistä

Esimerkkejä sote-palveluiden hyödyistä

Nuorten syrjäytyminen käy myös yhteiskunnalle kalliiksi

Peruskoulun varaan jäävät aiheuttavat julkishallinnolle elinaikanaan keskimäärin jopa 370 000 euron lisäkustannukset verrattuna koulutuksen hankkiviin. Syrjäytymisestä aiheutuu inhimillisten haasteiden lisäksi huomattavia yhteiskunnallisia kustannuksia erilaisten korjaavien palveluiden, tulonsiirtojen ja menetettyjen verotulojen muodossa. Ensimmäinen piikki syrjäytymisen kustannuksissa on nähtävissä jo lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana ja toinen piikki murrosiän kynnyksellä. 

THL:n ja Sitran tutkimuksessa seurattiin Suomessa vuonna 1987 syntyneiden palveluiden käyttöä, tulonsiirtoja ja niiden aiheuttamia kustannuksia 25:een ikävuoteen asti. Lisäksi arvioitiin elinaikaisia kustannuksia aina 80 ikävuoteen asti.

Lue lisää nuorten syrjäytymisen kustannuksista

Icehearts voi puolittaa syrjäytyneiden nuorten määrän

Icehearts on varhaisen puuttumisen toimintamalli lapsen hyväksi sekä sosiaalityön, koulun ja vapaa-ajan tueksi. Mallin työväline on joukkueurheilu. Jokainen joukkue on 12 vuotta kestävä yhteinen matka – lapsuudesta aikuisuuden kynnykselle.

Useiden tutkimusten perusteella Icehearts-toiminta on kustannusvaikuttavuudeltaan tehokas. Se ehkäisee erityispalveluiden tarvetta ja ehkäistään osattomuutta, kohennetaan inhimillistä hyvinvointia.

KTT Petri Hillin mukaan toiminta säästi yhteiskunnan varoja pelkästään sosiaalityön kuluissa 857 000 €. Toiminnan avulla syrjäytymisuhan alaisten nuorten määrä puolitettiin, jolloin vähentämisen tuotto-odotus yhteiskunnalle on 1,9 milj. €. Näiden laskelmien mukaan säästö yhteiskunnalle on vähintään 857 000 € + 1,9 milj. € = 2,8 milj.€

Lue lisää Icehearts-toiminnan vaikuttavuudesta (Icehearts)

Nuorten Vamos-palvelu tuo yhteiskunnalle merkittäviä taloudellisia hyötyjä

Vamos-palvelussa nuori saa oman valmentajan ja nuorelle etsitään vähitellen yhdessä polku työhön, koulutukseen tai ylipäätään tasapainoiseen arkeen. Työ on tavoitteellista, mutta etenee täysin nuoren omassa tahdissa. Yksilöllisten hyötyjen lisäksi toiminta tuo merkittäviä yhteiskunnallisia ja taloudellisia hyötyjä.

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan tutkimuksen mukaan Vamos-toimintaan osallistuneiden 1575 nuoren koulu- ja työpoluille palaamisen taloudellinen hyöty yhteiskunnalle on vähintään 9–11 miljoonaa euroa vuodessa.

Itla toteutti Vamos-nuortenpalvelun vaikuttavuustutkimuksen 2020–2021. Tutkimuksessa tarkasteltiin nuortenpalvelun vaikuttavuutta sekä laadullisilla että määrällisillä menetelmillä. Tulosten mukaan yhden nuoren työllisyys- tai koulutuspolulle pääsy merkitsi 5 000–7 000 euron vuosittaista taloudellista hyötyä yhteiskunnalle. Hyöty syntyi lisääntyneinä tuloina sekä vähentyneinä tulonsiirtoina ja muina kustannuksina. Taloudellisia vaikutuksia laskettaessa Vamos-palvelu rinnastettiin kuntouttavaan työtoimintaan.

Lue lisää tutkimuksesta (Itla)

Peruskouluille kohdennettu tukirahoitus lisää selvästi oppilaiden hakeutumista toisen asteen koulutukseen

VATT:n tutkimuksen mukaan nuorten koulunkäynnin tukeminen positiivisen diskriminaation rahoituksella on edullinen ja tehokas tapa estää syrjäytymistä, ja auttaa etenkin maahanmuuttajataustaisia integroitumaan yhteiskuntaan. 

Peruskoulun jälkeinen koulupudokkuus laski 3 ja maahanmuuttajataustaisilla nuorilla 6 prosenttiyksikköä ja lukioon siirtymisen todennäköisyys kasvoi 7 prosenttiyksikköä.

Tutkimuksessa näytetään, että positiivisen diskriminaation rahoituksen kasvattamisen jälkeen lisärahoitusta saavien ja muiden helsinkiläiskoulujen välinen ero oppilaiden todennäköisyydessä jatkaa opintojaan heti peruskoulun jälkeen pieneni merkittävästi. 

Lue lisää positiivisen diskriminaation hyödyistä (VATT)

Häätöjen vähentäminen voi pienentää kuluja kunnassa jopa 3 miljoonaa euroa vuodessa

Vuoden 2013 kustannustasolla häätöjen estäminen on Espoossa tuottanut vuodessa säästöjä reilusta 600 000 eurosta yli kolmeen miljoonaan euroon. 

Vaihtoehtoiset kustannukset, panostus ja nettosäätö /vuosi Espoossa (2013): 

  • Estetyt häädöt 34 kpl/vuosi: 486 000 € – 2 184 000 €
  • Häätö + uusi koti: 377 000 € – 466 000 €
  • Asutetut asunnottomat: 393 000 € – 479 000 €
  • Vuokravelan ennaltaehkäisy: 466 000 € – 312 000 €
  • Syntyneet säästöt yhteensä: 723 000 € – 3 439 000 €
  • Voimanpesä-hankkeen kahden työntekijän kustannus: 110 000 @
  • Nettosäästö/vuosi: 613 000 € – 3 329 000 €

Vaihteluväli laskelmassa on suuri, koska pienemmässä summassa perusteena on tilapäismajoituksesta syntyvät kustannukset, kun taas toisessa ääripäässä perusteena on perheen asunnottomuus, vanhemman tai vanhempien syrjäytyminen ja lasten huostaanotot. Todellinen säästö sijoittuu näiden kahden summan välimaastoon.

Espoossa Voimanpesä-hankkeessa tehtiin intensiivistä asiakastyötä sellaisten perheiden kanssa, joita uhkasi häätö. Perheitä kohdattiin 143. Yksittäisten vuokravelkojen lisäksi perheillä saattoi olla useampia vuokravelkoja, muita ongelmia asumisessa tai he olivat asunnottomia. Monipuolinen arviointi osoittaa, että mallin avulla voidaan ennalta ehkäistä lapsiperheiden häätöjä ja ennalta ehkäistä tilanteiden uusiutumista sekä tukea perhettä pärjääväksi.

Lehtonen, Leino, Lindström & Manninen (2013) Voimanpesähäätöuhasta pärjäävään perheeseen. Ympäristöministeriön raportteja 23/2013.

Työntekijöiden liikkumisella yli 4 päivää vähemmän poissaoloja

Orimattilan kaupungissa saatiin merkittäviä hyötyjä ja suuria säästöjä kahdella hankkeella, joiden tarkoituksena oli kaupungin työntekijöiden terveysliikunnan edistäminen. Poissaolot vähenivät 4,3 sairauspoissaolopäivää työntekijää kohden eli kokonaisuudessaan 2 270 päivää vähemmän sairauspoissaolopäiviä.

Myös työnantajalle kalliimmat alle 10 päivän sairauspoissaolot olivat suhteessa vähentyneet merkittävästi. Kun yhden sairauspoissaolopäivän hinnaksi lasketaan 325 euroa, tarkoittaa tämä 737 750 euron säästöä.

Hankkeen yhteydessä kartoitettiin kyselyiden perusteella työntekijöiden liikuntatottumuksia. Työntekijöistä 30 oli liikunta-aktiivisuuden ja työkyvyn näkökulmasta riskiryhmässä, ja heidät ohjattiin kuuden kuukauden valmennukseen.

Hankkeen aikana kaupungin työntekijöiden terveysliikuntaa edistettiin lisäksi muun muassa hyvinvoinnin teemaviikon, liikuntakampanjan ja työyksiköiden liikunnan vertaistukitoiminnan eli liikuntaluotsitoiminnan avulla.

Hankkeessa rakennettiin myös työikäisten terveysliikuntatarjotin, josta työntekijälle selviää, mitä liikuntapalveluja, kenelle ja milloin tarjotaan.

Työntekijöiden kehittymistä mitattiin erilaisilla mittareilla. Tärkeimpiä tuloksia saatiin kuitenkin työkykyindeksissä ja työntekijöiden itsensä kokemassa työkyvyssä.

Terveysliikuntahankkeiden toimenpiteet ovat näkyneet myös kaupungin taloudessa vähentyneinä sairauspoissaoloina. Ennen hankkeiden toteutumista, vuonna 2012 työntekijöiden sairauspoissaolojen määrä oli 18,1 päivää/työntekijä. Vuoden 2014 tilastojen mukaan sairauspoissaolot olivat laskeneet 13,8 päivään/työntekijä.

Lue uutinen kaupungin työntekijöiden liikkumisen lisäämisestä Orimattilassa (ESS)

Työpaikkaliikunta tuo investoinnin jopa 5,5-kertaisena takaisin

Tutkimusten mukaan työpaikkaliikuntaan sijoittaminen kannattaa: panostus tulee 1,5-5,5-kertaisena takaisin. Työorganisaatio saa kustannussäästöjä sairauspoissaolojen ja ennenaikaisten eläköitymisen vähenemisestä sekä aineettoman pääoman kasvusta.

Aineettomaan pääomaan sisältyvät työntekijän oma koettu terveys ja jaksaminen, työilmapiiri ja organisaation saama imagohyöty.

Lue lisää valtakunnallisista linjauksista terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan (VN)

Nuorisoteatteri tuo 46% voittoa

Kotkan Nuorisoteatterin toimintaan sijoitettujen panosten ja tulosten suhdetta tutkittaessa nähtiin, että toimintaan sijoitetut taloudelliset panokset tuloutuvat takaisin ja tuottavat hieman voittoa sosiaalisen pääoman muodossa.

  • Tulos oli 1:1,76 (yksi sijoitettu euro tuottaa tuloksena 1,76 euroa) ilman esityksen lipputuloja ja teatterin palveluita. 
  • Tulos oli 1:1,46 kun mukaan laskettiin lipputulot ja teatterin laskennalliset aineelliset tarvikkeet ja palvelut.

Keskeisinä tuloksina oli nuorten sosiaalisten taitojen kehittyminen taiteellisten taitojen kehittymisen rinnalla. Yleisin uusista asioista oli rohkeus ja esiintymispelon väheneminen.

Laadullisille tuloksille annettiin rahallinen määre uusille teknisille taidoille (uuden tietokoneohjelman ja valokuvauksen oppiminen), ammatilliselle vertaisarvioinnille työnkehittämisen näkökulmasta. Näissä määreinä käytettiin vastaavan tietokonekurssin maksua sekä työnohjauksen kustannuksia, jos se olisi hankittu ostopalveluna.

Määrällisen arvon sai myös se, kuinka kauan arvioitiin kyseisen uuden asian vaikutuksen kestävän.

Analyysimenetelmänä käytettiin Social Return on Investment (SROI) menetelmää, joka on kehitetty Iso-Britanniassa vuonna 2008. SROIn laskemista varten kerätään määrällistä ja laadullista aineistoa. Menetelmässä käytettävä laskentamalli perustuu taulukkolaskentaan, jossa tarkastellaan sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia panoksia ja tuloksia.

Kotkan Nuorisoteatterin toiminta on nuorille avointa ja maksutonta. Toiminnassa oli tutkimushetkellä mukana 60 nuorta.

Lue lisää nuorisoteatterista

Ikäläinen P (2014) Olen tullut vähän rohkeammaksi: Talous ja sosiaalinen pääoma Kotkan Nuorisoteatterissa. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Tutkimuksia ja raportteja NRO 127. 

Kulttuuria hyödyntävä työpaja palauttaa investoidun euron 1,31 -kertaisesti 

Kulttuuripajatoiminnassa koulutetaan mielenterveyskuntoutujia ohjaamaan luovien alojen toiminnallisia ryhmiä toisilleen. 

  • Kainuussa tutkitulla 27 pajakävijällä säästyi vuodessa terveydenhoitokuluja 80 000 € arvosta. Tämän lisäksi on raportoitu muiden palveluiden (kuten tukihenkilöiden, kotikuntoutuksen, yksityisen psykiatrin ja psykologin) käytön vähentymistä.
  • Lohjan kaupunki on säästänyt yhden henkilön kohdalla 2 sairaalahoitojaksoa sekä kuntoutuspoliklinikkakäyntejä puolessatoista vuodessa noin 91 000 € arvosta.

Käytetyt resurssit esimerkiksi Helsingin Elvis-kulttuuripajassa:

  • 3 palkattua projektityöntekijää
  • kaupungin nuorisoasiankeskuksen toimitilat
  • 19 koulutettiin vertaisohjaajaksi
  • työosuusrahaa, maksimissaan 12 euroa päivältä, maksettiin vertaisohjaajille

Tuloksia kulttuuripajatoiminnasta

  • Jos henkilö on ollut yli kuusi kuukautta sairaslomalla, työelämään palaa tavallisesti vain noin 10% sairastuneista. Verrattuna tähän lukuun:
    • Kulttuuripaja Elviksen nuorista 28% siirtyi työn/ opiskelujen pariin.
    • Lohjalla positiivinen poistuma pajalta ensimmäisen vuoden jälkeen oli 47%.
    • Kajaanin Kulttuuripajalta jopa 62% nuorista hakeutui takaisin työn ja opiskelujen pariin.
  • Kuntoutumisen vaikutukset näkyvät myös paikallis - ja yhteiskuntatasolla: useiden nuorten tapauksessa mielenterveyspalveluiden käyttö on vähentynyt runsaasti. 
  • Parantunut toimintakyky ja elämänlaatu, kyky tarttua oman kuntoutumisen kannalta mielekkäisiin toimiin, kuten opiskelemiseen, työhön ja/tai vapaaehtoistoimintaan

Tulokset ovat merkittäviä, koska usealla kulttuuripajojen kävijällä on ollut jo voimassa oleva eläkepäätös, pitkä sairasloma tai kuntoutustuki.

Lue lisää kulttuuripajasta

Toivehattu-arviointityökalu (Sosped)
Keravan kaupunki (2015) Volume +6dB-työpaja, ks Volume SROI – tiivistelmä arviointituloksista

Kirjasto auki 24 tuntia – kustannukset vähenevät

Vantaan Pointin kirjastossa aukioloaikoja täydennettiin miehittämättömällä aukiololla. Kirjasto on vuoden 2014 alusta lähtien ollut auki seitsemänä päivänä viikossa klo 7–22, mikä on lähes kaksinkertaistanut aukiolotuntien määrän. Asiakkaat kirjautuvat sisään kirjastoon HelMet
-kirjastokortilla ja tunnusluvulla, eikä ikärajoja ole.

Alueella, jossa on paljon työssäkäyviä nuoria aikuisia ja lapsiperheitä, omatoimikirjasto on lisännyt asiakastyytyväisyyttä ja lähes kaksinkertaistanut kävijöiden määrän edelliseen vuoteen verrattuna.

Omatoimikirjaston toimintaa edistää itsepalvelun ulottaminen henkilöstöä aiemmin työllistäneeseen varatun aineiston noutoon ja siksi aineiston varausmaksusta on tuottavuuden lisäämiseksi luovuttu. Asiakastyytyväisyys on kasvanut ja kokoelman käyttö lisääntynyt kaikissa Vantaan kirjastoissa.

Varausmaksutulon menetys, n. 65 000 euroa vuodessa, on kompensoitu kolmen henkilötyövuoden eli n. 120 000 euron työpanoksen poistumisella. Varausmaksun poistamisella ja automaatiolla on saatu sekä kirjastorakennukseen, että kokoelmaan sidottua pääomaa paremmin käyttöön. Toimenpiteet ovat myös vähentäneet kustannuksia. 

Kansalaisopistoon sijoitettu euro näyttää tuottavan yli 3,4 euroa

Aikuisopiskelu kannattaa myös taloudellisesti sen lisäksi että se tuottaa uutta osaamista, hyvinvointia ja mielihyvää käyttäjilleen. Kansalaisopistojen sosiaalinen tuottavuus voi olla jopa 348 %. Yhden euron panostus kansalaisopistoihin näyttäisi tuottavan 3,4–5,6 € hyödyt.

Vapaan sivistystyön tyyppisen aikuisopiskelun hyötyjen rahallisia arvoja on erittäin vaikea laskea, vaikka koulutuksen vaikutusten arviointia on tästä näkökulmasta tehtykin jonkin verran. Kaikki saatavilla olevat tutkimukset kuitenkin osoittavat että koulutusinvestoinnit maksavat selvästi itsensä takaisin.

Lue lisää kansalaisopistoista

Manninen J (2015) Suomi nousuun sivistystyöllä? Kansalaisopisto-opiskelun tuottamien hyötyjen taloudellinen merkitys -esitutkimus (pdf 2,2 Mt). Kansalaisopistojen liiton julkaisuja 2. 

Kansalaisopistoon panostettu euro palaa yli kolminkertaisena takaisin (Kansalaisopistojen liitto) 

Maahanmuuttajien kotouttaminen voi lisätä 47% yrittäjätuloja

Maahanmuuttajien kotouttamissuunnitelmat tuottavat julkiselle investoinnille todennäköisesti suuren tuoton. Valtiontalouden tutkimuskeskuksen ja Aalto-yliopiston laskelmien mukaan kotouttamisen kustannukset ovat:

  • kotouttamissuunnitelman laatiminen: n. 100 €
  • rinnasteisen koulutuksen lisääntyminen: 0–2000 €

Kumulatiiviset hyödyt voivat olla:

  • tulot nousivat 20 000 €
  • tulonsiirrot laskivat 8 000 €

Maahanmuuttajien palkka- ja yrittäjätulot saattoivat kasvaa 47 prosentilla suunnitelmien tekemisen myötä.

Lue lisää kotouttamisesta

Sarvimäki M ym.(2014) Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen (pdf 465 kt). VATT. 

Lapsipalveluiden kehittämisellä yli 2 miljoonan euron palvelutarpeen leikkaukset

Imatralla tehtiin vuonna 2009 noin 200 000 euron investointi perhetyöhön ja uudistettiin samalla toimintakulttuuria. Vuoteen 2009 asti kasvaneet lastensuojelun menot saatiin taittumaan ja myös laskemaan. 

Uudistumisen vuotuinen tuotto oli vuonna 2014 vuoteen 2009 verrattuna noin 1,9 milj. euroa. Monelta huostaanotolta säästyttiin, kun perhe sai tukea varhaisemmassa vaiheessa.

Lapsipolitiikan strategisessa uudistuksessa työskentely muuttuu perhelähtöisemmäksi ja avopalvelut painottuvat yhä enemmän. Vastuu lasten suojelusta on kaikilla: päivähoidolla, koululla, nuorisopalveluilla, terveydenhuollolla.

Kehittämistyön tuloksellisuuden kannalta on ollut oleellista, että työtä on ohjannut yhtenäinen perhelähtöisyyden ideologia. Yleispalveluiden – kuten neuvolan, varhaiskasvatuksen, koulun, nuorisotyön – ammattilaiset saavat apua entistä helpommin ja vanhemmat ja muut aikuiset saavat kasvatustukea siellä, missä arkeaan elävät.

Lue lisää toimintakulttuurista

Kirmanen, T. 2015. Lapsipolitiikan ja lapsipalvelujen uudistaminen Imatran kaupungissa. Teoksessa Rimpelä, M & Rimpelä M. (toim.) Säästöjä lapsiperheiden palveluremontilla. LIITERAPORTTI: Kuntien kuvaukset lapsiperheiden palvelujen kehittämisestä. Kunnallisalan kehittämissäätiö.

Lasten ja perheiden palvelujen kehittäminen Imatralla 2000-luvulla (VM, pdf 279 kt)

Kevyeen liikenteeseen panostaminen kahdeksankertaisesti takaisin

Helsingin kaupungin investointiohjelmien terveysvaikutukset ovat mittavat ja yhteiskuntataloudelliset hyödyt merkittävät: kummankin tavoiteskenaarion hyöty-kustannussuhde on lähellä kahdeksaa.

Hyödyt koostuvat pääosin terveyshyödyistä ja aikasäästöistä, jotka johtuvat pyöräilyn nopeutumisesta. Suurimmat kustannuserät ovat onnettomuuskustannukset ja investointikustannukset. Hankkeessa pyöräilyn hyödyt ja kustannukset laskettiin 10 ja 20 miljoonan euron investointiohjelmille.

Kuopion kaupungin selvitysten mukaan HEAT-laskentamallin mukaisesti arvioitu kaupungin 366 työntekijän pyöräilevän vuodessa yhtenä kuukautena viitenä päivänä viikossa 45 minuutin ajan, jolloin yhteiskunta hyötyy siitä vähintään 600 miljoonaa euroa vuodessa.

WHO:n kehittämä menetelmä kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudelliseen arviointiin. Laskelman voi tehdä, kun suorite on tiedossa (kuinka paljon pyöräillään/kävellään) ja väestömäärä on riittävän suuri. Suomessa laskelmia on tehty ainakin myös Espoossa ja Joensuussa.

Lue lisää kevyestä liikenteestä

Perälä T (2015) BIKENOMICS –taloustietoa päätöksien tueksi (Poljin 8/2015, pdf 850 kt) 

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Pyöräilyn hyödyt ja kustannukset Helsingissä (pdf 1,9 Mt)

Ansio ym (2013) Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen
arviointi Joensuussa. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 280

Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:10 

Health Economic Assessment Too (HEAT) 

Jalkapallon seuratoiminta voi tuoda miljoonien eurojen säästöjä

Esimerkiksi Kuopion Palloseuran kokonaishyöty maakunnalle voi olla yhteensä yhteensä 12,49 miljoonaa euroa vuodessa. Laskelma on tehty Euroopan jalkapalloliiton UEFA:n SROI-mallinnuksen avulla. Laskelmassa huomioidaan muun muassa säästöt sosiaalikuluissa ja -etuuksissa, sydä- ja verisuonitautien, tyypin 2 diabeteksen ja mielenterveyden oletetuissa hoitosäästöissä. Vastaava laskelma on tehty Suomessa myös Helsingin palloklubin toiminnasta.  Laskelmissa ei ole huomioitu toiminnan rahoituksen määrää.

Lue lisää laskelmista

KuPS Yhteiskuntavastuu UEFA SROi (KuPS)

HJK:n sijoitetun pääoman sosiaalinen tuotto (HJK, pdf 2,1 Mt)

Integroitu ehkäisevän työn toimintamalli voi säästää huomattavasti vaativan tuen kuluja

Neljä tuulta - integroiva toimintamalli ehkäisevään työhön, päihteet, mielenterveys, ongelmapelaaminen ja lähisuhdeväkivalta -hankkeessa on tehty vaihtoehtoiskustannusten tarkastelumalli.

Mallin avulla voidaan simuloida ja tuoda esille taloudellista ajattelua päätöksentekijöille ja henkilöstölle. Esimerkit osoittavat, että varhainen tuki eri ongelmiin on aina taloudellisesti kannattavaa. 

Varhainen tuki on inhimillistä mutta myös samalla kustannushyödyllistä. Esimerkeissä on laskettu laskennallinen hinta sille, jos apua ei saada ajoissa ja yhä kalliimpien palvelujen tai hoitojen tarve on ilmeinen. Ero palvelujen välillä voi olla jopa satakertainen.

Neljä tuulta -mallin loppuraportti, käsikirja ja malli Innokylässä

Perhetyöllä ehkäistiin 4–6-kertaisten vaihtoehtoiskustannusten syntyminen

Lapsiperhe-projektissa tehtiin laskelmia ennalta ehkäisevän työn, muun muassa perhetyöntekijän kustannuksista.

  • Perhetyöntekijän perhekohtainen tuki maksoi erityistukea tarvitsevaa perhettä kohden keskimäärin 1 680 euroa.
  • Ryhmäkohtainen tuki maksoi osallistujaa kohden noin 200 euroa.
  • Perhetyöntekijät tapasivat perheitä keskimäärin 13.5 kertaa (vaihteluväli 1–78) ja työskentelivät heidän kanssaan keskimäärin 29 tuntia (vaihteluväli 1–320 tuntia).
  • Keskimääräinen tuntihinta oli noin 50 euroa.

Lapsiperhe-projektin sisäisen ja ulkoisen arvioinnin tuloksena oli, että perhetyöllä ehkäistiin 4–6-kertaisten vaihtoehtoiskustannusten syntyminen.

Esimerkiksi perhetyöntekijän palkkaukseen kuluu arviolta 30 000 euroa vuodessa. Vertailun vuoksi mainitaan esimerkkejä vaihtoehtoisista kustannuksista eräiltä paikkakunnilta vuoden 2003 kustannustason mukaan:

  • Yhden kuukauden kestävä lastenpsykiatrinen hoitojakso maksaa noin 9 000–15 000 euroa.
  • Lastensuojelullinen sijoittaminen perheeseen tai laitokseen maksaa noin 30 000–60 000 euroa vuodessa.
  • Yhden henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta päivähoitoon koituu kunnalle vuotuisia kustannuksia noin 18 000 euroa. 

Lue lisää perhetyöstä

Häggman-Laitila A ym. (2001) Lapsiperheiden varhainen tuki, tuen vaikuttavuus ja kustannushyöty. Lapsiperhe-projektin loppuraportti.

Lastenneuvola lapsiperheiden tukena: suuntaviivat neuvolatoiminnan järjestämisestä kunnille

Työttömien terveystarkastus voi vähentää kalliiden palveluiden aloittamista

Varhainen sairauksien tunnistaminen ja hoitoon ohjaus on todennäköisesti edullisempaa kuin myöhemmin mahdollisesti syntyneiden sairauksien hoitokustannukset.

Pellossa toteutettiin työttömien terveystarkastus 67 asiakkaalle.

Kustannukset vuonna 2010 olivat 9 954,92 euroa (3 htkk sairaanhoitaja + 23 työterveyslääkärin vastaanottokertaa)

Tarkastuksen tuloksena:

  • 5 asiakasta diabeteshoitajan seurantaan korkeiden sokeriarvojen seurauksena
  • 14 asiakasta ruokavalio-ohjaukseen (kokonaiskolesteroli yli 6)
  • 7 asiakasta ruokavalio-ohjaukseen (kokonaiskolesteroli yli 7)
  • 3 asiakasta verenpaineseurantaan
  • 2 asiakasta verenpainelääkitykseen
  • 4 asiakasta painonhallintaryhmään
  • 6 asiakasta astmahoitajan kontrolliin. Muutamalla oli diagnosoitu astma, mutta hoito laiminlyöty ja kontrollista vuosia
  • 3 asiakasta fysioterapiaa
  • 3 asiakasta psykiatrisen avun piiriin masennuksen tai alkoholiongelman vuoksi
  • 2 asiakasta sai eläkelausunnon

Lue lisää työttömien terveystarkastuksista

Rouvinen-Wilenius P, Koskinen Ollonqvist P (2010). Vastine rahalle - kannanottoja terveyden edistämisen kustannusvaikuttavuuteen.

Ikäihmisten ryhmäkuntoutus näkyy myös palvelutarpeen vähenemisenä

Ikääntyneiden yksinäisyyden vähentämisen ryhmämuotoisella toiminnalla on vaikutuksia ikääntyneiden terveyteen, omatoimisuuteen ja palveluiden käyttöön. Esimerkiksi Ystäväpiiri-toiminnalla voidaan palveluiden kokonaiskustannuksia vähentää henkeä kohti jopa n 750 euroa vuodessa.

Tutkitussa Ystäväpiiri-toiminnassa 117 ikääntynyttä osallistui ammattilaisten ohjaamaan ryhmäkuntoutukseen 8 hengen ryhmissä 12 kertaa 3 kuukauden aikana. Tapaamisten sisältöinä oli liikunta, taide tai omasta elämästä kirjoittaminen sekä tärkeimpänä iäkkäiden osallistujien omat toiveet ja tavoitteet.

Toiminta paransi terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja kognitiota, niin, että tulokset näkyivät erityisesti sairaalahoitojen ja kotisairaanhoidon vähenemisenä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö oli keskimäärin 

  • ystäväpiiriläisillä 3 122 € /henkilö /vuosi 
  • muilla 4 752 € /henkilö /vuosi. 

Säästö 1 630 € niin merkittävä, että se kompensoi ryhmäkuntoutuksen kustannukset 881 € /kuntoutusjakso.

Lue lisää Ystäväpiiri-toiminnasta

Pietilä M (2015) Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen –entä tukematta jättäminen? Eloisa ikä –ohjelma, Vanhustyön keskusliitto

Pitkälä K ym (2009) Effects of Psychosocial Group Rehabilitation on Health, Use of Health Care Services, and Mortality of Older Persons Suffering From Loneliness: A Randomized, Controlled Trial. Journal of Gerontology 2009:64(7)

Pitkälä ym (2005) Ikääntyneiden yksinäisyys : Psykososiaalisen ryhmäkuntoutuksen vaikuttavuus, Vanhustyön keskusliitto

Mini-interventio tuo säästöjä

Arvion mukaan mini-intervention laaja käyttö vähentäisi kuolemia, erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitopäiviä ja avohoitokäyntejä, perusterveydenhuollon käyntejä ja sairauspäivärahapäiviä. Lääkärilehden tutkimuksen mukaan terveydenhuollon kustannukset vähenisivät ja kansantalouden käytettävissä olevan, palkkasummalla mitatun työpanoksen arvo kasvaisi arvion mukaan noin 24 miljoonalla eurolla.

Esimerkiksi miljoonan asukkaan HUS:n alueella on 280 000 alkoholin suurkuluttajaa. Jos heille kaikille järjestettäisiin mini-interventio (á 95-260 €, yhteensä 67 480 000 €), olisi säästö yhteensä terveydenhuollon kuluissa 148 miljoonaa euroa.

Terveydenhuollossa on tehty yli 40 mini-interventiohoidon tehoa selvittänyttä kontrolloitua tutkimusta. Niihin on osallistunut yli 10 000 alkoholin suurkuluttajaa. Mini-intervention vaikuttavuus on todennettu useissa katsauksissa ja meta-analyyseissä.

Suomalaisen Käypä hoitosuosituksen mukaan keskimäärin mini-intervention vaikutuksesta kymmenestä suurkuluttajasta yksi palaa kohtuukäyttöön tai lopettaa kokonaan. Lisäksi tiedämme, että hoitovaikutus säilyy melko pitkään, ainakin 1-2 vuotta. Alustavat tulokset viittaavat myös siihen, että mini-interventio vähentää kuolleisuutta.

Laajasti toteutetulla mini-interventiolla olisi huomattava kansanterveydellinen merkitys. Suomessa arvioidaan olevan ainakin 500 000 alkoholin suurkuluttajaa. Tutkimustietoon perustuen kymmenettuhannet suurkuluttajat kohtuullistaisivat juomisensa, jos mini-interventiota toteutettaisiin terveydenhuollossa laajasti.

Lue lisää mini-interventioista

Mäkelä P, ym (2022) Mini-interventioiden laaja käyttöönotto vähentäisi alkoholin aiheuttamia haittoja. Lääkärilehti. 

Matti: Paljonko alkoholi maksaa? Kuinka paljon ehkäisevä päihdetyö säästää?

Seppä K-L (toim) (2008) Teoriasta toimivaksi käytännöksi. Mini-intervention jalkauttaminen terveyskeskuksiin ja työterveyshuoltoon. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:10.

Terveysvalmennus voi vähentää tyypin 2 diabeteksen ja sepelvaltimotautia sairastavien hoidon kokonaiskustannuksia 14 prosenttia

Kokonaisvaltainen, vuoden kestänyt puhelimitse toteutettu terveysvalmennus vaikuttaa myönteisesti tyypin 2 diabetesta ja sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden terveyteen ja elämänlaatuun. Kahdeksan vuoden mittainen pitkäaikaisseuranta myös osoitti, että sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannukset olivat 14 prosenttia matalammat kuin tutkimuksen verrokkiryhmällä. Säästöä kertyi noin 5 miljoonaa euroa.

Terveysvalmennus vaikuttaa myönteisesti tyypin 2 diabetesta ja sepelvaltimotautia sairastavien terveyteen ja elämänlaatuun, se tuo myös kustannussäästöä (Itä-Suomen yliopisto)

Päivitetty: