Hyvinvointijohtamisella hyvinvointitaloutta

Hyvinvointitalous on näkökulma ja väline hyvinvointijohtamiseen. 

Tämän sivun sisältö:

• Mitä hyvinvointitalous on
• Hyvinvointitalouden taustalla tutut käsitteet
• Hyvinvointijohtamisella hyvinvointitaloutta
• Toimivat palvelut hyvinvointitalouden pohjana
• Hyvinvointitalouden johtamisen välineitä

Mitä hyvinvointitalous on 

Talous 

• Ihmisen luoma järjestelmä, jonka tulisi mahdollistaa yhteiskunnan jäsenten haluamat olosuhteet tai kehitys. 

Hyvinvointitalous

• Päämääränä on oikeudenmukainen yhteiskunta, joka tarjoaa kaikille hyvän elämän edellytykset. Talous on ihmistä varten, ihmiset eivät ole taloutta varten. 
• Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä yhteiskunnallinen kehitys, jossa tuotetaan ja jaetaan hyvinvointia. Ajatuksena on, että investoinnit hyvinvointiin tuottavat vakaasti.
• Julkisia varoja kohdennetaan ihmisten hyvinvoinnin parantamiseen. Hyvinvoinnin, turvallisuuden ja vakauden kasvu vahvistaa talouskasvua, ja toisinpäin. 
• Keskeinen periaate on luoda ympäristö, jossa kaikki yhteiskunnan jäsenet voivat hyödyntää omaa osaamistaan ja mahdollisuuksiaan kiinnittyä yhteiskuntaan sekä edistää hyvinvointia ja turvallisuutta.  
• Politiikkalinjaus ja horisontaalinen toiminnan malli. 

Lue lisää hyvinvointitalouden määrittelyistä:
Mitä on hyvinvointi ja hyvinvointitalous (SOSTE)

Hyvinvointitalouden taustalla tutut käsitteet 

Hyvinvointitalous esiteltiin Suomessa laajemmin EU:n puheenjohtajakaudella v.2019. SOSTE lanseerasi hyvinvointitalous-käsitteen jo perustamisvaiheessaan vuonna 2012. Käsite on ollut väline haastaa eri tahoja keskusteluun sosiaali- ja terveyspolitiikan ja hyvinvointivaltion tulevaisuudesta sekä hyvinvoinnin ja talouden suhteesta. 

Suomen EU-puheenjohtajakaudella hyväksyttiin päätelmät, joissa kehotetaan komissiota ja jäsenmaita sisällyttämään hyvinvointitalouden näkökulma poikkihallinnollisesti EU:n ja jäsenmaiden politiikkoihin.

Toimiva hyvinvointipolitiikka luo edellytykset kestävälle kehitykselle. Hyvinvointitaloudessa talouskasvua tavoitellaan YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030:n mukaisesti. Kestävä talouskasvu saavutetaan ihmisten hyvinvoinnin ja ympäristön kannalta kestävästi, ei niiden kustannuksella.

Lukuisat olemassa olevat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen välineet ja prosessit toimivat myös hyvinvointitalouden käsitteen työkaluina kun niihin otetaan mukaan talouden näkökulma.

Hyvinvointijohtamisella hyvinvointitaloutta 

Hyvinvointijohtamisen päämääränä ovat hyvinvoivat, terveet ja työkykyiset asukkaat kunnissa ja alueilla. Hyvinvointia ja terveyttä tukevien tavoitteiden ja toimien tulisi näkyä kunnan ja hyvinvointialueen kaikessa päätöksenteossa.

Hyvinvointijohtamisella luodaan olosuhteita ja tarjotaan mahdollisuuksia asukkaille vahvistaa hyvinvointiaan ja terveyttään. Tämä tarkoittaa muun muassa turvallisia ja terveellisiä elinympäristöjä. Parhaimmillaan hyvinvointijohtamisella saadaan aikaiseksi toimintaa, joka synnyttää ja vahvistaa asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä saa aikaiseksi talouskasvua. 

Hyvinvointi-investointiajattelussa erilaiset hyvinvointia luovat toimenpiteet nähdään investointeina tulevaisuuden hyvinvointiin. Hyvinvointi-investoinnit on jaettu operatiivisiin eli käytännön toiminnan tasolla tapahtuviin sekä strategisiin eli yhteiskunnan tasolla tapahtuviin toimiin hyvinvoinnin edistämiseksi. Näillä luodaan pohjaa hyvinvointitaloudelle. 

Hyvinvointitalouden yksi käytännön sovellus on vaikuttavuusinvestointi. Siinä julkishallinto asettaa hankinnan kohteeksi tavoitellut vaikutukset, eikä tavanomaista suoritteiden tuottamista.

Lue lisää:
Reittiopas vaikuttavuuteen: Vaikuttavuusperustainen ohjaus sote- ja työllisyyspalveluissa (VN)

Toimivat palvelut hyvinvointitalouden pohjana

Hyvinvointitaloudessa luodaan ympäristöjä, joissa ihmiset voivat hyödyntää koko potentiaaliaan ja käyttää perusoikeuksiaan. Kunnissa tulee olla olemassa toimivat palvelut, joiden pohjalta sekä hyvinvointi että talous voivat parantua. Esimerkiksi:

• Universaalit riittävät ja kestävät yhteiskunnan tukiverkot esimerkiksi työttömyyden, sairastumisen tai onnettomuuden huonojen seurausten lieventämiseksi
• Terveyden edistäminen, sairauksien ennaltaehkäisy ja pitkäaikaishoito on saatavilla kaikille
• Ihmisten hyvinvoinnin haasteisiin vastataan oikea-aikaisesti ja läpi elinkaaren
• Työllistyminen on mahdollista ja työelämä toimii oikeudenmukaisesti
• Koulutus ja elinikäinen oppiminen on saatavilla kaikille

Hyvinvointitalouden johtamisen välineitä

Hyvinvointitaloutta  pitää suunnitella ja johtaa, jotta se toimisi parhaalla mahdollisella tavalla. Hyvinvointijohtamiseen tarvitaan selkeä johtamisjärjestelmä ja nimetyt vastuut. Ylin johto vastaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä sekä kunnassa että hyvinvointialueella. Monessa kunnassa toimiikin hyvinvointiryhmä.

Kunnan strategia, hyvinvointikertomus ja -suunnitelma

Kunta mittaa kuntalaisten hyvinvointia monipuolisen tietopohjan avulla, raportoi hyvinvoinnin muutoksista ja asettaa uusia tavoitteita hyvinvointi-investointi-näkökulmasta. 
Johtaminen auttaa konkretisoimaan tavoitteita ja niitä toteuttavia keinoja. On tärkeää tunnistaa 

• hyvinvointia ja terveyttä tuottavien toimien taloudelliset näkökulmat 
• minkä väestöryhmien hyvinvointia investoinnit edistävät
• mitä kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitäminen tai vahvistaminen maksaa 
• voivatko toimet säästää tulevaisuudessa esimerkiksi terveydenhuollon menoja tai hillitä niiden kasvua?  

THL kehittää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamallien vaikuttavuuden ja käytäntöön sovellettavuuden arviointia.

Lue lisää kunnan hyvinvointitavoitteista
Lue lisää kunnan hyvinvointikertomuksesta
Tutustu HYTE-toimintamallien arviointiin 

Vaikutusten ennakkoarviointi, tulevaisuustyö ja ennakointi 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kustannusten ja hyötyjen osoittaminen korostuu hyvinvointitalousajattelussa. Toiminnan arvioinnin avulla tehdään toimintaa läpinäkyväksi ja tunnistetaan toiminnan kehittämisen tarpeita. Lisäksi voidaan osoittaa hyvinvointiin tähtäävän työn arvoa sekä kustannusvaikuttavuutta. Arvioinnin tuloksia voidaan edelleen hyödyntää hyvinvointitaloutta rakentavassa toiminnassa. Kun mietitään hyvinvointia ja taloutta yhtäaikaisesti, päädytään usein arvokysymysten äärelle. On pohdittava, ovatko toiminnan kustannusvaikutukset vai hyvinvointivaikutukset tärkeämpiä.

Päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnissa kuvataan eri päätösvaihtoehtojen vaikutuksia eri ihmisryhmien hyvinvointiin sekä päätöksen kustannusvaikutuksia. Ennakkoarviointi on lakisääteistä kuntien ja sairaanhoitopiirien toimintaa. 

Jotta toiminnalla voi olla halutunlaisia vaikutuksia, tulee tavoitteiden ja keinojen olla linjassa keskenään. Tämä tarkoittaa sitä, että tavoitteet on asetettu riittävän konkreettisesti suhteessa toimenpiteisiin ja että voidaan olettaa että valitut toimenpiteet oikeasti toteuttavat haluttua tavoitteita. On myös tärkeää, että toiminnan vaikutusten mittaaminen vastaa halutun tavoitteen toteutumista, eli että mitataan halutun vaikutuksen syntymistä.

Lue lisää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kustannusesimerkeistä 
Tutustu päätösten vaikutusten ennakkoarviointiin
Lue lisää SOSTEn SROI-arviointimenetelmästä (pdf 2,7 Mt, SOSTE) 

Mittarit johtamisen ja arvioinnin tukena

Hyvinvointia ja terveyttä kuvaavat mittarit ja indikaattorit hyödyttävät hyvinvointitalous-ajattelua. Mittaamalla toimintaansa kunnat voivat esimerkiksi seurata hyvinvoinnin kehitystä, käytettyjen resurssien määrää ja kohdentumista.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitteluun ja arviointiin tarvitaan tietoa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista väestöryhmittäin. Lisäksi tarvitaan tietoa näihin yhteydessä olevista tekijöistä ja palveluista. 
Lue lisää hyvinvoinnin erilaisista seurantamittareista  

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen budjetoinnilla tuodaan näkyväksi kuntapalvelujen resurssien jakautuminen ehkäisevää ja edistävään ja toisaalta korjaavaan työhön eri hallinnonaloilla.
Lue lisää budjetoinnin ideasta ja soveltamisesta lapsiin 

Esimerkiksi Oulun kaupungissa on tarkasteltu sivistys- ja kulttuuripalvelujen ja hyvinvointipalvelujen budjettien jakautumista ennaltaehkäiseviin palveluihin, säännöllisen tuen tai lyhytaikaisiin palveluihin sekä vaativiin palveluihin eri ikäryhmissä. Tarkastelu osoitti, että työikäisten ja ikäihmisten palveluiden budjeteista vajaa neljäsosa oli joko säännöllisen tuen tai vaativia palveluita, kun taas ennaltaehkäiseviin palveluihin käytettiin vain reilu neljä prosenttia budjetista. Lasten ja nuorten palveluissa tilanne oli päinvastainen: vaativia palveluja oli budjetoitu vain neljä prosenttia ja ehkäiseviin palveluihin käytettiin 36 prosenttia toimialojen budjetista.  
Lue lisää Oulun kaupungin tekemästä tarkastelusta (Slideplayer)

Oulun kaupungin budjetin toteutuma jaettuna ennaltaehkäiseviin palveluihin (vihreä), säännöllisen tuen tai lyhytaikaisiin palveluihin (keltainen) sekä vaativiin palveluihin (punainen). Lähde: Välikangas 2015. Palvelujen luokittelu ja elämänkaariseuranta kunnan hyvinvointijohtamisen tukena. 

Hyvinvointialueille on suunniteltu otettavan käyttöön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosa eli HYTE-kerroin. HYTE-kerroin on kannustin, jossa alueen rahoituksen valtionosuuden suuruus määräytyy osaksi niiden tekemän hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön mukaan.