Hyvinvointijohtamisella hyvinvointitaloutta

Hyvinvointitalous on näkökulma ja väline hyvinvointijohtamiseen. 

Tämän sivun sisältö:

• Mitä hyvinvointitalous on
• Hyvinvointijohtamisella hyvinvointitaloutta
• Toimivat palvelut hyvinvointitalouden pohjana
• Hyvinvointitalouden johtamisen välineitä

Mitä hyvinvointitalous on 

Hyvinvointitalous on päätöksenteon lähestymistapa, joka pyrkii turvaamaan kestävän hyvinvoinnin edellytykset nykyisille ja tuleville sukupolville sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden periaatteita noudattaen. 

Hyvinvointitalous huomioi päätösten vaikutukset hyvinvointiin ja kestävyyteen tasapainoisesti. Käytännössä hyvinvointitaloutta voidaan toteuttaa esimerkiksi hyvinvointibudjetoinnin avulla, jossa julkisia varoja kohdennetaan hyvinvointia edistäviin toimiin.

Lue lisää hyvinvointitaloudesta:
Hyvinvointitalous

Hyvinvointijohtamisella hyvinvointitaloutta 

Hyvinvointijohtamisen päämääränä ovat hyvinvoivat, terveet ja työkykyiset asukkaat kunnissa ja alueilla. Hyvinvointia ja terveyttä tukevien tavoitteiden ja toimien tulisi näkyä kunnan ja hyvinvointialueen kaikessa päätöksenteossa.

Hyvinvointijohtamisella luodaan olosuhteita ja tarjotaan mahdollisuuksia asukkaille vahvistaa hyvinvointiaan ja terveyttään. Tämä tarkoittaa muun muassa turvallisia ja terveellisiä elinympäristöjä. Parhaimmillaan hyvinvointijohtamisella saadaan aikaiseksi toimintaa, joka synnyttää ja vahvistaa asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä saa aikaiseksi talouskasvua. 

Lukuisat olemassa olevat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen välineet ja prosessit toimivat myös hyvinvointitalouden käsitteen työkaluina, kun niihin otetaan mukaan talouden näkökulma.

Esimerkiksi hyvinvointi-investointiajattelussa erilaiset hyvinvointia luovat toimenpiteet nähdään investointeina tulevaisuuden hyvinvointiin. Hyvinvointi-investoinnit on jaettu operatiivisiin eli käytännön toiminnan tasolla tapahtuviin sekä strategisiin eli yhteiskunnan tasolla tapahtuviin toimiin hyvinvoinnin edistämiseksi. Näillä luodaan pohjaa hyvinvointitaloudelle. 

Hyvinvointitalouden yksi käytännön sovellus on vaikuttavuusinvestointi. Siinä julkishallinto asettaa hankinnan kohteeksi tavoitellut vaikutukset, eikä tavanomaista suoritteiden tuottamista.

Lue lisää:
Reittiopas vaikuttavuuteen: Vaikuttavuusperustainen ohjaus sote- ja työllisyyspalveluissa (VN)

Toimivat palvelut hyvinvointitalouden pohjana

Hyvinvointitaloudessa luodaan ympäristöjä, joissa ihmiset voivat hyödyntää koko potentiaaliaan ja käyttää perusoikeuksiaan. Kunnissa tulee olla olemassa toimivat palvelut, joiden pohjalta sekä hyvinvointi että talous voivat parantua. Esimerkiksi:

• Universaalit riittävät ja kestävät yhteiskunnan tukiverkot esimerkiksi työttömyyden, sairastumisen tai onnettomuuden huonojen seurausten lieventämiseksi
• Terveyden edistäminen, sairauksien ennaltaehkäisy ja pitkäaikaishoito on saatavilla kaikille
• Ihmisten hyvinvoinnin haasteisiin vastataan oikea-aikaisesti ja läpi elinkaaren
• Työllistyminen on mahdollista ja työelämä toimii oikeudenmukaisesti
• Koulutus ja elinikäinen oppiminen on saatavilla kaikille

Hyvinvointitalouden johtamisen välineitä

Hyvinvointitaloutta  pitää suunnitella ja johtaa, jotta se toimisi parhaalla mahdollisella tavalla. Hyvinvointijohtamiseen tarvitaan selkeä johtamisjärjestelmä ja nimetyt vastuut. Ylin johto vastaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä sekä kunnassa että hyvinvointialueella. Monessa kunnassa toimiikin hyvinvointiryhmä.

Kunnan strategia, hyvinvointikertomus ja -suunnitelma

Kunta mittaa kuntalaisten hyvinvointia monipuolisen tietopohjan avulla, raportoi hyvinvoinnin muutoksista ja asettaa uusia tavoitteita hyvinvointi-investointi-näkökulmasta. 
Johtaminen auttaa konkretisoimaan tavoitteita ja niitä toteuttavia keinoja. On tärkeää tunnistaa 

• hyvinvointia ja terveyttä tuottavien toimien taloudelliset näkökulmat 
• minkä väestöryhmien hyvinvointia investoinnit edistävät
• mitä kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitäminen tai vahvistaminen maksaa 
• voivatko toimet säästää tulevaisuudessa esimerkiksi terveydenhuollon menoja tai hillitä niiden kasvua?  

THL kehittää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamallien vaikuttavuuden ja käytäntöön sovellettavuuden arviointia.

Lue lisää kunnan hyvinvointitavoitteista
Lue lisää kunnan hyvinvointikertomuksesta
Tutustu HYTE-toimintamallien arviointiin 

Vaikutusten ennakkoarviointi, tulevaisuustyö ja ennakointi 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kustannusten ja hyötyjen osoittaminen korostuu hyvinvointitalousajattelussa. Toiminnan arvioinnin avulla tehdään toimintaa läpinäkyväksi ja tunnistetaan toiminnan kehittämisen tarpeita. Lisäksi voidaan osoittaa hyvinvointiin tähtäävän työn arvoa sekä kustannusvaikuttavuutta. Arvioinnin tuloksia voidaan edelleen hyödyntää hyvinvointitaloutta rakentavassa toiminnassa. Kun mietitään hyvinvointia ja taloutta yhtäaikaisesti, päädytään usein arvokysymysten äärelle. On pohdittava, ovatko toiminnan kustannusvaikutukset vai hyvinvointivaikutukset tärkeämpiä.

Päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnissa kuvataan eri päätösvaihtoehtojen vaikutuksia eri ihmisryhmien hyvinvointiin sekä päätöksen kustannusvaikutuksia. Ennakkoarviointi on lakisääteistä kuntien ja sairaanhoitopiirien toimintaa. 

Jotta toiminnalla voi olla halutunlaisia vaikutuksia, tulee tavoitteiden ja keinojen olla linjassa keskenään. Tämä tarkoittaa sitä, että tavoitteet on asetettu riittävän konkreettisesti suhteessa toimenpiteisiin ja että voidaan olettaa että valitut toimenpiteet oikeasti toteuttavat haluttua tavoitteita. On myös tärkeää, että toiminnan vaikutusten mittaaminen vastaa halutun tavoitteen toteutumista, eli että mitataan halutun vaikutuksen syntymistä.

Lue lisää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kustannusesimerkeistä 
Tutustu päätösten vaikutusten ennakkoarviointiin
Lue lisää SOSTEn SROI-arviointimenetelmästä (pdf 2,7 Mt, SOSTE) 

Mittarit johtamisen ja arvioinnin tukena

Hyvinvointia ja terveyttä kuvaavat mittarit ja indikaattorit hyödyttävät hyvinvointitalous-ajattelua. Mittaamalla toimintaansa kunnat voivat esimerkiksi seurata hyvinvoinnin kehitystä, käytettyjen resurssien määrää ja kohdentumista.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitteluun ja arviointiin tarvitaan tietoa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista väestöryhmittäin. Lisäksi tarvitaan tietoa näihin yhteydessä olevista tekijöistä ja palveluista. 
Lue lisää hyvinvoinnin erilaisista seurantamittareista  

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen budjetoinnilla tuodaan näkyväksi kuntapalvelujen resurssien jakautuminen ehkäisevää ja edistävään ja toisaalta korjaavaan työhön eri hallinnonaloilla.
Lue lisää budjetoinnin ideasta ja soveltamisesta lapsiin 

Esimerkiksi Oulun kaupungissa on tarkasteltu sivistys- ja kulttuuripalvelujen ja hyvinvointipalvelujen budjettien jakautumista ennaltaehkäiseviin palveluihin, säännöllisen tuen tai lyhytaikaisiin palveluihin sekä vaativiin palveluihin eri ikäryhmissä. Tarkastelu osoitti, että työikäisten ja ikäihmisten palveluiden budjeteista vajaa neljäsosa oli joko säännöllisen tuen tai vaativia palveluita, kun taas ennaltaehkäiseviin palveluihin käytettiin vain reilu neljä prosenttia budjetista. Lasten ja nuorten palveluissa tilanne oli päinvastainen: vaativia palveluja oli budjetoitu vain neljä prosenttia ja ehkäiseviin palveluihin käytettiin 36 prosenttia toimialojen budjetista.  
Lue lisää Oulun kaupungin tekemästä tarkastelusta (Slideplayer)

Oulun kaupungin budjetin toteutuma jaettuna ennaltaehkäiseviin palveluihin (vihreä), säännöllisen tuen tai lyhytaikaisiin palveluihin (keltainen) sekä vaativiin palveluihin (punainen). Lähde: Välikangas 2015. Palvelujen luokittelu ja elämänkaariseuranta kunnan hyvinvointijohtamisen tukena. 

Hyvinvointialueille on suunniteltu otettavan käyttöön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosa eli HYTE-kerroin. HYTE-kerroin on kannustin, jossa alueen rahoituksen valtionosuuden suuruus määräytyy osaksi niiden tekemän hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön mukaan.