Pelillisyyden hyödyntäminen sosiaalityössä

Pelillisyyden maailma on laaja ja täynnä mahdollisuuksia. Pelejä ja pelillisyyttä on osattu hyödyntää viime vuosina monilla eri aloilla kuten oppimisen ja terveydenhuollon parissa. Myös sosiaalialalla tehdään entistä enemmän pelillisyyteen liittyvää kehittämistä ja käytännön kokeiluja.

Pelillisyys tarkoittaa pelien tavoitteellista käyttämistä tilanteissa, joissa asioita halutaan käsitellä mielekkäällä ja konkreettisella tavalla. Usein pelillisyys liitetään videopeleihin tai digitaalisiin peleihin, mutta myös perinteisemmät pelimuodot, kuten kortti- ja lautapelit, ovat hyödyllisiä.

Leikilliset ja pelilliset menetelmät kannattaa valita aina asiakkaiden tarpeiden mukaan. Niitä voi käyttää niin yksilö- kuin ryhmätyössä. Pelillisyyttä on totuttu käyttämään lasten ja nuorten kanssa, mutta yhtä hyvin sitä voi hyödyntää aikuisille suunnatussa toiminnassa.

Pelillisyys on voimavarakeskeinen menetelmä

Sen lisäksi, että pelillisyys helpottaa vaikeidenkin asioiden käsittelyä, pelaaminen voi hyödyttää pelaajaa myös monella muulla tapaa. Pelaamalla voi rentoutua, luoda uusia ihmissuhteita, saada onnistumisen kokemuksia, eläytyä toisen kokemuksiin ja oppia uusia taitoja.

Pelillisyyteen liittyy myös leikillisyys. Leikillisyys on tutkimuksissa liitetty muun muassa masennuksesta, ahdistuksesta ja sairauksista toipumiseen, luovaan ongelmanratkaisuun ja myönteisten ystävyyssuhteiden syntymiseen. Leikillisyys ja pelillisyys ovat keinoja, joilla voi kasvattaa omia kykyjä, oppia kohtaamaan vaikeuksia ja siirtyä ongelmakeskeisestä ajattelusta voimavarakeskeiseen ajatteluun.

Näistä syistä pelit ja pelillisyys ovat erityisen hyviä toimintatapoja, kun halutaan edistää kaikista heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta ja hyvinvointia.

Näin pelillisyys ja leikillisyys lisäävät osallisuutta

• Pelillisyys ja leikillisyys voivat kääntää asiakassuhteen uuteen asentoon ja purkaa valtasuhteita. Asiakas saattaa olla ammattilaista parempi pelillisyyden asiantuntija. Pelillisyys vahvistaa asiakkaan toimijuutta ja hänen peleihin liittyvä asiantuntemuksensa tulee arvostaen nähdyksi.
• Leikilliset ja pelilliset menetelmät mahdollistavat ammattilaisen ja asiakkaan tasa-arvoisemman kohtaamisen, kun molemmat ovat toimijoita. Menetelmät toimivat jäänmurtajina, auttavat luottamuksellisen suhteen luomisessa ja madaltavat asioimiskynnystä.
• Leikillisyys ja pelillisyys luovat rennompaa ja turvallisempaa ilmapiiriä, mikä helpottaa osallistumista. Pelaaminen mahdollistaa myös vain seuraamisen ja mukana olemisen.
• Pelillisyys ja leikillisyys antavat välineitä vuorovaikutukseen ja asiakkaan äänen kuulemiseen: luottamuksellisessa ilmapiirissä itsestä ja omista asioista kertominen sekä keskusteluun osallistuminen helpottuvat. Itsen ilmaisu myös muilla keinoilla kuin puhumalla mahdollistuu.
• Pelillisyys ja leikillisyys virittävät ja syventävät keskusteluja sekä helpottavat vaikeista asioista puhumista. Pelilliset työvälineet antavat keskustelulle turvallisen muodon ja tietyt sovitut rakenteet. Pelillisyys voi auttaa myös etäännyttämään asioita omasta itsestä ja auttaa tarkastelemaan omaa elämää ulkopuolisin silmin.
• Pelillisyys ja leikillisyys auttavat muodostamaan yhteisen käsityksen asiakkaan elämäntilanteesta ja arvioimaan sitä yhdessä. Pelillisyyden ja leikillisyyden hyödyntäminen lisäävät ammattilaisten ymmärrystä asiakkaiden kokemuksista ja toimintakyvystä.  Asiakkaiden todelliset tarpeet ja palveluiden tarve selviävät kokonaisvaltaisemmin.
• Leikillisyys ja pelillisyys ovat keinoja, joilla voi siirtyä ongelmakeskeisestä ajattelusta voimavarakeskeiseen ajatteluun. Pelillisyys auttaa näkemään vahvuuksia ja kiinnostuksenkohteita.
• Ryhmissä pelillisyys ja leikillisyys luovat yhteisöllisyyttä ja positiivisia yhdessä olon kokemuksia. Pelin ja leikin kautta syntyy spontaania ryhmäytymistä. Pelatessa kaikki ovat tasavertaisia ja pelien tuoma jännitys tuo ihmisiä yhteen. Leikillisyys ja pelillisyys tukevat vertaistuellista keskustelua.
• Pelillinen sosiaalinen kuntoutus lisää hyvinvointia, voimaannuttaa ja tukee aktiivista kansalaisuutta.
• Leikilliset ja pelilliset menetelmät voivat motivoida asiakasta sitoutumaan palveluihin ja niiden avulla asiakas voi paremmin hahmottaa omia unelmiaan.
• Pelilliset ja leikilliset toimintatavat kannattaa suunnitella ja kehittää yhdessä asiakkaiden ja kokemusosaajien kanssa. Ryhmiin kannattaa ottaa mukaan vertaisohjaajia ja asiakkaille voi myös rakentua uudenlainen kokemusasiantuntijan identiteetti. Pelaamisen ympärille rakentunut kokemusasiantuntijuus sosiaalityössä on uusi asia.
• Leikillisyys ja pelillisyys tuovat uutta näkökulmaa ja mielekkyyttä paitsi palveluiden käyttäjille myös työntekijöille ja parantavat näin myös työhyvinvointia ja sitä kautta palvelujen laatua.

Ota nämä seikat huomioon, kun hyödynnät pelillisyyttä sosiaalityössä

• Pelillisyys ei ole itsetarkoitus. Työskentelyn pitää olla kunnioittavaa ja ihmisten on saatava itse päättää, mihin he osallistuvat. Keskeistä pelillisyyden ja leikillisyyden kohdalla on asiakaslähtöisyys ja yhdessä suunnittelu.
• Uudenlaisissa osallistavissa ja pelillisissä menetelmissä korostuu työntekijän rooli fasilitoijana, kanssaoppijana ja kumppanina. Heittäytyminen kannattaa!
• Työntekijän kannattaa tutustua menetelmiin etukäteen ja kokeilla niitä itse.
• Pelilliset menetelmät virittävät keskusteluja ja niille kannattaa luoda tilaa. Varaa aikaa kuulla asiakkaiden kokemuksia ja tarinoita.
• Ryhmissä on tärkeää huomioida kaikki osallistujat ja antaa tilaa osallistua omalla tavallaan.
• Organisaatiossa on tärkeää saada riittävät resurssit tehdä työtä uudella tavalla.

Katsaus perustuu kehittämistyön tuloksiin

Yllä esitetty perustuu PRO SOS -hankkeessa tehtyihin kokeilujen arviointeihin (asiakaspalautteisiin ja työntekijöiden ryhmähaastatteluihin), Sosiaalisen osallisuuden edistämisten koordinaatiohanke – Sokran Osallisuuden palaset -kehittämistyöhön sekä tutkimuskirjallisuuteen.

PRO SOS -hanke kehitti pelillisyyttä sosiaalisessa kuntoutuksessa

Pääkaupunkiseudun PRO SOS -hankkeessa kehitettiin vuosina 2017–2019 leikillisyyttä ja pelillisyyttä hyödyntäviä sosiaalisen kuntoutuksen toimintatapoja ja selvitettiin, kenelle uudet palvelumallit sopivat parhaiten.

Kehittämistä tehtiin yhdessä kehittämällä. Yhteiskehittämisen ytimessä olivat pienet systemaattiset kokeilut aikuissosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen tiimien kanssa.  Kokeilut suunniteltiin asiakastyössä asiakkaiden ja ammattilaisten yhteistyönä. Hankkeeseen rekrytoitiin myös kokemusasiantuntijoita, joilla oli kokemusta peleistä ja pelaamisesta.

Hankkeeseen osallistuivat pääkaupunkiseudulla erityisesti nuoret aikuiset ja ulkomaalaista syntyperää olevat asiakkaat. Pelillisyys on hyödyllistä, kun työskenneltiin kotona paljon digipelejä pelaavien nuorten aikuisten kanssa. Pelilliset menetelmät tukivat myös niitä nuoria aikuisia, joilla on haasteita sosiaalisiin tilanteisiin liittyen ja vaikeuksia lähteä kotoa liikkeelle.

Kolmanneksi pelilliset ja leikilliset työmuodot sopivat erityisen hyvin pitkään kotona työttöminä olleiden maahanmuuttajien toimijuuden vahvistamiseen. Osallistujat kokivat, että pelillisyyttä hyödyntävissä ryhmissä oli helpompi luottaa viranomaisin ja puhua rehellisesti omasta elämäntilanteesta.

Hankkeessa hyödynnettiin sekä digitaalisia että ei-digitaalisia pelillisyyden muotoja, viihdepelien ja hyötypelien mahdollisuuksia, pelin kehittämistä sekä oman pelitarinan kertomista.

Painavaa kepeyttä asiakastyöhön – katsaus tutkimukseen ja palautteeseen leikillisyydestä ja pelillisyydestä (PRO SOS 2019) (pdf, 901 kt)

Uudet tutkimusperustaiset toimintamallit (Innokylä.fi):

• Pelitarina sosiaalityön välineenä
• Pelaaminen sosiaalisesti vahvistavana toimintana
• Pelillisyys ja leikillisyys arvioinnin apuna
• Pelin kehittäminen toimijuuden mahdollistajana

Toimintamallit on arvioitu Sokra-koordinaatiohankkeen (THL) toimesta.

Kehitetyissä toimintamalleissa on paljon yhteisiä, osallisuutta lisääviä tekijöitä. Pelillisyys lisää asiakkaan osallisuutta omassa elämässä ja sopii hyvin yhteiskehittämisen tueksi luomaan innostavaa ja luovaa ilmapiiriä. Pelilliset toimintatavat lisäävät myös ammattilaisten osallisuutta ja työhyvinvointia.

Pelillisyys-malli on arvioitu myös HYTE-toimintamallien arviointiprosessissa

Arviointijulkaisu osoittaa, että pelillisyydestä on hyötyä asiakastyössä erityisesti sote-alalla. Hyötyjä ovat esimerkiksi tasaveroisemman asiakassuhteen ja luottamuksen rakentuminen sekä palveluun sitoutumisen ja asiakasosallisuuden vahvistuminen.

Hyte-toimintamalli Pelillisyys 1/2021 (Julkari.fi)

Lue lisää

Osallisuuden edistäjän opas (THL 2023)

Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa (THL, 2017)

Painavaa kepeyttä asiakastyöhön – katsaus tutkimukseen ja palautteeseen leikillisyydestä ja pelillisyydestä (PRO SOS 2019) (pdf, 901 kt)

Pelillisyyden ja  leikillisyyden toimintatapoja (Socca – Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus)

PRO-SOS-hankkeen verkkosivut

Lisätietoja

Tytti Hytti
Erikoissuunnittelija
PRO SOS -hanke
Socca – Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus / Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS)
puh. 040 334 0821
sähköposti [email protected]

Minna Kukkonen
suunnittelija
Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokra
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
puh. 029 524 7738
[email protected]