Luovat menetelmät vahvistavat osallisuutta

Luovat menetelmät ovat edullisia ja tehokkaita keinoja hyvinvoinnin lisäämiseen ja työllisyyden edistämiseen – juuri sellaisia, joita kunnissa ja alueilla tarvitaan.

Ollakseen aktiivinen yhteisönsä jäsen ja hallitakseen oman elämänsä kulkua, ihmisen tulee uskoa omiin mahdollisuuksiinsa. Vaikeuksien keskellä elävän ihmisen voi kuitenkin olla vaikea nähdä tarjolla olevia mahdollisuuksia, vaikka juuri sitä saatettaisiin tarvita vaikeuksista pääsemiseen.

Luovassa toiminnassa ihminen saa etäisyyttä arkeensa, uudenlaisia näkökulmia elämäänsä sekä merkityksellisyyden kokemuksia. Muodostuu ympäristö, jossa näköalat avautuvat ja omaa elämäntarinaa on mahdollista muovata vuorovaikutuksessa omiin tunteisiin ja kokemuksiin sekä toisiin ihmisiin.

Eri alojen ammattilaiset voivat hyödyntää luovia menetelmiä erilaisin tavoin ja omien ammatillisten kompetenssiensa rajoissa: tavoitteiden ja käytettyjen lähestymistapojen tulisi sopia yhteen.

Luovien menetelmien hyötyjä

• Asukkaiden hyvinvointi ja osallisuus lisääntyvät.
• Palvelujen tarve vähenee: luovat prosessit lisäävät osallisuutta ja väyliä kiinnittyä luovaan toimintaan myös varsinaisen ohjatun prosessin jälkeen.
• Palvelujen, esimerkiksi kuntoutuksen, tarve voi aluksi lisääntyäkin, mutta pitkällä aikajänteellä kustannukset vähenevät hyvinvoinnin lisääntyessä ja kuntoutumisen edetessä; Kunnallisverotulot lisääntyvät, kun ihmiset kuntoutuvat.
• Luovien alojen ammattilaisten hyödyntäminen muilla ammattialoilla lisää mahdollisuusajattelua ja luovuutta, mikä taas lisää työn tuloksellisuutta.
• Luovat menetelmät voivat vähentää työn kuormittavuutta (esim. hoitolaulu helpottaa vanhusten hoitotoimia).
• Luovien alojen ammattilaisten työnkuvien laajeneminen hyvinvointia lisäävän ryhmätoiminnan ohjaamisessa tuo uusia työllistymismahdollisuuksia.

Luovan ryhmätoiminnan malli: luova työote juurtuu osaksi ammattilaisten toimintaa ja kunnan palveluita

Luovan ryhmätoiminnan mallissa kunta palkkaa luovan pedagogin ohjaamaan luovia ryhmäprosesseja päiväkodeissa, varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, työ- ja toimintakeskuksissa, ryhmäsosiaalityössä ja vanhustenpalveluissa. Luovan alan ammattilaisen palvelus voidaan hankkia myös ostopalveluna.

Kokeiluvaiheessa pedagogi voidaan palkata esimerkiksi hankerahalla.

Luova pedagogi voi olla esim. musiikkipedagogi AMK, teatteri-ilmaisun ohjaaja tai yhteisömuusikko, jolla on koulutuksen ja ammatillisen suuntautumisen myötä kertynyttä ammattiosaamista taiteen soveltavaan käyttöön. Luova pedagogi työskentelee kasvatus-, sosiaali-, terveys- tai hoiva-alan ammattilaisen parina.

Luovaa toimintaa voidaan toteuttaa

• osana sosiaali-, hoiva-alan ammattilaisen tai opettajan ohjaamaa ryhmämuotoista toimintaa
• sosiaali- ja hoiva-alan ammattilaisen, opettajan ja taidepedagogin työparityöskentelynä
• taidepedagogin tai taiteilijan tuottamana luovana prosessina tai impulssina (esimerkiksi esitys), jota sosiaali- ja hoiva-alan ammattilainen tai opettaja hyödyntää edelleen.

Luovia menetelmiä voidaan käyttää osana eri ammattilaisten työtä, mutta niiden ohjaamiseen tarvitaan täydennyskoulutusta.

Tulevaisuudessa asiakas voinee osallistua luovaan toimintaan asiakassetelillä osana asiakassuunnitelman mukaista palvelua.

Luovien menetelmien tavoitteena ei ole luova lopputulos vaan prosessi

Luovan toiminnan tukena voidaan hyödyntää esimerkiksi erilaista kuunneltavaa musiikkia, lauluja, runoja, valokuvia, kortteja, liikkumista, tanssia, sirkusta, itselle tärkeitä esineitä, luontokappaleita, luontoympäristöjä, käden taitoja, musisointia sekä tunto- ja hajuaistiin perustuvia toiminnallisia harjoituksia.

Tavoitteena ei ole luova lopputulos vaan prosessi, joka etenee kokemusten ja niiden reflektoinnin kautta. Prosessi rikastaa yhteistä elämis- ja kokemismaailmaa.

Luovan ryhmäprosessin vaiheet

• virittäytyminen
• etäännyttäminen
• sanoittaminen
• jakaminen
• palaute ja hyväksyntä.

Prosessissa syntyvä luova virittäytyminen auttaa etääntymään omista kokemuksista. Sen jälkeen kokemuksia sanoitetaan niin sanoin, liikkein kuin muun luovan tuotoksen muodossa.

Kokemusten reflektointi yksin ja yhdessä turvallisessa ilmapiirissä luo osallistujille kokemuksen itsestä hyväksyttynä osana ryhmää. Kokemusten reflektointi auttaa näkemään oman elämäntarinan uudessa valossa ja avaa näkyville uusia mahdollisia elämänpolkuja.

Luovan ryhmätoiminnan malli on osallisuuden palanen

Luovan ryhmätoiminnan mallin ovat kehittäneet Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokra ja Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallisen kehittämishankkeen (SOSKU) Metropolian osahanke Elämäni sävelet osana Sokra- ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
Lisätietoa kehittämistyöstä: Osallisuuden edistämisen mallit

Lue lisää

Luova ryhmätoiminta lisää hyvinvointia (Tutkimuksesta tiiviisti 13, THL 2019)

Huhtinen-Hildén, Laura & Isola, Anna-Maria: Systemaattisista havainnoista vaikutusten todentamiseen: Havainnointimalli luovaan ryhmätoimintaan (Tutkimuksesta tiiviisti 37, THL 2020)

Osallisuuden edistäjän opas (THL 2023)

Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa (THL, 2017)

Huhtinen-Hildén, Laura & Isola, Anna-Maria: Luovuus osallisuuden tukena – luovan ryhmätoiminnan malli Teoksessa Odottamattomia aarteita : Ilmaisua, leikillisyyttä ja luovaa toimintaa ryhmässä 2018 (Theseus.fi) 

Annerstedt, Matilda & Währborg, Peter Nature-assisted therapy: Systematic review of controlled and observational studies 2011 (Scandinavian Journal of Public Health)

Green care: A conceptual framework 2010 (Wageningen university & research)

Laitinen, Liisa: Vaikuttavaa? Taiteen hyvinvointivaikutusten tarkastelua 2017 (Turku AMK)

Kulttuurihyvinvointi ja taidelähtöiset menetelmät

Osallisuuden kokemukset kulttuurihyvinvointityön tavoitteena (Taidetutka 21.11.2022)